Jousimetsästys ei ole hätäisen hommaa – "Meni pari vuotta, että sain saaliin"

Jousimetsällä saalis voi tulla jopa muutaman metrin päähän, mutta silti kaato jää tekemättä.

jousimetsästys
Yle Uutiset Lounais-Suomi: Jousimetsästys on pienestä kiinni – kävimme kaurisjahdissa Maskussa
Yle Uutiset Lounais-Suomi: Jousimetsästys on pienestä kiinni – kävimme kaurisjahdissa Maskussa

Tammikuinen aamu alkaa hiljalleen valjeta lumisessa metsässä Maskun Lemussa. Hento tuulenvire heiluttaa havupuiden oksia.

Pian hiljaisuus rikkoontuu koiran haukuntaan. Jousimetsästäjä Aleksi Pennanen tarkkailee tilannetta metsän reunasta.

– Ollaan ihan hiljaa. Kauris tulee kohta varmaan tästä, Varsinais-Suomen Jousimetsästäjiin kuuluva Pennanen toteaa.

Koe ei ole mikään ampumakilpailu. Se takaa, että metsästäjä osaa käyttää asettaan.

Marko Perkkiö

Eikä aikaakaan, kun kauris ilmestyy näköpiiriimme. Eläin loikkii ketterästi rinnettä pitkin alas, yli metsätien, ja katoaa nopeasti metsän suojiin.

16-vuotias Pennanen seuraa kaurista katseellaan, mutta jousi jää virittämättä. Hän ilmoittaa havaintonsa nopeasti radiopuhelimella jahtitovereilleen.

– Kauris juoksi noin 40 metrin päästä. Jos se olisi pysähtynyt, olisin yrittänyt ampua. Juoksuun en viitsinyt yrittää.

Metsästäjä puhuu radiopuhelimeen metsässä.
Aleksi Pennanen raportoi havaintojaan muulle jahtiporukalle.Kalle Mäkelä / Yle

Pian rinnettä pitkin laskeutuu mäyräkoira Riitu. Koira yhytti kauriin makuupaikaltaan. Se on ajanut eläintä takaa jo toista tuntia. Jäämme vielä hetkeksi odottamaan, mikäli kauris palaisi metsätielle.

Jousimetsällä päästävä lähelle saalista

Metsästyksessä vaaditaan aina kärsivällisyyttä, mutta jousimetsällä kylmähermoisuuden merkitys korostuu.

Tyypillinen ampumamatka on korkeintaan 30 metriä, joten eläimen on annettava rauhassa tulla sopivalle kaatoetäisyydelle. Osuman on oltava tarkka, jotta eläin ei pääse haavoittuneena pakoon. Aleksi Pennasen mielestä siinä piilee myös lajin suola.

– Tässä on se oma mielenkiintonsa ruutiaseilla metsästykseen verrattuna. Tämä ei ole hätäisen miehen laji.

Metsästäjä seisoo metsässä.
Jahti kestää yleensä useita tunteja. Suurin osa ajasta menee odotteluun.Kalle Mäkelä / Yle

Aleksin isä Olavi Pennanen huomauttaa, että jousimetsällä sattuu haavakkoja harvoin. Haavakolla tarkoitetaan metsästäjän haavoittamaa eläintä. Olavi Pennanen pääsi jahdin aikana kauriin kanssa lähes kasvokkain, mutta nuoli jäi ampumatta.

– Huomasin kauriin jo sadan metrin päästä. Päästin eläimen 30 metriin, viritin jousen ja nostin tähtäimen kauriin kylkeen. Kauris kulki merenrantakaislikkoa pitkin kolmen metriin päähän minusta.

– Kaislikko oli vähän edessä, joten jäin odottamaan täydellistä ampumapaikkaa. Ajattelin, että otan varman päälle, enkä ammu risukon läpi. Tänään jäi saalis saamatta, mutta haavakolta vältyttiin, Varsinais-Suomen Jousimetsästäjien mies sanoo.

Jousimetsästys laajenemassa syksyllä

Jousella saa tällä hetkellä metsästää kaurista ja sitä pienempiä riistaeläimiä. Syksyllä 2017 lakiin on näillä näkymin tulossa muutos, joka sallisi myös valkohäntäpeuran, villisian ja muutamalla Lounais-Suomen saarella elävän muflonin metsästyksen.

Pitää ampua tuhansia laukauksia, eikä saa harjoitella pelkkää maalitauluammuntaa. Meni parisen vuotta, ennen kuin sain ensimmäisen riistaeläimeni jousella.

Aleksi Pennanen

Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsen Marko Perkkiö sanoo, että metsästäjät odottavat mahdollista lakimuutosta jo innolla. Miehen mukaan jousi on kelpo ase myös peurankaatoon.

– Yhdysvalloissa ammutaan jousella suurin piirtein miljoona eläintä joka vuosi. Normaali metsästysnuoli lävistää peuran kokoisen eläimen lähes aina.

Lakiesitykseen sisältyy pakollinen ampumakoe, joka muistuttaa kiväärimetsästäjien koetta. Perkkiö pitää pakollista koetta järkevänä.

– Koe ei ole mikään ampumakilpailu. Se takaa, että metsästäjä osaa käyttää asettaan ja jousi on säädöissään.

Metsästysjousen tähtäimet lähikuvassa.
Metsästysjousi vaatii säännöllistä harjoittelua.Kalle Mäkelä / Yle

Vaikka Perkkiö pitää pakollista koetta vaikeustasoltaan helppona, jousimetsästäjien on harjoiteltava säännöllisesti, mikäli jahdissa haluaa osua muuhunkin kuin lähimpään mäntyyn. Aleksi Pennanen on samaa mieltä.

– Pitää ampua tuhansia laukauksia, eikä saa harjoitella pelkkää maalitauluammuntaa. Käyn ampumassa muun muassa maastoradalla erilaisia 3D-eläimiä. Meni parisen vuotta ennen kuin sain ensimmäisen riistaeläimeni jousella. Se oli kauris, Aleksi Pennanen sanoo.