Ylen Hoitotutka julki: Useat maakunnat uskovat terveyskeskusten vähentymiseen

Esimerkiksi Etelä-Savossa uskotaan, että pienet asemat vähenevät ja kotipalvelut, liikkuvat palvelut ja sähköiset etäpalvelut lisääntyvät.

terveydenhoito
Lääkäri käyttää näppäimistöä.
Osa maakunnista arvioi, että terveyskeskukset vähenevät tulevina vuosina. Osa puolestaan uskoo, että määrä pysyy samana. Eeva Kuivas / Yle

Sote-uudistuksen toteutuessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 maakunnalle. Lisäksi jos hallituksen sote-kaavailut toteutuvat, terveyskeskukset ovat jatkossa sosiaali- ja terveyskeskuksia ja asiakas voi valita palvelun tuottajaksi maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai kolmannen sektorin.

Moni asia on silti vielä auki ja tulevaisuuden ennustaminen hankalaa.

Yle kysyi maakunnilta Hoitotutka-palvelua varten, millaisia muutoksia ne uskovat oman alueensa palveluverkkoon tulevan vuoteen 2025 mennessä. Maakunnista yhdeksän uskoo, että terveyskeskusten määrä vähentyy.

Näin uskotaan esimerkiksi Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa.

– Ajattelen niin, että terveysasemista tulee aiempaa vahvempia ja niissä on laajat palvelut. Suppeiden palvelujen toimipisteet tulevat vähenemään, sanoo johtaja Risto Kortelainen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä.

Jo nyt Etelä-Savossa on terveyskeskusten vuodepaikkoja on vähennetty ja siirretty laajempiin terveyskeskuksiin, samoin keskitetty päivystystä keskussairaalan yhteyteen, hän jatkaa.

Suppeiden palvelujen toimipisteet tulevat vähenemään.

Risto Kortelainen, Essote

Kortelainen ennustaa, että tulevaisuuden suunta on ylipäätään sote-uudistuksen hengessä vahvempiin keskuksiin, joissa on siis paitsi terveys- myös sosiaalipalveluja – oli palveluntuottaja sitten mikä taho tahansa.

– Näin ollen hajanainen palveluverkko tulee tiivistymään.

Hän perustelee arviotaan toimipisteiden vähentymisestä myös toiminnan muutoksella. Kotihoito, liikkuvat palvelut ja erilaiset sähköiset etäpalvelut lisääntyvät.

– Hoitamisen painopiste on siirtymässä terveysasemilta ihmisten kotiin.

"Osa vanhoista joutuu lopettamaan"

Maakunnista seitsemän uskoo terveyskeskusten määrä pysyvän ennallaan. Yksi eli Kanta-Häme uskoo terveyskeskusten jopa lisääntyvän. Yksi maakunta puolestaan ei antanut lainkaan arviota.

Määrän ennallaan pysymistä ennustavien maakuntien joukkoon kuuluvat muun muassa Kainuu, Uusimaa ja Päijät-Häme.

– Kaikki, mitä tässä vaiheessa voidaan sanoa, on eräänlaista ennustamista ja arvailua, mutta hallituksen esityksen sisältämien nuottien pohjalta tulee todennäköisesti käymään niin, että alkuvaiheessa tulee lisää yksityisiä toimijoita ja terveysasemien määrä lisääntyy, visioi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän muutosjohtaja Jouko Isolauri.

Hän arvelee, että tämän jälkeen tilanne vakautuu ja kokonaismäärä pysyy suurin piirtein samana.

– Ne asemat, jotka järjestävät nopean hoitoonpääsyn hyvällä laadulla, voivat jatkaa. Osa vanhoista taas joutuu lopettamaan tai vähentämään toimintaansa.

Yksityisten palveluntarjoajien rooli perusterveydenhuollossa siis odotetusti kasvaa, jos valinnanvapauslinjaukset toteutuvat, hän jatkaa.

– Todennäköistä on, että yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat eivät tule pieniin maaseutukeskuksiin vaan pääasiassa isompiin asutuskeskuksiin. Uskon, että siellä ne saavat kohtalaisen jalansijan taitavasti toimiessaan.

Millainen on tulevaisuuden terveyskeskus?

Etelä-Savon Kortelaisen mielestä palvelut eivät huonone, vaikka terveyskeskusten määrä vähenisi ja välimatkat niihin pitenisivät.

Hän puolustaa väitettään sillä, että laajemmassa yksikössä palvelut parantuvat ja kotihoitoa tukevien palvelujen takia ei tarvitse aina matkustaa kauemmas.

– Vastaanottokäyntejä on tulevaisuudessa vähemmän, sillä tulee enemmän kotihoitopalveluja, liikkuvia palveluja ja etäpalveluja. Hoitohenkilöstö voi ottaa yhteyden etälääkäriin asiakkaan kotona ja terveysauto tulee lähelle kirjastoauton tavoin esimerkiksi verikokeiden ottamista varten. Näin paikoin jo toimitaan joiltakin osin myös Etelä-Savossa, hän sanoo.

Kortelaisen mukaan on selvää, että vanhenevan väestön takia hoidontarve ei tule Etelä-Savossa vähentymään, mutta tilanteeseen vastataan muun muassa kotihoidolla.

Kaikkia asioita varten ei tarvitse mennä hoitopisteeseen, vaan osa asioista hoidetaan kotoa käsin.

Jouko Isolauri, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Päijät-Hämeen Jouko Isolauri uskoo, että tulevaisuuden terveysasemat tulevat olemaan varsin kevytrakenteisia juuri uudenlaisten palvelujen takia.

– Yleensäkin terveydenhuollossa trendi on se, että tilantarve vähenee. Tähän myötävaikuttaa digitalisaatio. Kaikkia asioita varten ei tarvitse mennä mihinkään hoitopisteeseen, vaan osa asioista hoidetaan kotoa käsin. Esimerkiksi standardoituja oirekaavakkeita, keskusteluja lääkäreiden kanssa chat-palvelussa, hoito-ohjeita suoraan nettiyhteydessä, hän visioi.

Näkeekö lääkäriä tulevaisuudessa enää koskaan?

– Ei koko terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa voi digitalisoida. Ydintapahtuma on hoitavan ja hoidettavan kohtaaminen. Osa toiminnasta voidaan siirtää digitaaliseen muotoon, mutta ei suinkaan kaikkea, Isolauri sanoo.

Katso maakuntien kaikki vastaukset Hoitotutkasta. Sieltä näet myös, missä esimerkiksi oman kotikaupunkisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteet tällä hetkellä sijaitsevat ja miten niiden arvioidaan muuttuvan.