Eemeli Hursti oppi 8-vuotiaana käyttämään moottorisahaa ja perusti metsäyrityksen 13-vuotiaana – "Komeinta on maisemakonttori"

Ukkoutuva ala kaipaa Eemeli Hurstin kaltaisia, ulkotöissä viihtyviä nuoria.

metsätalous
Metsuri Eemeli Hursti
Petri Aaltonen / Yle

Eemeli Hursti hyppää ketterästi metsätraktorin ohjaamoon Tampereen Annalassa. Aamu on vasta valkenemassa, pakkasta on leppeät 6 astetta.

Päivän hommana on kaataa isoja, pystyyn kuivuneita havupuita kaupungin puistometsästä, mutta ensin pitää rakentaa aiemmin kaadetuista pölleistä ojan yli vievä silta.

Ruovedellä asuva 19-vuotias Hursti on metsähommissa jo vanha tekijä. Vaari opetti pojan sahaamaan moottorisahalla, kun tämä oli 8-vuotias. Hursti jäi hommaan kerrasta koukkuun.

– Se oli hienoa ja jännittävää. Tuli aika paljon treenattua, tukkeja tein omassa metsässä jo yhdeksän vanhana. Ei mennyt kauaa, kun olin jo vaariani parempi sahaamaan.

Metsätalousinsinöörinä työskennellyt vaari antoi pojalle vastuuta, mutta korosti turvallisuutta.

– Sitä oikein harjoittelemalla harjoiteltiin, Hursti muistelee.

Itsensä herra

Oman metsäyrityksensä Eemeli Hursti pisti pystyyn 13-vuotissyntymäpäivänään eli heti, kun 4H-yrityksen perustaminen oli mahdollista. Yrittämisessä kiehtoo oma vapaus.

– Saa itte määrittää mitä tekee ja milloin tekee. Se on aika hianoo, Hursti sanoo paksulla Tampereen seudun murteella.

Tunnustustakin on tullut: vuonna 2014 Eemelin Metsäpalvelut valittiin vuoden 4H-yritykseksi.

Lukeminen ei ole ikinä kiinnostanut, vaan käsillä tekeminen.

Eemeli Hursti

Hursti aloitti yrittäjän uransa toimittamalla asiakkaille polttopuita ja tarjoamalla pientä ulkotyöapua. Nykyään häntä työllistävät myös taimikonhoito ja pihapuiden kaadot. Työn perässä Hursti ajaa pitkiäkin matkoja. Työmaat löytyvät usein Ruovedeltä, Tampereelta tai Kangasalta.

Vaikka työ on innostavaa, ihan helppoa yrityksen pyörittäminen ei ole.

– Siinä kannattaa aika hyvin tietää, mitä tekee. Ja pitää olla valmis tosiaan tekemään töitä, Hursti sanoo 7 vuoden kokemuksen jälkeen.

Vuosikurssinsa ainokainen

Eemeli Hurstin molemmat vanhemmat ovat opettajia. Akateemisen perheen poika sai kuitenkin vapaasti lähteä seuraamaan vaarilta perittyä intohimoa.

– Lukeminen ei ole ikinä kiinnostanut, vaan käsillä tekeminen.

Tällä hetkellä Hursti opiskelee metsuri- ja metsäpalvelutuottajan koulutusohjelmassa Ähtärissä, koulutuskeskus Sedussa. Hän on vuosikurssinsa ainoa oppilas. Linja ei vedä nuoria puoleensa samalla tavalla kuin esimerkiksi metsäkoneen kuljettajatutkinto.

– Harvaa nuorta kiinnostaa heilua 25 asteen pakkasessa moottorisahan kanssa. Mutta pakko sen on jonkun tehdä, Hursti sanoo.

Koulu on räätälöinyt Hurstille oman oppimispolun. Iso osa oppimisesta tapahtuu työssä. Koululla Hurstin käy vain harvoin, mutta opettaja piipahtaa työmaalla seuraamassa oppilaan työtä ja opettamassa uusia tekniikoita.

Hursti kehuu koulutuksen joustavuutta ja sanoo, että 2,5-vuotisesta koulutuksesta on ollut hyötyä.

– Koulunpenkissä olen viimeksi istunut huhtikuussa. Paras oppi on ollut pihapuiden kaato latvasta käsin, sen opettelin nollasta koulussa. Siellä on oppinut myös nykyaikaisia työmetodeja ja tärkeitä asioita metsänhoidosta.

eemeli hursti seisoo metsätiellä, taustalla metsätraktori.
Petri Aaltonen / Yle

Metsässä riittää töitä

Metsänhoitotyöt eivät ole Suomesta katoamassa, mutta käsin niistä tehdään enää pieni osa. Jopa 98 prosenttia puusta korjataan koneellisesti. Vaikka manuaalisen metsätyön osuus jää prosenteissa pieneksi, kuutioissa mitattuna hommia riittää: esimerkiksi vuonna 2015 Suomessa korjattiin ennätykselliset 68 miljoonaa kuutiota puuta.

Metsureita on Puuliiton mukaan Suomessa noin 3 300. Metsäyhtöiden palveluksessa olevien keski-ikä on jo korkea, mutta metsäpalveluyrityksissä on nuorempaa väkeä. Työvoimaa ostetaan myös ulkomailta.

Ilmaiseksi metsäyrittäjän menestys ei heru.

– Alalla on kovaa kilpailua. Sieltä otetaan, mistä halvimmalla saadaan, Hursti sanoo.

Metsätyöt ovat fyysisesti rankkoja. Viikonloput Hursti on yleensä vapaalla, mutta varsinaista lomaa hän on pitänyt viimeksi lokakuussa, silloinkin yhden päivän.

– Joulun välipäivinä ei hirveän pitkiä päiviä tullut tehtyä, Hursti nauraa.

Työturvallisuudesta Hursti yrittää pitää tarkaan huolta. Vielä hän on selvinnyt ilman suurempia haavereita. Vaari seuraa tyttärenpoikansa työntekoa hyvillään.

– Kyllä se siinä kannustaa vieressä, mutta hyvällä toppuutteleekin. Välillä on raskasta, kun tekee pitkiä päiviä ja käy pitkissä matkoissa töissä. Mutta en mää koskaan kilometrejä ole pelännyt, Hursti kuittaa.

Unelma metsän maisemakonttorissa

Parin kuukauden päästä Eemeli Hurstin koulu on ohi. Edessä häämöttää toivottavasti pitkä ura yrittäjänä – unelmahommassa, jossa jokainen päivä on erilainen.

– Saa olla itte ittensä pomo, se on se kaikkein paras. Kun menee umpimettään, eikä siellä ole ketään muuta kuin parhaimmillaan työkaveri, siellä on mettän omassa rauhassa. Toinen asia mikä mettässä on komeinta on maisemakonttori. Ei ole jokaisella samanlaisia maisemia!

Ikimuistoisin keikka on ollut viime vuoden marraskuussa, kun Hursti pääsi sähköyhtiön urakalle raivaamaan linjoilta myskykaatoja.

– Kaadettiin linjojen päälle lumen kallistamia puita pilkkopimeässä, mutta kirkkaan ottalampun valossa. Tähtitaivas, se oli hienon näköistä.

Tampereen Annalan hakkuutyömaalla Hursti rysäyttää traktorin käyntiin ja kaappaa kuusenrangat koneen kouraan. Tammikuinen valonkaje työntää hiljalleen pimeyttä syrjään. Taajamaan sijoittuvassa työpäivässä on puolensa, ruokatauolla voi kipaista vaikka ihmisten ilmoilla kahvilassa.

– Onhan tämä mukavaa vaihtelua. Mutta välilä pitää päästä sysimetsäänkin.

Traktori seisoo metsätiellä.
Katso Yle Uutiset Pirkanmaan video Eemeli Hurstin työmaalta Tampereelta.