Suomessa on 180 000 pienituloista eläkeläistä – saman verran kuin Turussa asukkaita

Eläkeläisjärjestön johtaja: Keskiarvojen takaa löytyy erilaisia tarinoita. Alle 55-vuotiailla työkyvyttömyyseläkeläisillä on "vähiten pelimerkkejä".

köyhyys
Avoin kukkaro ja kolikoita.
Pienituloisia eläkeläisiä on 180 000.Jyrki Lyytikkä / Yle

Vaikka Eläketurvakeskuksen uusi, laaja tutkimus osoittaa, että eläkeläisiillä pyyhkii taloudellisesti verrattain hyvin, se ei ole koko totuus. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke on noussut kahdenkymmenen vuoden aikana reaalisesti kolmanneksella. Vuonna 2014 eläkeläistalouksissa asuvien tulot olivat 78 prosenttia palkansaajien tuloista. Moni on kuitenkin pudonnut vauhdista.

Vaikka tilastot kuulostavat hyviltä, tilanne ei kaikilla eläkeläisillä ole niin aurinkoinen kuin voisi kuvitella. Suomessa oli vuonna 2015 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Heistä 12,8 prosenttia oli pienituloisia. Se on 180 000 henkeä eli lähes saman verran kuin Turussa on asukkaita (siirryt toiseen palveluun).

Pienituloiseksi lasketaan silloin, kun tulot jäävät 60 prosenttiin tai alemmaksi mediaanitulosta. Toisin sanoen käteen jää yhden hengen taloudessa alle 1 200 euroa kuussa.

Suomen suurimman eläkeläisjärjestön Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi tunnistaa ryhmät, jotka eivät ole pärjänneet yhtä hyvin eläkekehityksessä kuin tilastot antavat ymmärtää.

– Eiväthän eläkeläiset ole mikään yhtenäinen ryhmä. Keskiarvon takana on sitten erilaisia tarinoita ja erilaisia tulotasoja, Kemppi sanoo Yle Radio Suomen Ajantasan haastattelussa.

Kasvaneet terveyskulut köyhdyttävät

Erityisesti esiin nousee alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten ryhmä.

– Alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset ovat luonnollisesti se ryhmä, joka on jäänyt vähemmälle, kun pelimerkkejä on jaettu, Kemppi arvioi.

Lääkkeenä tämän ryhmän tilanteen kohentamiseksi Kemppi ehdottaa ensisijaisesti panostamista ihmisten työssä pysymiseen.

Kun ja jos tähän ryhmään joutuu, köyhtymisen syitä on useita.

– He ovat jostain tietystä syystä työkyvyttömiä – taustalla on pitkäaikainen vamma tai sairaus, joka sitten aiheuttaa sitä, että joudutaan turvautumaan lääkitykseen. Omavastuiden osuus lääkekustannuksista on kasvanut, kun korvauksia on leikattu. Muita sosiaali- ja terveysmaksuja on korotettu ja kaikilla näillä on eläkeläisten köyhyyttä lisäävä vaikutus.

Taitettu indeksi vaikuttaa vain osalla

Paljon esillä olleen taitetun eläkeindeksin vaikutukset eivät Kempin mukaan osu läheskään kaikkiin pienituloisiin eläkeläisiin eikä ole silloin patenttiratkaisu pieniin eläkkeisiin.

– Kannattaa muistaa, että meillä on pienituloisia takuueläkkeen saajia yli 100 000 eikä taitettu indeksikeskustelu koske heitä oikeastaan millään lailla, Kemppi toteaa. Toisille se taas on hyvinkin akuutti asia, Kemppi jatkaa.

Kempin mukaan eläkeläisjärjestöt kuitenkin kannattavat nykyisen 80/20-indeksin sijaan laveampaa 70/30-indeksiä, jossa palkkakehityksen painoarvo olisi 30 prosenttia ja hintojen osuus 70 prosenttia.

Odotettu tulos

Kaikkiaan Kemppi pitää Eläketurvakeskuksen tutkimustuloksia odotettuina.

– Näinhän eläkejärjestelmää on rakennettu ja tähän on tähdätty. Kun vuonna 1962 työeläkelaki tuli voimaan, tarkoituksena nimenomaan oli varautua sosiaaliseen riskiin nimeltä vanhuus ja sen toimeentulon turvaamiseen. On luonnollista, että kun ihmiset ovat töissä ja ansiotaso kehittyy myönteisesti, pikku hiljaa se näkyy myös eläkkeissä.