Tuhannet lapset jäivät ilman tablettia tai tietokonetta Helsingin korruptiovyyhdin vuoksi

Helsingin opetustoimen johtaja Liisa Pohjolaisen mukaan Helsingin opetusvirastossa ollaan järkyttyneitä korruptiovyyhdistä. Työntekijöille on tarjottu myös kriisiapua.

korruptio
Tietokoneita kädessä.
Yle Uutisgrafiikka

Tuhannet helsinkiläiset oppilaat ovat jääneet ilman kunnollisia tietokoneita opetusvirastossa paljastuneen korruptioepäilyn vuoksi. Viraston entinen tietohallintopäällikkö Hannu Suoniemi on vangittu epäiltynä törkeästä petoksesta ja virka-aseman törkeästä väärinkäyttämisestä. Hänen hallinnassaan ovat olleet koulujen ja oppilaitosten laitteisiin, kuten tietokoneisiin ja tabletteihin, käytettävät rahat.

Suoniemen epäillään saaneen rikoksestaan kymmenen vuoden aikana jopa useiden miljoonien eurojen taloudellisen hyödyn.

Opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen, kohdistuvatko petosepäilyt tietoteknisiin laitteisiin ja nimenomaan laitteisiin, joita lapset ja opettajat käyttävät kouluissa?

– Hannu Suoniemi on ollut meillä tietohallintopäällikkönä ja hän on hallinnoinut tietohallintoon varattuja määrärahoja, jotka on kohdennettu koulujen ja oppilaitosten hankintoihin. Hankinnat ovat tietoteknisiä laitteita eli tietokoneita, läppäreitä, koneita, tabletteja ja myös tietojärjestelmiä, langattomia verkkoja ja tämän tyyppisiä.

– Ihan tarkkaan en osaa kommentoida, että minkätyyppisestä tavarasta tai hankinnasta tai mihin tämä rikosepäily kohdistuu, mutta silloin kun hän on ollut meillä tietohallintopäällikkönä niin hän on hallinnoinut tietohallinnon määrärahoja.

Milloin Suoniemi lopetti tietohallinnon päällikön työssä ja siirtyi turvallisuuspäälliköksi?

– Hän lopetti tammikuun lopussa 2016.

Minkä takia hän lopetti siinä?

– Tulin itse opetustoimen johtajaksi huhtikuun alussa 2015 ja kävin hänen kanssaan keskustelua. Omasta mielestäni meidän tietohallinnon toiminta ei ollut sellaista, kuin olisin halunnut ja halusin kehittää tietohallintoa ja selkiyttää prosessia.

– Toisaalta turvallisuusasiat ovat viime vuosina korostuneet koulumaailmassa, eikä meillä ollut turvallisuuspäällikköä. Kävin hänen kanssaan keskustelua ja itse ehdotin hänelle siirtymistä turvallisuuspäälliköksi ja hän oli siihen suostuvainen.

Oliko teillä siinä vaiheessa epäilyksiä?

– Ei minulla tietenkään mitään rikosepäilyjä ollut siinä vaiheessa ollut. Jos epäilyksiä olisi ollut, olisin alkanut selvittää sitä.

 Pohjolainen Liisa
Liisa Pohjolainen on toiminut Helsingin opetustoimen johtajana huhtikuusta 2015. Korruptiovyyhdin paljastuminen on järkyttänyt työyhteisöä. Opetusviraston työntekijöille on tarjottu myös kriisiapua.Hannes Victorzon

Helsingin kouluissa on ollut pitkään tieokonepula ja pitkään on puhuttu siitä, että lapsilla ei ole riittävästi koneita ja tabletteja. Vanhemmat ovat joutuneet tuomaan niitä lapsille kouluun. Eikö opetusvirastossa ole aikaisemmiin herätty miettimään sitä, mistä tietokonepula johtuu?

– Kyllä meillä on inventointia tehty, mutta tätä juuri nyt selvitetään. Poliisi selvittää tätä. En osaa sanoa enempää.

Mutta olettehan te varmasti miettineet aikaisemminkin sitä, että miksi helsinkiläisillä lapsilla ei ole tarpeeksi tietokoneita, jos vantaalaisilla ja espoolaisilla lapsilla on?

– Tulin opetustoimen johtajaksi vuonna 2015, niin siitä lähtien olemme pohtineet ja tehneet selvityksiä siitä, kuinka paljon meillä on koneita. En pysty sanomaan siitä aikaisemmasta tilanteesta. Tiedän kyllä sen, että inventointeja on tehty, mutta sitä tietoa minulla ei ole, että miten niitä on hoidettu.

Miten paljon niitä tietokoneita on?

– Meillähän on kymmeniä tuhansia koneita. Tällä hetkellä on tilanne, että osa koneista on hyvinkin vanhentuneita. Olemme ennen joulua ja joulun jälkeen inventoineet kaikki koneemme ja laitteemme kouluissa sekä oppilaitoksissa. Meillä on kyllä listat kaikista koneista. Esimerkiksi meidän opettajilla oli vain kymmenenellä prosentilla näitä koneita. Nyt kun meillä on digiohjelma, niin se tähtää siihen, että uusimme koneita.

Kuinka paljon koneita on, jos vertaa oppilasmäärään, eli jos joka kymmenennellä opettajalla on kannettava tietokone, niin kuinka monella oppilaalla on mahdollisuus tietokoneeseen?

– En osaa sanoa tarkkaa määrää.

Nyt epäillään, että oppilaiden konehankinnoissa on vedetty rahaa välistä, ja että oppilailla on vähemmän tietokoneita kuin jos ei olisi vedetty välistä rahaa. Kuinka paljon vähemmän koneita on kuin niitä pitäisi olla?

– Kyllä, mutta nyt ei ole tarkkaa kuvaa siitä minkälaisista rahasummista puhutaan. Mutta kuten sanoin, niin tietohallinnon määrärahat on tarkoitettu pääasiassa koneisiin ja laitteisiin kouluille ja oppilaitoksille. Puhutaan varmasti tuhansista puuttuvista tableteista ja tietokoneista.

Mitä sanot koululaisten vahemmille ja opettajille, jotka nyt pohtivat ja ovat pettyneitä, ja miettivät, että tästäkö se johtuu, että kouluissa ollaan painiskeltu ongelmien kanssa ja että koululaiset ovat kärsineet siitä, että heillä ei ole ollut tietokoneita?

– Totta kai tämä on valitettavaa ja tämä on ikävä asia, mutta kysymys on rikosepäilyistä. En pysty muuta sanomaan, kuin että kyse on rikosepäilystä, jota poliisi selvittää.

Julkisuudessa on ollut tieto, että epäiltyjä on usempikin kuin yksi henkilö. Onko teillä siellä opetusvirastossa muitakin henkilöitä vangittu tai kuulusteltu?

– Minulla ei ole tiedossa muita täältä opetusvirastosta. En tiedä muista henkilöistä. Se on poliisin tiedossa ja poliisi varmaan tiedottaa asiasta.

Eli teidän alaisianne ei ole pidätetty?

– Minulla ei ole sitä tietoa.

Onko teitä kuulusteltu?

– Minua ei ole virallisesti kuulusteltu, mutta olen tehnyt poliisin kanssa yhteistyötä.

Minkälaisiin toimenpiteisiin olette ryhtyneet opetusvirastossa tapauksen vuoksi?

– Yhtenä toimenpiteenä me olemme tehneet inventoinnin ja tietenkin tapaus on tarkistettu. Olemme tarkentaneet sitä, miten hoidamme hankintaprosesssia ja talousprosessia. Ohjeistus ja kaikki on ihan kuten kaupungissa hoidetaan yleensäkin näitä asioita, mutta koska on kyse rikosepäilystä, niin se on toinen asia.

Alle 30 000 euron hankinnat eivät aiemmin kuuluneet kilpailutuksen piiriin. Aiotteko te jatkossa kuitenkin kirjata tarkemmin ja tarkistaa näitä pienempiä hankintoja?

– Kyllähän ne nytkin on kirjattu. Meillä on sähköiset järjestelmät ja niin edelleen. Se on varmasti yksi asia, mitä tulemme miettimään, että miten systemaattisemmin seuraamme näitä hankintoja.

Voitteko luvata kaikille lapsille tietokoneita ja tabletteja sitten, kun tämä sotku on ohi?

– Kyllä me voimme sillä tavalla, että meillä on digitalisaatio-ohjelma menossa. Tämänkin vuoden budjetissa on lisämäärärahoja sitä varten. Meillä on edelleen tavoitteena, että lapset ja nuoret saavat koneet ja osa käyttää omia koneitaan. Tavoitteena on myös, että saamme koulujen langattomat verkot ja koko järjestelmän toimimaan.

Voiko oppilaiden vanhempia velvoittaa oppilaita tuomaan omia koneita kouluun?

– Perusopetuksessa sitä ei voida velvoittaa, mutta on paljon oppilaita, jotka haluavat käyttää omia koneita. Me sallimme omien koneiden käytön, mutta emme voi velvoittaa siihen, koska perusopetus on ilmaista opetusta Suomessa, opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen sanoo.

Juttua on muokattu 19.1.2017: Kolmanneksi viimeisessä kysymyksessä sanottiin aiemmin, että alle 30 000 euron hankinnat eivät kuulu kilpailutuksen piiriin. 1.1.2017 voimaan tulleen hankintalain mukaan tavarahankintojen kilpailuttamisen kansallinen kynnysarvo on kuitenkin 60 000 euroa. Juttua muokattu 26.1.2017: Kolmanneksi viimeisessä kysymyksessä kerrottiin, että kilpailutusten kynnysarvo on 60 000 euroa, mutta se oli aiemmin 30 000 euroa.