Forssan Koijärvellä koululaisten vanhempien talkootyö ja yhteishenki pelittää: 10+ ja papukaijamerkki!

Kodin ja koulun yhteistyö on Forssan Koijärven uudella kyläkoululla kehitetty huippuunsa. Oppilaiden äidit ja isät ovat tehneet muutamassa vuodessa liki 3 000 talkootuntia koulun ja lasten hyväksi.

Koulun ja kodin yhteistyö
Tiina Leppämäki ja Mikko Uusi-Heikkilä
Tiina Leppämäki ja Mikko Uusi-Heikkilä kannustavat vanhempia mukaan lasten kouluarkeen.Eeva Hannula / Yle

Pohjois-Forssassa on vanhempainyhdistys, joka on tehnyt rutkasti enemmän lasten ja koulun eteen kuin järjestänyt perinteisiä pönötyskokouksia. Koijärven koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys harvemmin tekemättömän työn edessä edes kysyy, kenelle työn tekeminen kuuluisi, vaan tekee sen sijaan itse.

Vanhempainyhdistyksen ahkeruuden näkee koulun pihalla, minne lasten vanhemmat ovat rakentaneet leikkipaikkoja, jääkenttiä ja laavuja. Vain yhdistyksen väki tietää, miten paljon työtä ja vääntöä kaikki on vaatinut.

Yhdistys on toiminnassaan päässyt niin pitkälle, että osaa jo tukea myös opettajien työtä. Tiina Leppämäki kannatusyhdistyksestä kertoo, että opettajat ovat aina hallituksen kokouksissa läsnä.

– Yhdessä juttelemme avoimesti kuulumiset, ja kuuntelemme opettajiston ja henkilökunnan tarpeet. Yhdistys osallistuu toimintaan, esimerkiksi retkiä järjestetään yhdessä koulun kanssa. Jos on tarvetta välineistä tai opetusympäristön kehittämisestä, niin sellaisissa autamme.

– Me olemme koulun toimintaan todella sitoutuneita. Sen takia yhdistys on olemassa, että me autamme ja tuemme kaikin tavoin koulun toimintaa, sanoo Tiina Leppämäki.

Lasten ja nuorten vanhemmat saavat siis tehdä paljon töitä, mutta saavat itselleen hyvän mielen. Vanhemmat sanovat, että hieno palkinto on se, että näkevät iloisia lapsia ja hommat sujuvat koululla.

Koijärven koulun pihavälineitä
Koulun pihaleikkitelineet pystytettiin talkootöinä.Ville Välimäki / Yle

Mikko Uusi-Heikkilä kertoo, että pari vuotta sitten, kun koulua rakennettiin, vanhempainyhdistykseltä vaadittiin paljonkin työtä.

– Tuolloin me olimme rakentamassa koulun piha-alueita, ulkorakennuksia ja leikkikenttiä. Mutta nyt vanhempainyhdistyksen toiminta on enemmän stabiloitunut normaaliin vanhempainyhdistystoimintaan, eli me järjestämme ulkoliikuntaa, retkiä, ja autamme opettajistoa ja henkilökuntaa.

Opettajia tuetaan, mutta heille annetaan työrauha

Vanhempainyhdistys ei halua halua puuttua siihen, mitä opettajat opetussuunnitelman kautta oppilaille opettavat.

– Toki me painotamme luonnon läheisyyttä, mikä alkuperäiseen koulun ideologiaan kuului. Kyllä me haluamme jättää opettajille työrauhan.

Taivaan kiitos siitä, että meillä on täällä tosi hieno opettajisto, joka ikään kuin hengittää samaa ilmaa kuin me.

Mikko Uusi-Heikkilä

– Toisaalta taivaan kiitos siitä, että meillä on täällä tosi hieno opettajisto, joka ikään kuin hengittää samaa ilmaa kuin me. Yhdistyksellä ei ole mitään tarvetta tuputtaa mitään, vaan voimme olla iloisesti mukana, kun jotain tapahtuu, ja auttaa, missä ikinä osaamme, sanoo Mikko Uusi-Heikkilä.

Koijärven koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys kerää talkoilla myös varat.

– Tämä on talkootyötä, ja varainhankinta on talkootyötä. Me järjestämme esimerkiksi myyjäisiä, mutta vanhempien ei itse tarvitse käyttää rahaa.

Kaikki mukaan lasten arkeen

Koijärven koulun ja päiväkodin vanhempainyhdistys haluaa myös varovaisesti neuvoa muita yhdistyksiä, joilla kenties toiminta on jämähtänyt kokouksiin.

– Olisi hyvä aktivoitua enemmän siihen lasten arkeen. Sillä tavalla, että vanhemmat näkisivät oikeasti, mitä siellä koulussa puuhataan, ja tietäisivät, mitä lapset siellä tarvitsevat ja toivovat.

Kun Koijärvellä ryhdyttiin rakentamaan koulun pihaa, leikkipaikkoja, pulkkapaikkoja ja laavua, niin ensin kysyttiin lapsilta, mitä he halusivat.

– Pitäisi olla enemmän vuorovaikutuksessa juuri lasten kanssa, jolloin saa myös palkinnon työstään nopeasti, sanoo Tiina Leppämäki.

Ydinjoukon työtaakkaa helpottaa sekin, että mukaan saadaan mahdollisimman paljon ihmisiä.

– Lukukauden alusta mahdollisimman paljon lappuja reppuun ja viestejä Wilmaan, että yhdistys saa porukkaa mukaan. Työ on helpompaa, kun paljon ihmisiä on siihen sitoutunut, sanoo Mikko Uusi-Heikkilä.