"Rupla" puhuttaa taas Kuopiossa – nykyinen omistaja esittää yhä Työnkulman purkamista

Asemakaavatyö Lemminkäisen ja Kuopion kaupungin välillä aloitetaan kevään aikana.

Kuopio
Työnkulman järjestörakennus Kuopion keskustassa.
Kati Myöhänen / Yle

Työnkulman talon tulevaisuus Kuopion Tulliportinkadulla on taas uudessa tilanteessa.

Korkein hallinto-oikeus kielsi talon purkamisen ratkaisullaan kaksi vuotta sitten, mutta nyt rakennuksen omistava rakennusliike Lemminkäinen on yhteistyössä kaupungin kanssa hahmotellut uutta kierrosta asiassa.

Työnkulman talo on tullut tunnetuksi Ruplana vasemmistolaisen taustansa takia. Talossa toimi aikoinaan SKDL ja muita laitavasemmiston järjestöjä.

Talon on suunnitellut kuopiolainen arkkitehti Kaj Michael ja se on tehty pitkälti talkoilla. Edellisen kerran Lemminkäinen halusi Ruplan maan tasalle muutama vuosi sitten. Tarkoitus oli rakentaa tälle niin sanotusti ottavalle paikalle Kuopion ydinkeskustassa uusia asuntoja.

Korkein hallinto-oikeus kuitenkin torppasi hankkeen vedoten muun muassa siihen, että sen mielestä ei vielä tuollloin ollut riittävästi selvitetty, miten talo suhtautuu Kuopion arkkitehtoniseen kokonaisuuteen ja mitä siitä on työväentalona ajateltava.

Laaja jatkoselvitys talosta päätyy purkamisen kannalle

Lemminkäinen on nyt teettänyt asiasta laajan jatkoselvityksen, joka on loppusilausta vaille valmis. Selvitys esitellään Kuopion kaupungille kevään aikana. Sen on tehnyt helsinkiläinen arkkitehti Marianna Heikinheimo. Hän on tehnyt Helsingissä useita laajoja selvityksiä sekä yksityisissä että julkisissa kohteissa, muun muassa ulkoministeriön Merikasarmin rakennuksista.

Lemminkäisen hankekehityspäällikkö Ville Kettunen sanoo, että Heikinheimon selvityksen perusteella aiotaan nyt käynnistää Kuopion kaupungin kanssa asemakaavamuutostyö uudestaan tontille ja rakentaa sille 40–50 uutta asuntoa. Osa niistä olisi senioriasuntoja. Nykyinen Rupla purettaisiin, samoin viereinen Tullinkulman kiinteistö, joka puolestaan ei ole riidanalainen purkamiseen liittyen.

– Olemme tehneet Kuopion kaavoitusosaston kanssa asiassa tiivistä yhteistyötä jo viime vuoden alkupuolelta lähtien ja laatineet selvitystyötä KHO:n päätöksen perusteella. Julkistamme Marianna Heikinheimon selvityksen kokonaisuudessaan vähän myöhemmin.

Ruplaa on selvitetty oikein urakalla jo aikaisemminkin.

– Siellä taustalla on muun muassa rakennushistoriaselvitys ja kulttuurihistoriaselvitys. Meidän työmme oli ikään kuin niistä jääneiden avointen asioiden selvittämistä, kertoo arkkitehti Marianne Heikinheimo.

Hän sanoo, että Työnkulma on yksi Suomen noin kymmenestä 1950- ja 1960-luvuilla rakennetusta suurikokoisesta työväentalosta, joka sijaitsee kaupungin keskusta-alueella. Heikinheimon mielestä Kuopion Työnkulma voidaan purkaa.

– Ainutlaatuisuus tarkoittaa, että olisi yksi ainoa rakennus. Toisaalta tämä joukko ei ole hirvittävän suuri.

Heikinheimo sanoo, että näiden noin kymmenen jäljellä olevan kaupunkien keskusta-alueiden työväentalojen lisäksi Helsingissä on kaksi erittäin suurikokoista työväentaloa, joista tunnetuin on tietysti Alvar Aallon Kulttuuritalo ja toinen Helsingin maineikkaan Graniittilinnan työväentalon laajennusosa 1950-luvulta.

"Tilaohjelma tyypillinen oman aikansa edustaja, laatikkomuoto ei"

Heikinheimo hahmottaa, että Kuopion Työnkulman tilaohjelma on hyvin tyypillinen sekä työväentalollle että seurantalolle.

– Siellä on juhlasali, näyttämö, kahvila- tai ravintolatilaa, aula ja 1950-luvulla tyypillisesti näihin rakennettiin myös ulos vuokrattavaa liike- ja toimistotilaa. Tässä suhteessa se on hyvin tyypillinen oman aikansa edustaja.

Heikinheimo jatkaa, että Työnkulman laatikkomuoto ei puolestaan ole tyypillistä sen ajan työväentaloille.

– Tässä suhteessa pohdimme, että arkkitehti on todennäköisesti ottanut mallia aikansa liikerakentamisesta. Amerikassahan tehtiin laatikkomallisia rakennuksia ja käytettiin peltiä rakennuksissa ja julkisivuissa.

Tästä tyylilajista ovat Heikinheimon mukaan upeat esimerkit Helsingin Autotalo ja Rautatalo. Niitä on käytetty tässä selvityksessä, kun on verrattu esimerkiksi julkisivuratkaisujen innovatiivisuutta, hän kertoo.

– Voidaan ehkä sanoa, että Työnkulma ei ole yhtä läpikotaisesti ja kokonaisvaltaisesti suunniteltu rakennus kuin nämä vertailukohdat.

Heikinheimo toteaa myös, että Työnkulmassa ei ole tuon ajan liikerakentamiseen parhaimmillaan liittyvää innovatiivisuutta kuten avoimuutta ja helppoa saavutettavuutta katutasossa.