Koe uusi yle.fi

Lasten uimataito rapistuu – Uimaopettaja: "Uimahallireissu on monelle perheelle liian kallis"

Vesi on monille lapsille niin vieras elementti, ettei edes naamaa uskalleta kastella.

uinti
Pelastusliivkelluntaa uimahallissa
Minna Aula / Yle

Tuoreen valtakunnallisen uimataitotutkimuksen mukaan joka neljännellä kuudesluokkalaisella on huono uimataito. Virallisesta uimataitotestistä selviytyy nykyisin 76 prosenttia kuudesluokkalaisista. Uimataitoa selvitettiin pohjoismaisen uimataidon määritelmän pohjalta eli kuinka moni pystyy uintisyvyiseen veteen pudottuaan uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

– Siihen nähden, että olemme tuhansien järvien maa, suomalaisten uimataito ei ole sillä tolalla, millä sen pitäisi olla, Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitos puheenjohtaja Jukka Rantala sanoo.

Erityisen paljon lasten uimataitoon on vaikutusta sillä, järjestetäänkö koulussa uimataidon opetusta vai ei. Kunnissa, joissa opetussuunnitelman mukaista uimaopetusta ei järjestetä lainkaan lasten uimataito on selvästi heikompi. Näissä kunnissa uimataitoisia on ainoastaan 63 %, kun taas kunnissa, joissa opetusta on jokaisella luokka-asteella, uimataitoisia on 79 %.

– Niissä kunnissa, joissa ei ole uimahallia, on kynnys uimahallireissujen järjestämiseen usein liian korkea. Perusopetussuunnitelmaan on kirjattu, että jokaiselle koululaiselle pitää opettaa uimisen ja vesipelastuksen perustaidot, ja tätä soisi kuntien kunnioittavan. Niin ei kuitenkaan ole, Rantala sanoo.

Kunnista, joissa ei ole uimahallia, uimaopetusta järjestää vain puolet kunnista. Niissäkin kunnissa, joissa on halli, joka viides jättää uimaopetuksen järjestämättä. Koulujen uimaopetus on uimataidon hankkimisessa erittäin tärkeä tekijä, sillä vanhemmilla ei useinkaan ole riittävät taidot uinnin opetukseen.

Jo kasvojen kastuminen pelottaa lapsia

Mikkelissä on pantu merkille lasten vähyys uimahallissa. Uimaopettajat huomasivat, että lasten uimahallikäyntien väli venyy usein liian pitkäksi.Monelle ainoat vierailut uima-altaassa ovat koulun liikuntatunnilla, kun vanhemmat eivät tuo lapsiaan uimaan. Koulun lisäksi vanhemmilla näyttää tutkimuksen mukaan olevan merkittävä rooli uimataidon oppimisessa.

– Syynä uimahallikäyntien vähyyteen ovat työkiireet ja muut harrastukset. Uinti ei ole trendilaji, joten siihen ei panosteta. Myös uimahallikäynnin hinta voi olla kynnyskysymys, sillä parikymppinen menee helposti kun koko perhe lähtee uimaan, uimaopettaja Pasi Partanen arvelee.

Mikkelin Rantakeitaan uimahallissa yritetään tänä keväänä houkutella lapsia altaaseen järjestämällä kummien ja kummilasten yhteisiä vesipeuhuupäiviä. Partasen kokemuksen mukaan vesi on jo elementtinä usein lapsille vieras, ja siihen pitäisi saada luotua turvallinen suhde.

– Kun uinnin opetus aloitetaan esikouluiässä, niin siellä huomaan usein, että lapset pelkäävät esimerkiksi kasvojen kastumista. Kotona monesti hiuksetkin pestään niin, ettei kasvoille roisku yhtään vettä, ja täällä pitäisi uskaltaa laittaa kasvot veteen, Partanen sanoo.

Kehonhallinta ei riitä rintauinnin oppimiseen

Partanen allekirjoittaa monien liikunnanopettajien huomion lasten yleisestä liikunnallisuuden heikkenemisestä. Monella lapsella on niin huono motoriikka, että esimerkiksi vedestä altaan reunalle kiipeäminen ei onnistu ilman apua.

– Neljäsluokkalaisten pitäisi jo opetella rintauinnin käsiveto-potku-yhdistelmää, mutta monesti siitä täytyy luopua, koska motoriset taidot ja kehonhallinta vedessä tuottavat niin paljon vaikeuksia.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitos puheenjohtaja Jukka Rantala listaa viisi asiaa, joilla voidaan vaikuttaa siihen, että lasten uimataito kohenee. Ensimmäiseksi Rantala rakennuttaisi lisää uimahalleja. Toiseksi kaikkien koulujen pitäisi ryhtyä opettamaan uintia, kuten opetussuunnitelmassa vaaditaan. Kolmanneksi tärkein rooli on Rantalan mukaan puolustusvoimilla, sillä siellä viimeistään ainakin miehet oppivat uimaan.

– Näiden lisäski tärkeä rooli uimataidon oppimisessa on järjestöjen ja yhdistysten uimakouluilla sekä lasten vanhempien asennekasvatuksella. Uimaan oppii vain uimalla, Partanen sanoo.