Väestönsuojat heikossa hapessa: kiinteistönomistajat eivät huolla ja asukkaat varastavat työkalut

Omavalvonnan lisäännyttyä väestösuojien kunto on rapistunut ja osassa esimerkiksi ilmanvaihtokoneet eivät ole toimintakunnossa.

väestönsuojat
Väestönsuojan ovi
Väestösuojien kunnossapito on kiinteistön omistajan vastuulla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisjohtaja Karim Peltonen arvioi, että väestönsuojista 10–50 prosenttia on käyttöönotettavissa määrätyn 72 tunnin aikana.Isko Pekkarinen / AOP

Ilmanvaihtokone lojuu nurkassa, joditablettien päiväys on mennyt vuosikausia sitten ja työkalut on varastettu – tämä on tilanne osassa suomalaisista väestönsuojissa. Mutta kuinka monessa, siitä ei ole ajantasaista tietoa ja arviot heittelevät kovastikin.

– On sellaisiakin arvioita, että vain 10 prosenttia olisi käyttöönotettavissa. Todennäköisesti tilanne on se, että noin puolet on siinä kunnossa, että ne täyttävät vaatimukset. Pikkuvikoja voi löytyä enemmän tai vähemmän, mutta yleisesti ottaen tilanne on ihan tyydyttävä, arvioi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisjohtaja Karim Peltonen.

Väestönsuojan laukkuja
Väestönsuojan varusteista tulisi löytyä muun muassa suojanaamareita, ensiaputarvikkeita ja käsivalaisin. Elisa Kinnunen / Yle

10 prosentin arvio perustuu yksittäisten palotarkastajien arvioihin. Peltonen nojaa tietojaan myös 13 vuotta vanhaan valtakunnalliseen väestönsuojien kuntotarkastukseen.

– Kuntokartoituksen perusteella vuoden 1971 jälkeen rakennetut suojat ovat pääosin hyvässä kunnossa ja vastaavat nykyaikaisten uhkakuvien asettamia vaatimuksia. Vuotta 1971 vanhemmista suojista, vuosien 1963 ja 1971 välillä rakennetut olivat tyydyttävässä kunnossa. Tätä vanhemmat ovat huonossa kunnossa. Selvityksen perusteella voi arvioida, että valtakunnallisesti noin 75 prosenttia suojista on hyvässä kunnossa, Peltonen selvittää.

Kartoituksen tiedot ovat auttamattomasti vanhoja. Miksi kunnosta ei ole tuoreempia tietoja?

– Todennäköisesti syynä on resurssipula. Lisäksi vastuu suojista jakautuu valvonnan osalta 22 pelastuslaitokselle, jolloin kokonaiskuvaa ei koosta kukaan, Peltonen kertoo.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaikissa 1950-luvulta eteenpäin rakennetuissa rakennuksissa on väestönsuoja.

Karim Peltonen

Väestönsuojien kunnossa on paikkakuntakohtaisia eroja. Kainuussa on törmätty myös puutteellisiin suojiin.

– Aina silloin tällöin näkyy, että niitä jätetään hoitamatta. Ja se on sinällään aika harmillista, koska on puhuttu väestönsuojarakentamisen kalleudesta. Jotenkin minusta tuntuu, että enemmän se on rahanhaaskausta, että kalliit laitteet jätetään hoitamatta kuin pidetään kunnossa, huomauttaa Kainuun pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Janne Heikkinen.

Heikkisen mukaan sitäkin on nähty, että kerrostalojen väestönsuojista on varastettu työkalut työkalupakista. Eniten laiminlyöntejä huomataan kerrostaloissa ja kiinteistöissä, joissa pelastusviranomainen harvemmin tekee tarkastuskäyntejä.

– Pahimmat ovat olleet sellaisia, että käytännössä ilmanvaihtokoneetkin ovat olleet pois seinästä, mutta niistä sitten pyritään valvontakäyntien yhteydessä antamaan korjausmääräys.

Tietämättömyyden piikkiin

Pelastuslaki uusittiin viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen väestönsuojien huollon vastuuta on siirretty kiinteistönomistajille. Laissa säädetään, että kiinteistönomistajalla on velvoite pitää väestönsuoja ja sen laitteet kunnossa. Pelastusviranomaisen tehtäviin kuuluu antaa tarpeen vaatiessa korjausmääräys ja sillä on velvoite jälkitarkastukseen.

– Kyllä pelastusviranomainen käy väestönsuojissa tarkastuskäynnillä, kun tehdään normaaleja valvontakäyntejä, mutta varsinaisesti tällaiset tiiveyskokeet ja vastaavat ovat pääsääntöisesti kiinteistönomistajan vastuulla ja hänen tehtävänsä on ne järjestää, Janne Heikkinen huomauttaa.

Käytännössä edelleenkin nykyuhka on sodan uhka.

Janne Heikkinen

Laki määrittelee, että väestönsuojat on tarkastettava 10 vuoden välein, mutta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisjohtaja Karim Peltonen uskoo, että asian suhteen on monenlaista käytäntöä.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaikissa 1950-luvulta eteenpäin rakennetuissa rakennuksissa on väestönsuoja. Määrä on todella huikea. Sitten meillä on alueita, joissa määrä on paljon vähäisempi, silloin on helpompi valvoa.

Mutta miksi kiinteistönomistajat laiminlyövät velvoitteensa? Karim Peltonen uskoo, että väestönsuojien puutteelliseen kuntoon on olemassa inhimillinen syy.

– Se voi olla vähän tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä, kun tämä ei ole tavanomainen tila. Siellä on ilmanvaihtokonetta ja venttiilejä sun muita, se voi vaikuttaa siihen, että tila on vähän monimutkaisempi ylläpidettävä kuin muu osa taloa. Käytännössä edelleenkin nykyuhka on sodan uhka.

Lomake, jossa listataan mitä tarvikkeita väestönsuojassa tulisi olla.
Lista väestönsuojan tarvikkeista on pitkä. Julia Sieppi / Yle

– Mutta yksi tärkeä on se, että pitäisi huomioida se, että tämä on osa kiinteistön normaalia ylläpitoa ja huoltoa. Eihän talosta jätetä räystästä hoitamatta, vaan se kuuluu osaksi hyvää kiinteistönhallinnointia, Peltonen jatkaa.

Peltosen mukaan turvallisuuskeskustelu on tänä päivänä eri tasolla kuin vaikkapa kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Hän toivookin, että se motivoisi taloyhtiöitä pitämään parempaa huolta väestönsuojistaan.

Suoja noin neljälle miljoonalle

Suomessa on väestönsuojia noin neljälle miljoonalle ihmiselle. Paikat ovat epätasaisesti jakaantuneet, sillä omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei ole yleensä väestönsuojia ja pääkaupunkiseudulla niitä on yli tarpeen.

Pelastuslaki määrää, että väestönsuoja on rakennettava jokaiseen yli 1 200 neliön kokoiseen uudisrakennukseen. Isommista kaupungeista löytyy yleisiä väestösuojia, mutta esimerkiksi Kajaanissa sellaista ei ole.

– Käytännössä Kajaanissa on lentokentällä ja linja-autoasemalla yleiset suojat. Yleensä yleiset liikenneasemat ovat sellaisia, joissa on yleinen suoja, Kainuun pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Janne Heikkinen kertoo.

Jotenkin minusta tuntuu, että enemmän se on rahanhaaskausta, että kalliit laitteet jätetään hoitamatta kuin pidetään kunnossa.

Janne Heikkinen

Käytännössä näitä suojia ei ole tarkoitettu muiden kuin aseman henkilöstön ja sen hetkisten asiakkaiden käyttöön.

Mutta mitä vastaan nykyään suojaudutaan?

– Käytännössä edelleenkin nykyuhka on sodan uhka. Niihin suojaudutaan aseiden vaikutuksilta, rakennussortumilta, ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta, Heikkinen kertoo.

Väestösuojat tulisi pystyä ottamaan käyttöön 72 tunnin kuluessa, kun viranomainen on antanut käskyn.