Analyysi: Britannia neuvottelee EU-erostaan itsevarmuutta uhkuen

Pääministeri Theresa May ei epäröinyt esittää linjapuheessaan Euroopalle uhkavaatimusta, arvioi Britanniaan perehtynyt ulkomaantoimittaja Minna Pye.

Britannia
Theresa May.
AOP

Vain 29 vuotta sitten Lancaster Housen loistokkaassa ympäristössä puhujanlavalle asteli nainen, jonka tapana ei ollut pyytää anteeksi olemassaoloaan. Oli huhtikuu 1988 ja pääministeri Margaret Thatcher kertoi briteille, miten loistava mahdollisuus Euroopan unionin sisämarkkinat ovat.

Tänään, tiistaina pääministeri Theresa May ei jäänyt Thatcherille toiseksi. Mikrofonien eteen asteli itseluottamuksessaan lähes arrogantti pääministeri, mutta tällä kertaa viesti oli toinen.

Sisämarkkinat, jotka Thatcherin mukaan tarjosivat briteille pääsyn satojen miljoonien vauraiden eurooppalaiskuluttajien markkinoille, olisivat nyt menneisyyttä.

Pääministeri Mayn Britannia lähtee unionin sisämarkkinoilta, jotta maa saa itse päättää maahanmuutostaan.

Mayn puheesta kuulsi Britannian imperiumin itsevarmuus. Pääministerin mukaan Britannia on aina katsonut Eurooppaa edemmäs eikä halua nytkään eristäytyä.

May toisteli useaan otteeseen*, *kuinka Britannia haluaa olla aidosti globaali.

Britannia jättää Euroopan unionin ja ajaa omaa kansallista etuaan. Sen tavoitteena on solmia uusi vapaakauppasopimus EU:n kanssa sekä pysyä ainakin osittain tullisopimuksessa.

Mayn puhe sai EU-eron kannattajat laulamaan Oodia ilolle, vaikka vasta vuosien kuluttua selviää, millainen Britannian asema unionin ulkopuolella on. Brittien brexitiä kannattavat sanomalehdet eivät epäröineet julistaa uuden Britannian vapautta ja suuria odotuksia.

Voitonvarmuuden uhkumista helpottaa se, että brittien puolella on myös Yhdysvaltain tuleva johtaja. Donald Trump on brexit-miehiä ja hän lupasi, että britit ovat kauppaneuvotteluissa jonon kärjessä. Tämän myös May toi puheessaan esille.

Tiukka ja päättäväinen Theresa May yritti kuitenkin välttää anglosaksit eurooppalaisia vastaan asetelman syntymistä. Hän korosti useaan otteeseen, että Britannia lähteen unionista, mutta ei Euroopasta.

May vakuutti, että Britannialle on tärkeää, että Eurooppa menestyy. Britit eivät tule kuitenkaan neuvottelupöytään nöyrinä, vaan vaativina.

May ei epäröinyt esittää peiteltyä uhkavaatimusta. Hänen mukaansa unioni vain vahingoittaa itseään, jos se yrittää rankaista Britanniaa lähtemisestä.

Tarvittaessa Britannia on valmis omaksumaan alhaisiin veroihin perustuvan talousmallin. Se on siis uhkauksensa mukaan valmis muuttumaan jopa veroparatiisiksi, jos se suljetaan täysin eurooppalaisen markkina-alueen ulkopuolelle.

Mayn puheesta kuulsi erikoisasemastaan vakuuttuneiden brittien itsevarmuus. Thatcherin tavoin hän esiintyi maansa etua ajavana johtajana.

Nyt historian lehti kääntyi kuitenkin toiseen suuntaan. 29 vuotta sitten vapaakauppa oli tuomassa briteille ennennäkemätöntä vaurautta. Margaret Thatcherille se oli tärkeämpää kuin yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus.

Nyt Britannialla on pääministeri, joka ei epäröi uhrata osan talouskasvua palauttaakseen maan oman nuoruutensa aikaan. Tuon ajan Britannia näyttäytyy hänen silmissään nykyistä oikeudenmukaisemmalta ja yhtenäisemmältä.