Natura ei vääjäämättä estä Viiankiaavan kaivosta

Sodankylän Viiankiaavalla punnitaan lähivuosina yhteiskunnan taloushyötyjä suojeluarvoja vastaan. Ympäristöoikeuden asiantuntijoiden mukaan yleiset hyödyt, kuten työllisyys, ovat avainasemassa.

kaivokset
Kairauskone Viiankiaavan Natura-alueella 15.12.2016
Kairauskone Viiankiaavan Natura-alueella 15.12.2016Jarmo Honkanen / Yle

Kaivosjätti Anglo American löysi vuosia sitten rikkaan kupari-, nikkeli- ja platinaesiintymän Sodankylän Viiankiaavan Natura- ja soidensuojelualueelta. Metallit ovat satojen metrien syvyydessä. Kaivoshanke tunnetaan nimellä Sakatti.

Kaivosyhtiö Anglo American Sakatti Mining Oy tutkii, voisiko Viiankiaavalle tehdä kaivoksen heikentämättä merkittävästi suojeltuja luonnonarvoja. Jos sellaista keinoa ei löydy, niin tarvitaan poikkeuslupa.

Viiankiaapa Sodankylässä
Viiankiaapa maaliskuussa 2016.Jukka Brusila

Poikkeuslupaa Naturasta haetaan ensi vaiheessa valtioneuvostolta. Valitusaste on Korkein hallinto-oikeus ja loppupeleissä valtaa on myös Euroopan Unionin tuomioistuimella. Natura perustuu EU:n normeihin ja tulkintojen poikkeuksista pitää olla EU-linjassa.

Euroopan poikkeuksissa ei ennakkotapausta

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorin Tapio Määtän mukaan Euroopassa on tehty poikkeuksia yleisen edun vuoksi liikenneväylien ja työllisyyden nimissä.

Ruotsissa Botnia-rata saatiin sijoittaa Natura-alueelle. Saksassa hiilikaivoksen laajennus Natura-alueelle sai aikanaan poikkeusluvan työpaikkojen säilymisen vuoksi.

Muun Euroopan esimerkkien valossa on silti hankala ennustaa, saisiko täällä kaivokselle mahdollisesti tarvittavan poikkeusluvan Viiankiaavalle.

Raate kukkii, Viiankiaapa
Viiankiaapa kesäkuussa 2016Jukka Brusila

– Tätä on vaikea spekuloida, Euroopassa on 20 vuoden aikana parikymmentä tällaista tapausta, jotka ovat aivan erityyppisiä kuin mistä nyt olisi kysymys tässä kaivoshankkeessa, sanoo professori Tapio Määttä.

Erittäin tärkeä yleinen etu, pakottava syy, ei vaihtoehtoa

Luonnonsuojelulain pykälä 66:n mukaan poikkeusluvan edellytyksiin kuuluu, että hankkeelle on erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy eikä vaihtoehtoa ole. Kysyimme ympäristöoikeuden asiantuntijoilta, mikä voisi olla erittäin tärkeän yleisen edun vaatima pakottava syy, jolle ei ole vaihtoehtoa.

Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokon mukaan kokonaisarviossa punnittaisiin taloudellisia hyötyjä ja suojeluarvoja vastakkain.

– Siinä varmaan arvioidaan kokonaisuudessaan sitä, että mitä taloudellista hyötyä sitten on Lapille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle, arvioi professori Kai Kokko.

Työllisyys on avainkysymys

Työpaikkojen synty tulisi puntariin, jos kaivokselle poikkeuslupaa Viiankiaavalle joskus haetaan, arvioi Lapin yliopiston Arktisen keskuksen luonnonvaraoikeuden professori Jukka Similä.

– Viiankiaavan tapauksessa kyllä työllisyys on se avainkysymys, työllisyys ja vaikutukset aluetalouteen.

Siinä joudutaan vertaamaan kahta eri asiaa, jotka ovat kauhean vaikea yhteismitallistaa, eli suojeluarvoja ja sitten työllisyys- ja talousvaikutuksia, pohtii puolestaan professori Jukka Similä.

Naturasta vapauttava poikkeuslupa on valtioneuvoston, korkeimman hallinto-oikeuden ja EU-tuomioistuimen käsissä. Soidensuojelusta poikkeus voi vaatia lainmuutosta eduskunnassa.