Luolamaalausten supernaudat palailevat Euroopan laitumille

Jalostusohjelma on tuottanut jo neljä sukupolvea alkuhärkiä, joiden geenejä on säilynyt nykykarjoissa.

jalostus
Pitkäsarvinen musta härkä makaa vihreällä nurmella.
Manolo-härkä kuuluu Tauros-projektin ensimmäiseen sukupolveen. Henri Kerkdijk-Otten / CC By-SA 3.0

Euroopasta lähes 400 vuotta sitten kadonneen, suurimmillaan miltei norsun korkuisen alkuhärän jälkeläiset ovat palaamassa maanosamme luonnonlaitumille, kerrotaan hollantilaisesta Tauros (siirryt toiseen palveluun)-jalostusohjelmasta.

Hurjasarvinen alkuhärkä oli tavallinen aihe kivikauden luolamaalareille (tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun) pääset virtuaaliselle vierailulle ranskalaiseen Lascaux'n luolaan). Alkuhärässä olikin maalaamista, sillä se oli pitkään Euroopan suurin eläin, kunnes lajin viimeinen edustaja kuoli Puolassa vuonna 1627.

Tauroksen jalostusohjelman pyrkimyksenä on oikaista ihmisen vääristämää ekosysteemiä yhteistyössä Rewilding Europe (siirryt toiseen palveluun) -verkoston kanssa.

Isot kasvinsyöjät olivat varsinaisia luonnon puutarhureita, joiden avaamilla alueilla viihtyi moni muu eläinlaji. Tällaisten ahnaiden raivaajien puute on Euroopan nykyluonnon monimuotoisuudelle iso ongelma.

"Ohjelma on onnistunut yli odotusten"

Tauros-ohjelman vuonna 2008 aloittaneen ekologi Ronald Goderien mukaan jalostuksen tavoitteeksi otettiin niin suuri laiduntaja, etteivät isotkaan pedot haittaa sitä. Oli selvää, että eläimen olisi muistutettava alkuhärkää, Goderie sanoo uutiskanava CNN (siirryt toiseen palveluun):n haastattelussa.

Tutkijat tavoittelevat superlaiduntajaksi alkuhärän "lähes sataprosenttista korviketta", kuten he itse asian muotoilevat. Goderien mukaan ohjelmassa on jo nyt onnistuttu yli odotusten.

Tavoitteeseen ei lasketa menevän enää kymmentäkään vuotta.

Alkuhärän palauttamisessa ei tarvinnut turvautua muinaislöytöjen kloonausyrityksiin, sillä lajin geenejä elää useissa tämän päivän karjoissa, muun muassa Espanjassa ja Portugalissa sekä Italiassa ja Balkanilla. Jalostusohjelmaan valittiin eniten alkuhärkien kaltaiset yksilöt.

Uusia sukupolvia on nyt neljä. Sukupolvi sukupolvelta ohjelma on lähestynyt sukupuuttoon kuolleiden arkuhärkien ominaisuuksia.

Tutkijat arvioivat, että seitsemännen sukupolven jälkeen tavoite on saavutettu. Siihen ei lasketa menevän enää kymmentäkään vuotta.

Tutkijat myös tietävät täsmälleen, mitä he tavoittelevat, sillä heidän tiedossaan on alkuhärän tarkka perimä. Tuo toissa vuonna julkaistu tutkimus on vapaasti luettavissa Genome Biology (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.

Naudat panevat hanttiin susille

Jalostusohjelman tulokset on jo pantu testiin Rewilding Europe -verkoston hankkimilla alueilla muun muassa Espanjassa, Kroatiassa ja Tšekissä.

Tauroksen kasvatit saavat laiduntaa suojelualueilla vapaina. Goderien mukaan isot otukset ovat osoittaneet pystyvänsä elämään sielläkin, missä on niitä ahdistelevia susilaumoja.

Myös Yhdysvaltain esimerkki innostaa: siellä onnistuttiin joitakin vuosia sitten palauttamaan biisoneita Mississippijoen itäpuolelle, josta ne oli metsästetty sukupuuttoon kaksi vuosisataa sitten. Aiheesta voi lukea muun muassa The Nature Conservancy (siirryt toiseen palveluun) -sivustolta.

Betonijalustalla kivi, johon on kaiverrettu alkuhärän pää ja teksti, joka kertoo viimeisen alkuhärän kuolemasta.
Puolassa on pystytetty muistomerkki Euroopan viimeiselle alkuhärälle, joka kuoli tässä Jaktorów'n metsässä vuonna 1627.Tomasz Kuran / CC By-SA 3.0

Projektilla on myös riskejä

Yritykset saada alkuhärät ja biisonit vanhalle paikalleen luonnonjärjestyksessä ovat herättäneet myös arvostelua. Luonnonsuojelujärjestöjen kansainvälinen kattoliitto IUCN on laatinut eläinlajien palautuspyrkimyksille suuntaviivat (siirryt toiseen palveluun).

Tavoitteet ovat ymmärrettävät, mutta muuttuneessa maailmassa riskit muille eläimille tai jopa ihmiselle voivat olla yllättäviä, IUCN varoittaa.

Brittiläinen karjankasvattaja joutui lahtaamaan puolet alkuhärästä periytyvästä heck-karjastaan, koska isot naudat yrittivät käydä isännän kimppuun, kertoi The Independent (siirryt toiseen palveluun) -lehti vastikään.

Heckit ovat natsi-Saksan eläintieteilijöiden yritys palauttaa alkuhärkä. Heidän toiveissaan oli arjalaisuuden symboli, voimakas jättiläishärkä, jollainen tunnetaan laajalti Euroopan ja Lähi-idän myyteistä.