Mielisairaiden vankien määrä moninkertaistunut – "Meillä on skitsofreniapotilaita, joiden oikea paikka ei ole vankila"

Samaan aikaan oikeuden määräämien mielentilatutkimusten määrä on pudonnut puoleen. Taustalla ovat psykiatristen sairaalapaikkojen nopea supistaminen ja valtiontalouden säästöt.

Kotimaa
Vankilapsykiatri Alo Jüriloo sellissä.
Vankilapsykiatri Alo Jüriloo on huolissaan mielisairaiden vankien määrän nopeasta kasvusta.Jyrki Richt / Yle

Mielisairaiden vankien määrä on kahdeksankertaistunut Suomen vankiloissa viimeisten 11 vuoden aikana.

– Meillä on vankiloissa skitsofreniapotilaita, vaikeasti harhaisia ihmisiä, joiden oikea paikka ei ole vankila, sanoo vankilapsykiatri Alo Jüriloo Vantaan vankilasta.

Tiedot ilmenevät Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäreiden Alo Jüriloon ja Hannu Lauerman sekä osastonhoitaja Lauri Pesosen vielä julkaisemattomasta lääketieteellisestä artikkelista.

Mielisairaiden vankien määrä 2005-2015.

Artikkelin mukaan mielisairaiden vankien määrä on noussut kahdeksankertaiseksi vuodesta 2005 vuoteen 2015. Vuonna 2005 psykoottisia vankeja oli 19, mutta vuonna 2015 peräti 151. Vankien kokonaismäärä on samaan aikaan hiukan laskenut.

Taustalla laitospaikkojen supistaminen

Artikkelin mukaan huolestuttavan ilmiön taustalla on psykiatristen sairaalapaikkojen voimakas supistaminen. 1980-luvun noin 20 000 sairaalapaikasta on päädytty noin 4 000 paikkaan (2009), ja uusi tavoite on 3000 sairaalapaikkaa.

Meillä menee sormien lävitse psykoottisia henkilöitä, jotka saavat vankilatuomion sen sijaan, että pääsisivät sairaalahoitoon

vankilapsykiatri Alo Jüriloon

– Tämä on johtanut niin sanottuun pyöröovisyndroomaan eli hoitojaksot ovat hyvin lyhyitä, ja potilaita tulee ja menee, sanoo Jüriloo.

Alo Juriloo.
Vankilapsykiatri kohtaa paljon todella pahoja tekoja tehneitä ihmisiä. Lääkäri puhuu kuitenkin mieluummin psykopatiasta kuin pahuudesta. Psykopatiaa ei voida ehkä parantaa, mutta pahat teot voidaan yrittää estää.

Avohoito ei ole kyennyt tarjoamaan riittäviä palveluja kaikille riskiryhmille. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että mielenterveysongelmaisten päihteiden käyttö kasvaa jatkuvasti.

Mielentilatutkimusten seula vuotaa

Oikeuden määräämien mielentilatutkimusten määrää on vuosina 2005-2015 leikattu kovalla kädellä. Niiden vuosittainen määrä on laskenut kahdesta sadasta noin sataan eli 50 prosenttia.

Mielentilatutkimusten määrä vuosittain 2005-2015.

Syynä ovat ennen kaikkea valtiontalouden säästöt. Yksi mielentilatutkimus maksaa valtiolle keskimäärin 20 000 euroa. Jotkut syytetyt myös yrittävät karttaa mielentilatutkimusta, koska vankilarangaistus on usein lyhyempi kuin tahdonvastainen hoito.

– Meillä menee sormien lävitse psykoottisia henkilöitä, jotka saavat vankilatuomion sen sijaan, että pääsisivät sairaalahoitoon, sanoo Jüriloo.

– Mielentilatutkimuksia pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän.

Tuomareiden ja lääkäreiden yhteistyötä tarvitaan

Artikkelin kirjoittajat painottavat, että vankien mielisairauksien jyrkän lisääntymisen syyt pitäisi selvittää perusteellisilla tutkimuksilla. He ehdottavat myös tuomareiden ja vankilalääkäreiden yhteistyön nopeaa tiivistämistä.

– Meillä on kaikissa vankiloissa poliklinikat ja vankilalääkärit. Se, että tuomarit konsultoisivat lääkäreitä mielentilatutkimuksen tarpeellisuudesta, auttaisi seulomaan tutkintavankeja, joille kannattaisi tehdä mielentilatutkimus, sanoo Alo Jüriloo.