Sadan vuoden aikana Hämeenlinnan torin ovat saaneet tungokseen Venäjän keisari ja HPK

Hämeenlinnan suurella ja rauhallisella torilla on ainakin kahdesti ollut säpinää. Tuhannet ihmiset kokoontuivat maaliskuussa 1917 juhlimaan tsaari Nikolai toisen eroa. Keväällä 2006 tori pullisteli väkeä, kun kansa juhli jääkiekkomestaruuden saanutta HPK:ta.

Hämeenlinna
HPK:n kultajuhla Hämeenlinnan torilla 2006
Kansa täytti Hämeenlinnan torin tungokseen asti täyteen vuonna 2006, kun HPK juhli jääkiekon suomenmestaruuttaan.Yle

Sata vuotta sitten, vuonna 1917, Hämeenlinna oli noin kuuden ja puolen tuhannen asukkaan rauhallinen kaupunki. Sanomalehti Hämeen Voima luonnehti: "Kaupunki on ammoisista ajoista lähtien ollut sellainen eläkettä nauttivien vanhoillisten henkilöiden tyyssija."

Yhtäkkiä maaliskuun 18. päivänä, kaksi päivää keisari Nikolai toisen kruunusta luopumisesta, torille kokoontui tuhansia ihmisiä. Mukana olivat rinta rinnan niin porvarit kuin punaiset sekä suuri joukko venäläisiä sotilaita. Keisarillinen koriste revittiin lääninhallituksen seinältä ja murskattiin katuun.

89 vuotta myöhemmin torilla ei revitty koristeita, mutta nähtiin oranssi valtameri, kun HPK:n jääkiekkojoukkue juhli toistaiseksi ainoaa suomenmestaruuttaan. Tuhannet ihmiset juhlivat kenties vielä yhtenäisempinä kuin väki 89 vuotta aiemmin. Torilla oli nimittäin vain joukkueen kannattajia, kun 1917 Suomen kansa alkoi jo jakautua.

Luennoilla kerrataan tapahtumia sadan vuoden takaa

– Se oli yllättävän nopeasti syntynyt mielenilmaus, arvioi filosofian tohtori Ilkka Teerijoki maaliskuun 1917 joukkokokousta.

Ilkka Teeriaho
Hämeenlinna-Seura järjestää yhteistyössä Vanajaveden Opiston ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa avoimen luentosarjan 100-vuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi. FT Ilkka Teerijoki kertoo Hämeenlinnan elämästä ja tapahtumista vuosina 1917–1918.Antti Ruonaniemi / Yle

Teerijoen vuoden 2018 keväälle kestävä luentosarja (siirryt toiseen palveluun) vuosien 1917–1918 tapahtumista tuo esille Hämeenlinnan historian käänteitä.

– Ei tuohon aikaan mieltä saanut ilmaista, olihan sota-aika. Siksikin toritapahtuma oli yllättävä. Siinä juhlivat rinnakkain porvarit, työväki ja suuren varuskunnan venäläiset sotilaat, ja tällä oli varmasti merkitystä myös myöhemmille tapahtumille Hämeenlinnassa, miettii Teeriaho.

Hämäläisten hitaudesta etua

Hämeenlinna oli yllättävän rauhallinen kaupunki vuonna 1917 ja myös alkuvuonna 1918.

– En sanoisi hämäläisiä hitaiksi, vaan maltillisiksi ja käytännöllisiksi. Vuoden 1918 alussa Hämeenlinnassa ei tapahtunut oikeastaan mitään, ennen kuin muualta tulleet punaiset toivat vallankumouksen kaupunkiin. Siitä huolimatta kaupungin hallinto jatkoi toimiaan ja hallinnossa jopa muutamat porvarit saivat pitää paikkansa.

Hämeenlinnan torilla ihmisiä ja hevoskärryjä
Hämeenlinnan torilla on nähty erilaisia kulkupelejä vuosien saatossa. Taustalla lääninhallituksen talo.Kuvaaja Aho & Soldan, Museovirasto / Kansatieteen kuvakokoelma

Keväämmällä 1918 punaiset teloittivat Hämeenlinnassa joitakin ihmisiä, mutta määrä oli moneen muuhun paikkakuntaan verrattuna vähäinen. Pahimmat teloittajat tulivat kaiken lisäksi muualta kaupunkiin, kertoo Ilkka Teerijoki.

Hämeenlinnan valtaus oli myös huomattavasti verettömämpi kuin esimerkiksi kuuluisa Tampereen valtaus.

– Saksalaiset ampuivat tykeillä Hattelmalan harjulta pari tuntia ja marssivat sitten kaupunkiin ilman vastarintaa. Hämeenlinnassa oli tuolloin paitsi kaupunkilaisia, myös tänne muualta paenneita punaisia, eli kaupunki oli täynnä ihmisiä. On tavallaan ihme, että tykistötulessa kuoli vain kaksi henkilöä.

Valkoiset toivat kuolemanleirit

Sodan jälkeen Hämeenlinna oli todellinen hautausmaa, mutta se ei johtunut hämeenlinnalaisista.

– Valkoiset perustivat Suomen suurimmat vankileirit Hämeenlinnaan. Syynä oli kenties se, että täällä oli kolme suurta kasarmialuetta, jonne vangit oli helppo sijoittaa.

Vankeja oli toistakymmentä tuhatta. Kun ruokatilanne oli muutenkin vaikea sodan seurauksena, jäivät vangit kaikkein heikoimpaan asemaan ja leireillä kuoli pääasiassa nälkään ja tauteihin lähes 2 500 ihmistä.

Suomen suurin valaistu hautausmaa? 

Sata vuotta sitten sanomalehti Hämeen Voima moitti kaupunkia vanhusten tyyssijaksi. Myöhemminkin Hämeenlinnaa on sanottu usein maailman suurimmaksi valaistuksi hautausmaaksi. Ilkka Teerijoki naurahtaa määritteelle.

– Kyllähän jotain perää täytyy olla tuossa vitsissä, sen verran hyvin se on aikaa kestänyt. Tosiasiassa kaupunki ei ollut mikään vanhusten tyyssija edes vuonna 1917. Hämeenlinnassa oli jo muun muassa teollisuutta ja erikoisliikkeitä.

– Ei Hämeenlinna nytkään mikään kuollut kaupunki ole, vaikka se täytyy myöntää, että kaupungin torilla oli sata vuotta sitten aivan erilainen vilske kuin tänä päivänä.

Tori odottanee HPK:n seuraavaa mestaruutta.