10 miljoonaa euroa haalinut jääkiekkomies: "Tietynlaista hulluutta tässä pitää olla"

Melkein jokainen suomalainen on ainakin maailmanmestaruusvuonna pikkuisen jääkiekkohullu. Harvempi tietää, miten tiukka punnerrus kiekkosankarien nosto kansakunnan kaapin päälle on uran alussa.

Kajaanin Edustushokki (Hokki)
Seuratyöntekijä Esa Sirviö Kajaanin jäähallin katsomossa.
Tiia Korhonen / Yle

KajaaniKoko Suomi juhlii hulluna jääkiekon maailmanmestareita silloin, kun sellainen on saavutettu. Kaukaa mestareiden taustalta löytyy organisaatio, Mestis, jonka jäsenseurojen talousvaikeuksista on vaikea puhua.

– Monta kertaa seinä on ollut vastassa aika lähelläkin, mutta aina siitä vain on yli menty. Ja tullaan menemään vielä, sanoo valkotukkainen mies hotellin baarissa.

Urheilullinen pärjääminen on tämän homman perusta.

Esa Sirviö

Puhelemme jääkiekkoilun talousasioista Esa Sirviön kanssa. Sirviö on vastannut Mestiksessä pelaavan Kajaanin Hokin varainhankinnasta 18 vuotta. Matkaa voi kuvata vaikeaksi.

– Aina tuntuu pahalta, kun puhutaan näistä talousasioista. Urheilullisella puolella on pystytty hoitamaan homma kuten pitääkin, mutta taloushommat ovat sellaisia, niissä ei välttämättä onnistu, vaikka tässä olisi minkälaisia ekonomeja töissä. Tämä on kova laji.

Niitä juhlittuja mestareita, koko kansan sankareita ei olisi olemassa ilman Mestis-joukkueita. He kaikki ovat pelanneet jossain vaiheessa Mestis-joukkueessa ennen nousua SM-liigajoukkueisiin ja maajoukkueeseen.

10 miljoonan euron mies

Kaikkiaan Sirviö on kerännyt Hokille työuransa aikana noin 10 miljoonaa euroa. Mies ei summalla revittele.

– En ole itse räknäillyt, joku muu on. Sehän on vain rahaa.

Kajaanissa on ehkä kuitenkin onnistuttu talousasioissa paremmin kuin monella muulla isommalla paikkakunnalla. Muistissa on esimerkiksi Kiekko-Laserin, Joensuun Jokipoikien ja Espoon Bluesin taustayhtiöiden konkurssit.

Urheiluseuran taloudellista liikkumavaraa voisi verrata vaikka pieneen laivaan ja rantakivikkoon. Mitä vähemmän taloudessa on liikkumavaraa – vedenkorkeutta laivan pohjan ja rantakivikon välissä – sitä useammin kolahtaa. Hokki-laiva on kolistellut rantakivikossa ja matalassa vedessä likimain koko olemassaolonsa ajan, mutta paatti seilaa vielä.

Mestaruusvuonna 2007 tuli talouteen pikkuisen liikkumavaraa. Mestaruus toi kassaan puhdasta rahaa 125 000 euroa.

– Kyllä sillä viisi minuuttia laskuja maksoi, kuvaa Sirviö.

"10 vuodessa pöytä puhdistetaan välillä."

Kajaanissa jääkiekkoilijoiden taustaseura toimii yhdistyksenä, Kajaanin Edustushokki ry:n nimellä. Se tarkoittaa, ettei konkurssin uhka ole niin vahva kuin osakeyhtiössä. Myöskään tilinpäätöstietoja ei tarvitse julkaista samalla tavalla. Sirviö sanookin, että jos taustalla olisi osakeyhtiö, tilanne voisi olla toinen.

– Sitä olisi pitänyt pääomittaa melkein joka vuosi. Yhtiömuotoisena olisi pitänyt löytyä sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät laittamaan omistaan, siten etteivät he halua tuottoa sille omalle panostukselle.

Kajaanin Hokin joukkue.
Kajaanin Hokin joukkue vuonna 2015.Jarmo Nuotio / Yle

Sirviö sanoo, että yhtiöittäminen on kuitenkin tulevaisuuden trendi. Silloin mesenatteja tarvitaan.

– On elettävä sillä rahalla, mikä saadaan kasaan. Silloin tarvitaan niitä ihmisiä, joilla on rakkaus lajiin ja rakkaus seuraa kohtaan. Siellä voi olla entisiä pelaajia tai vaikka pelaajien vanhempia, jotka ovat saaneet jostain syystä ison rahakasan. Ja haluavat tukea seuraa, niin että antavat siihen osakeyhtiöön pääomaa.

Kyllähän se urheiluseuran maineeseen tietyllä tavalla vaikuttaa.

Esa Sirviö

Vaikka taipale on ollut vaikea, Kajaanin Edustushokki on toiminut samana yhdistyksenä syksystä 1995 saakka, reilut 20 vuotta. Sirviön äänestä kuultaa selvä ylpeys saavutuksesta.

– Silloin oli taustalla 15–16 hengen porukka, joka takasi, että oli mahdollista jatkaa jääkiekkoa. Siitä lähtien on ollut sama yhdistys (siirryt toiseen palveluun) (YTJ-tietopalvelu). Se on harvinaisen pitkä aika Mestiksessä ja suomalaisessa urheilussa yleensäkin, että joukkue pelaa näin kauan samalla taustaorganisaatiolla. Monta kertaa nämä menee niin, että 10 vuodessa pöytä puhdistetaan välillä.

Maksuhäiriöt vaikuttavat maineeseen

Sirviö sanoo, ettei jaksa miettiä satojen tuhansien velkoja tai lukuisia maksuhäiriömerkintöjä, joista tuorein on viikon takainen. Ajoittain maksamatta on jäänyt jopa pakollisia työttömyysvakuutusmaksuja, mutta ne on hoidettu. Laskuja jäi pitkään rästiin myös muutaman vuoden takaisesta videostriimauskokeilusta (siirryt toiseen palveluun) (Kajaanin Hokki). Nyt saamamiehet vakuuttavat, että asiat on hoidettu, vaikka luottotiedoissa merkintää maksuista ei vielä näykään.

– Minä olen tällä tulopuolella, en jaksa niitä miettiä, kun rahaa on joka päivä tultava kassaan. Käsitys on, että velat ovat vielä hoidettavissa.

Ihmisille pitää olla sirkushuveja myös talvella.

Esa Sirviö

Velkaa on saatu pienentymään muun muassa Kajaanin kaupungin kanssa tehdyllä sopimuksella. Kainuun Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan kaupunki jäädytti avustukset, joiden määrällä rästiin jääneitä 128 000 euron velkoja pienennetään puoleen. Lopuille annettiin hyvin pitkä maksuaika. Käytännössä siis velkoja annettiin anteeksi.

Sirviö kuitenkin myöntää, että velkaisuudella ja maksuhäiriöillä on vaikutusta myös varainhankintaan.

– Kyllähän se urheiluseuran maineeseen tietyllä tavalla vaikuttaa.

Kyllä tässä vaaditaan tietynlaista hulluutta, että tätä pystyy tekemään.

Esa Sirviö

Silti yhteistyökumppaneiden hakemisessa on tänäkin vuonna jollain lailla onnistuttu. Liikevaihto on ylittänyt puolen miljoonaa euroa, vaikka tilikausi on hyvinkin kesken, sanoo Sirviö.

– Kaikilla on kuitenkin halu, että kiekkoilu Kajaanissa jatkuisi.

Ei voittoja, ei yleisöä

Liikevaihdosta 80 prosenttia tulee mainostilamyynnistä ja yhteistyökumppaneilta. Itse pelitapahtumista tulee loput, sanoo Sirviö.

– Lipunmyynnistä, oheismyyntituotteista, klubituotteista ja tällaisista.

Vaikka otteluiden osuus taloudenpidosta on pieni, se on kuitenkin ratkaiseva, sanoo Sirviö.

– Urheilullinen pärjääminen on tämän homman perusta. Ja vaikka kuinka on välillä hyvä joukkue, niin jos se jarraa, niin se jarraa. Ei lähde käyntiin. Tänä syksynä on kotipelejä hävitty paljon ja tämä on vaikuttanut erittäin paljon. Tämä on sellaista mielialahommaa.

Hokki huudattaa kotiyleisöä mestiksen pronssimitalin varmistuttua vuonna 2012.
Hokki huudattaa kotiyleisöä mestiksen pronssimitalin varmistuttua vuonna 2012.YLE / Katja Oittinen

Sirviö ei pidä hallin olosuhteista yleisömääriin ratkaisevina. Jos voittoja ei tule, ei tule yleisöäkään. Hokin otteluista puuttuu markkinatutkimusten mukaan työssäkäyvää ikäluokkaa.

– Näin se on. Isossa kuvassa myös meille väkimäärän väheneminen on iso uhka. Koko Kainuun 75 000 ihmisestä käy töissä alle 30 000. Se tarkoitta, että alueelle tarvitaan lisää teollisia työpaikkoja. Kaikkien etu olisi se, että ympärillä näkyisi nostureita, rakennettaisiin ja kilkatus kuuluisi joka nurkista. Ne työikäiset muuttavat Kajaanista pois, jos me ei saada tänne työpaikkoja.

Monta kertaa seinä on ollut vastassa aika lähelläkin, mutta aina siitä vain on yli menty.

Esa Sirviö

Sirviö sanoo, että varainkeruu rantoja pitkin kolistelevalle Hokki-laivalle on persoonien laji.

– Kyllä tässä vaaditaan tietynlaista hulluutta, että tätä pystyy tekemään. Mutta voittopeli on kuitenkin aina sellainen, että kaikilla on hyvä olla sen jälkeen. Tappiopelit tuntuvat kaikista pahalle. Se tarkoittaa, että ihmiset ovat sydämestään mukana tässä hommassa.

Sirviö muistuttaa, että ihmiset tarvitsevat aamiaispöytiinsä puhetta paikallisesta urheilusta.

– Kyllä minulla on sellainen kutina, että Kajaanissa halutaan Mestis-joukkue pitää. Kun Sotkamon Jymy pelaa pesäpalloa Superissa, niin kyllä Hokki pitää olla talviurheilussa, täällä tarvitaan pääsarjajoukkueita talvellakin. Ihmisille pitää olla sirkushuveja myös talvella.