Kiekkojuniorin aivotärähdys säikäytti vanhemmat: "Tajusin heti, että nyt kävi pahasti"

16-vuotias Juuso Ketola sai vuosi sitten jääkiekko-ottelussa aivotärähdyksen. Porin Ässien B-juniorin vanhemmat toivovat jääkiekkokansan ymmärtävän, että aivotärähdyksen jälkeen pelaaja tarvitsee pitkän levon.

Juniorijoukkueet
Jari-Pekka ja Susan Ketola.
Carolus Manninen / Yle

Susan ja Jari-Pekka Ketola olivat saapuneet hallille katsomaan 16-vuotiaan poikansa, Juuson ottelua. Kyseessä oli B-junioreiden tavallinen sarjapeli ja kotiottelu, joita vanhemmat aktiivisesti käyvät seuraamassa.

Paikka, josta isä Jari-Pekka katseli ottelua oli täsmälleen sama, missä nyt muistelemme Juuson vanhempien kanssa menneitä - Astora Areenan katsomo.

Käynnissä on Ässien A-junioreiden vetoharjoitukset. Vanhemmat osoittavat kaukalon laidalta nuorta "häkkipäätä".

Juuso kaartelee siniviivan tuntumassa. Kasvoja suojaavan ristikon takaa näkyy vilkaisuja katsomoon päin.

Toiset äidit kysyivät, että mitä Juusolle kävi. Minulla ei ollut mitään tietoa tapahtumasta.

Susan Ketola

Ottelu jäi kesken

Pahemmilta loukkaantumisilta välttynyt Juuso oli hyvässä pelikunnossa. Siitä ottelusta hän ei luistellut omin jaloin pois.

Jari-Pekka Ketola muistaa vauhdikkaan kamppailun kiekosta maalin takana. Poika horjahtaa ja pää jää vastustajan lonkan ja kaukalon laidan väliin.

– Tajusin heti, että nyt kävi pahasti. Poika yritti omin jaloin ylös, mutta ei siitä mitään tullut. Lopulta Juuso talutettiin pukukoppiin, Jari-Pekka Ketola muistelee.

Äiti Susanin saapuessa hallille, loukkaantuminen oli jo tapahtunut.

– Toiset äidit kysyivät, että mitä Juusolle kävi. Minulla ei ollut mitään tietoa tapahtumasta.

Pukukopissa huolestuneet vanhemmat havaitsivat nopeasti poikansa sekavan olotilan. Uneliaan oloinen Juuso ei reagoinut puheeseen normaalisti ja silmät pysyivät koko ajan kiinni.

Lopulta juniori kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan, missä epäilykset aivotärähdyksestä saivat vahvistuksen.

Pahemminkin olisi voinut käydä

Jari-Pekka Ketola ei muista tarkalleen, minkälaisia ajatuksia pojan loukkaantuminen aiheutti. Oma jääkiekkotausta auttoi pysymään rauhallisena, vaikka huoli oli kova.

– Yllättävän viileästi suhtauduin. Olen itsekin pelannut kymmenkunta vuotta. Tiesin, että tallaista voi jääkiekossa tapahtua.

Äiti muistaa helpotuksen siitä, että poika ylipäätään hengitti ja oli tajuissaan.

– Kyllä se säikäytti. Vasta myöhemmin tajusin, että pahemminkin olisi voinut käydä.

Juuso Ketola lämää.
16-vuotias B-juniori Juuso Ketola harjoittelee A-junioreiden kanssa.Carolus Manninen / Yle

Pitkä lepo

Maajoukkueringissä mukana pelaava Juuso Ketola ei itse muista tapahtumasta mitään. Sairaalasta päästyään nuorella lahjakkuudella oli edessään tauko harjoittelusta.

Kolmen viikon jälkeen Juuson olo oli kohentunut. Hän pisti luistimet ensimmäistä kertaa jalkaan tärskyn jälkeen. Nopeatempoinen peli ei tuntunut hyvältä. Reaktiot olivat hitaita ja pelissä mukana pysyminen tuotti vaikeuksia.

Aivosähkökäyrä osoitti, ettei Juuson aivotoiminta ole vielä täysin normaalilla tasolla, eikä jäälle ole asiaa.

Nuori kiekkolupaus pidettiin poissa harjoituksista vielä kolmen viikon ajan. Äidin mukaan Juuso ei lannistunut, vaan sai entistä enemmän motivaatiota pelaamiseen.

– Ei se häntä hätkäyttänyt. Juuso on kunnianhimoinen poika, Susan Ketola toteaa.

Jos peliin menee sekaan hitailla reaktioilla ja tulee toinen tärähdys, on todella ongelmissa

Jari-Pekka Ketola

Paluu jäälle

Juuso Ketola selätti aivotärähdyksen vasta kuuden viikon levon jälkeen. Pojan teki mieli pelata jo paljon aiemmin, mutta lääkärin ohjeita noudatettiin kärsivällisesti.

Nyt kaukalossa räväkät rannelaukaukset pamahtelevat laitoihin. Jäällä luistelee terveen oloinen nuorukainen, jolle aivotärähdys on enää taakse jätetty loukkaantuminen.

Isä Jari-Pekka toivoo, että päävammojen jälkeisen pitkän levon merkitys ymmärretään kiekkopiireissä.

Jäälle ei mennä ennen täydellistä toipumista. Nuoresta pelaajasta parin kuukauden tauko voi tuntua ikuisuudelta.

– Koko organisaation pitää tajuta tauon merkitys – valmentajien, huoltajien, seurajohdon ja vanhempien. Jääkiekko on vauhdikas laji. Jos sinne menee sekaan hitailla reaktioilla ja tulee toinen tärähdys, on todella ongelmissa, Jari-Pekka Ketola toteaa.

Laji ei muutu

Ässien junioritoiminnan valmennuspäällikko Jaakko Välimäen mukaan päähän kohdistuviin vammoihin suhtaudutaan juniorikiekossa vakavasti. Ässä-junioreissa aivotärähdyksiä tapahtuu muutama vuodessa.

– Harjoituksiin ei ole asiaa ennen kuin lupa lääkäriltä on tullut. Siitä pidetään myös kiinni, Välimaa sanoo.

Kovaa pelitapaa ja raskaita taklauksia ei pysty irrottamaan lajista. Aivotärähdyksiä tulee Välimäen mukaan säännöllisesti, eikä kaikkia voida ehkäistä. Kasvatuksella on kuitenkin merkitystä, kun nuorista kasvaa tulevaisuuden taklaajia.

Vammojen ehkäiseminen on junioritoiminnassa osaksi kasvatuksellista.

Jaakko Välimaa

– Nuorille puhutaan vastustajan kunnioittamisesta ja siitä, mikä kuuluu kentälle ja mikä ei. Vammojen ehkäiseminen on junioritoiminnassa osaksi kasvatuksellista, Välimäki kertoo.

Ei traumoja

Juuso Ketolan vanhempien suhde lajiin ei ole muuttunut pojan loukkaantumisen jälkeen. Paluu kaukalon laidalle tapahtui välittömästi Juuson toivuttua.

– Laji on vauhdikas ja tällaista sattuu. Kun isot miehet luistelevat kovaa, kaikkea voi sattua, Jari-Pekka Ketola toteaa.

NHL-tähti Patrik Laineen parin viikon takainen aivotärähdys sai urheilijatoimittajat ja -toimijat jälleen puhumaan jääkiekkoilijoiden päävammoista. Ketoloiden mielestä syytä pelkäämiseen ei ole, mutta asiaan tulee suhtautua vakavasti.

– Ei sellaista omalle lapselle tai kenellekään muulle haluaisi nähdä tapahtuvan, Susan Ketola sanoo.