Hävittäjätehtaiden vastaukset on analysoitu – Hornetien korvaajien hinta-arvio pitää

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti  oikoi Paasikivi-seurassa  myös vääriä tietoja vastakaupoista.

Hornet-hävittäjät
Ruska-harjoituksessa lennetään yli 50 koneella tällä viikolla.
Ilmavoimien F-18 Hornet -hävittäjiä Ruska-harjoituksessa 2016. Ilmavoimat

Puolustusministeriö on saanut vahvistusta aiempaan arvioonsa Suomen hävittäjähankkeen hinnasta ja pitää sen siksi ennallaan.

– Valmistajien tietopaketit vastaanotettiin viime joulukuussa. Saatu tieto ei alustavan analyysin mukaan sisältänyt yllätyksiä. Tarjolla olevat vaihtoehdot mahtuvat arvioimaamme 7–10 miljardin euron hintahaarukkaan, korosti Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti Paasikivi-seuran puheessa illalla Helsingissä.

Vastauksensa Puolustusvoimille lähettivät amerikkalaiset Boeing (F/A-18) ja Lockheed Martin (F-35), ranskalainen Dassault Aviation (Rafale), britannialainen BAE Systems (Eurofighter Typhoon), ja ruotsalainen Saab (JAS Gripen).

Hornetin seuraajaa koskeva tarjouspyyntö on määrä lähettää reilun vuoden päästä ja hankintapäätös on ajoitettu vuoteen 2021. Suomeen koneita alkaa tulla 2025 jälkeen ja ne korvaavat nyt käytössä olevat 62 Hornetia.

Vastaostot sittenkin mahdollisia

Juusti oikoi puheessaan yleistä luuloa, jonka mukaan vastaostot eivät olisi enää mahdollisia hävittäjäkaupoissa. Juustin mukan vastaostojen kaltaista velvoitetta voidaan käyttää nykyäänkin.

– EU on hyväksynyt tämän menettelyn, jota lähes kaikki EU-maat käyttävät teollisen yhteistyön nimellä. Vastakauppoja, nyttemmin teollista yhteistyötä, voidaan tehdä ja tehdään, mutta ne on määriteltävä entistä tarkemmin, eikä niillä enää voida tehdä yleistä teollisuuspolitiikkaa, Juusti huomautti

Hornet-vastaostot yli 100 prosenttia

Juusti kertoi törmäävänsä jatkuvasti väitteeseen, jonka mukaan 1990-luvun Hornet-kaupan vastaostot eivät olisi toteutuneet täysimääräisesti.

– Hornet-hankinnan osalta on olemassa kiistaton dokumentoitu näyttö siitä, että vastaostot toteutettiin yli 100 prosentin tasolla, Juusti huomautti.

Juustin mukaan vastakauppoja ei 1990-luvulla säädelty samalla tavoin kuin nykyään.

– Vastakauppavelvoitetta käytettiin jopa suomalaisen sinfoniaorkesterin USA:n matkan mahdollistamiseksi. Hornetien voimin on siis viety suomalaista kulttuuria maailmalle.

Juustin mukaan viimeistään tämä esimerkkki osoittaa, että vastakauppoihin tarvittiin tarkempaa sääntelyä.

– Vastakaupat merkitsevät aina lisähintaa normaalin kauppahinnan päälle, ja tämä lisäkustannus suunnataan nykyään entistä tarkemmin huoltovarmuuden maksimointiin.

NH-90 varoittava esimerkki

Juusti varoitti puheessaan seurauksista, kun suuria materiaalihankkeita alistetaan puolustuspolitiikan työvälineeksi. Hän käytti esimerkkinä eurooppalaista NH-90 helikopteria, joita hankittiin maavoimille.

– Hankintaan päädyttiiin suurelta osin ideologisista syistä. Piti saada eurooppalainen vaihtoehto, ja siinä huumassa unohdettiin yksi tärkeimmistä hankintaperiaatteista, jonka mukaan Suomeen hankitaan vain valmista, palveluksessa olevaa puolustusmateriaalia.

NH-90 projekti myöhästyi Juustin mukaan suurelti siksi, että se oli tuotekehitysprojekti ja jokainen tilaaja halusi oman versionsa.

– Jokainen kopteriversio on jouduttu erikseen tyyppihyväksyttämään, ja seurauksena on ollut kallis ja hidas projekti.

Juusti korosti, että tällä hetkellä Suomen NH-90 -kopterit ovat vaikean alun jälkeen varsin suorituskykyisiä järjestelmiä.