Espanja muutoksessa: Kirkkohäiden määrä laskee jyrkästi jäykkien moraalisääntöjen takia

Espanjalaiset hääparit ovat kääntäneet selkänsä katoliselle kirkolle. Viime vuonna enää harvempi kuin joka neljäs espanjalaispari haki liitolleen kirkon siunauksen.

Kirkkohäät
Hääpari
Yhä useampien espanjalaisten tavoin Yolanda Blanco ja Diego Romero viettivät Madridissa siviilihäät.Paloma Garcia / Yle

MADRID Kun espanjalainen pariskunta päättää mennä naimisiin, suorittaa vihkimisen yhä harvemmin katolinen pappi.

Kirkkohäiden suosio on laskenut jyrkästi. Vielä 15 vuotta sitten espanjalaisista hääpareista 75 prosenttia vihittiin perinteiseen tapaan katolisessa kirkossa. Vuonna 2015 osuus oli 29 prosenttia.

Viime vuoden tammi-kesäkuun aikana solmituista avioliitoista enää 22 prosenttia siunattiin kirkoissa.

Espanjan tilastokeskuksen mukaan avioliittoja solmitaan vuosittain noin 170 000, mutta kirkkohäitä niistä on pitkästi yli 100 000 vähemmän kuin vielä vuosituhannen alussa.

Kirkon säännöt eivät sovi elämään

Eivätkä yksin kirkkohäät ole kärsineet inflaatiota. Espanjan talouskriisin aikana, vuodesta 2008 lähtien häiden määrä ylipäätään on laskenut noin viidenneksen.

Koska kirkkovihkimisestä täytyy maksaa, selittää talouskriisi osittain myös kirkkohäiden suosion romahdusta. Suurtyöttömyys on koetellut erityisesti nuoria ja saanut monet lykkäämään perheiden perustamista.

Toinen, yhtä tärkeä syy on kuitenkin jatkuvasti muuttuva perhekulttuuri.

El País -lehden haastattelema sosiologi Alfonso Pérez-Agote sanoo, että uskonto ja kirkko ovat yhä etäämpänä nuorten ihmisten elämästä.

Katolisen kirkon jäykät moraalisäännöt istuvat huonosti espanjalaisten nykyisiin elämäntapoihin, sillä avioliitot eivät ole enää ihan perinteisiä. Tämän vahvistavat Ylen puhuttamat hääparit – ja myös katolinen pappi.

Hääpareilla paljon lapsia

Madridin siviilivihkimisiä hoitavan maistraatin edessä tilastot näkyvät elävinä.

Morsiuskimppu kädessään kokovalkoisissa suojatietä ylittävälle Susanalle riittävät pelkät siviilihäät.

– Lyhyt seremonia. Emme kaipaa muuta.

Paikalle tulee useita hääpareja yhtäaikaa. Monet ovat Susanan tavoin jo kypsässä aikuisiässä. Heillä on mukanaan lapsia ja jotkut lapsista ovat jo aikuisia hekin.

Upeassa valkoisessa hääpuvussa viraston karuilla portailla sulhastaan odottavalla Yolandalla on selvä mielipide kirkkohäiden suosion laskusta.

– Kirkkoon ei enää paljon huomiota kiinnitetä.

Yolandaa on saattamassa avioliiton satamaan lukuisia sukulaisia ja eri-ikäisiä lapsia.

– Oma kulta tyttöseni, Yolanda suutelee poskelle pienintä lapsista.

Mutta miksei Yolanda itse halunnut kirkkohäitä?

– Katolinen kirkko on niin hankala kaikkine sääntöineen, morsian kuittaa

Yolandan aikuinen poika José Antonio ymmärtää äitiään.

– Voi maksaa 3 000 euroa, että pappi vihkii sinut. Maistraatissa se on ilmaista.

Vastapäisessä baarissa espanjalainen María ja perulainen José Alberto syövät aamiaista ennen vihkitoimitusta.

– Pidämme kirkkohäät joskus parin vuoden päästä, kun saamme sukua enemmän koolle, he suunnittelevat.

Mutta pariskunnalle on jo tulossa vauva, joten suunnitelma voi romuttua kirkon sääntöihin.

Kirkkohäät usein mahdottomuus

Katolisissa maissa siviilivihkiminen on laillinen, virallinen avioliitto, josta myös saa avioeron. Kirkkohäät sen sijaan ovat katolisen kirkon lakien mukainen toimitus, josta eroa ei yleensä myönnetä.

Madridin alueen pikkukunnan San Agustin del Guadalixin pappi Ignacio López sanoo maallistumisen ulottuvan länsimaissa kaikkialle.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että ihmiset etääntyvät yhä enemmän uskonnosta ja kirkosta. Nämä maallistuneet tavat eivät kuitenkaan sovi kirkolle.

– Kirkkohäiden määrä laskee myös siksi, että monille on mahdotonta mennä kirkossa naimisiin, López painottaa.

– Joillakin avioliitto on jo toinen, kolmas, jopa neljäs. Ei liittoa silloin tietenkään voi solmia katolisessa kirkossa.

Lópezin mukaan kehityksen voi kuitenkin nähdä myönteisenä sikäli, että kirkon piiriin jäävät ovat sille aidosti uskollisia, eivät tekopyhiä.

Kirkosta ei erota

Kirkosta eroaminen ei Espanjassa ole tapana, mutta suhdetta kirkkoon mitataan kyselyillä.

Valtion sosiologisen tutkimuslaitoksen CIS:n mukaan viime vuonna 70 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa "katolilainen". Noin 25 prosenttia sanoi olevansa ei-uskovainen tai ateisti.

Katolisiksi ilmoittautuneista vain 20-25 prosenttia sanoi käyvänsä säännöllisesti kirkossa. Noin 60 prosenttia vastasi, ettei käy kirkossa juuri koskaan.

Sukupuolineutraali avioliitto laillistettiin Espanjassa vuonna 2005. Samaa sukupuolta olevien liittoja on ollut vuosittain pari prosenttia kaikista avioliitoista. Ne voi solmia vain maistraatissa, kirkko ei niitä hyväksy.