Haminan linnoituksen vanhat talot huokuvat historiaa: "Suomessa ei tietääkseni ole toista vastaavan näköistä"

Valtakunnallisesti merkittävistä rakennuksista tekeillä oleva historiikki tuo esiin uutta tietoa Haminan keskustan asuinrakennuksista ja niissä asuneista ihmisiä.

rakennukset
Arvilommin talo Haminassa
Arvilommin talon tyyli edustaa Suomessa harvinaista uusrokokoota.Minna Heikura / Yle

Arvilommin talon keltainen julkisivu pistää esiin Haminan keskustan katukuvassa.

– Tämä on valtakunnallisesti merkittävä kohde. Talo edustaa uusrokokoon tyylisuuntaa. Suomessa ei tietääkseni ole toista vastaavan näköistä, sanoo Haminan linnoituksen wanhat talot -yhdistyksen hallituksen jäsen ja arkkitehti Teiju Autio.

Talo on valmistunut 1840-luvun lopulla, mutta Aution mukaan sen rakennuttajaa ei tiedetä.

Tämä kaupunginosa rakennuksineen on haminalaisille liian lähellä ja jokapäiväistä.

Ilkka Kaskinen

– Tämä kaupunginosa rakennuksineen on haminalaisille liian lähellä ja jokapäiväistä. Talojen rakennushistoriasta on tietoa paloittain erilaisissa tutkimuksissa, mutta yhtenäinen selvitys puuttuu, sanoo tutkija ja rakennusarkeologi Ilkka Kaskinen.

Haminalaiselle Kaskiselle alue on erityisen tuttu, sillä hän työskenteli pitkään linnoitustutkijana Museovirastossa ennen eläkkeelle jäämistään.

Nyt Haminan linnoituksen kaupunginosan asuinrakennusten historia halutaan herättää eloon ja paikata historian aukkokohtia.

Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto on myöntänyt 40 000 euroa Haminan linnoituksen wanhat talot -yhdistykselle historiaselvitykseen.

– Kyse on noin 40 talosta. Rakennusteknisen historian lisäksi kerrotaan muun muassa millaisia asukkaita niissä on ollut, sanoo Kaskinen.

Haminan linnoituksen wanhat talot -yhdistys on jo tuonut esiin linnoituksen asuintalojen pihoja ja historiaa.

Yhdistys pitää meneillään olevaa historian penkomista tärkeänä.

– Tahdomme tuoda eläväksi kaupungiosan historiaa kolmensadan vuoden ajalta esittelemällä korttelien aiempia vaiheita, jo kadonneita julkisia rakennuksia ja kaupungin muutosta sekä säilymistä, kertoo Haminan linnoituksen wanhat talot yhdistyksen sihteeri Seppo Serola.

Arkistoista uutta tietoa ja valokuvia

Vuonna 1653 perustetun Haminan historiaan ja kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet muun muassa Ruotsin ja Venäjän hallinnot.

Linnoituksen asuinrakennusten historiaan liittyvää aineistoa onkin etsitty muun muassa Kansallisarkistosta, Pietarin arkistoista ja Tukholman sota-arkistosta.

– Arkistoissa kamera on laulanut, mutta paljon arkistoja on vielä käymättä, sanoo aineistoa läpikäyvä historiantutkija ja filosofian maisteri Janne Asplund.

Esimerkiksi palovakuutusasiakirjoista ja perunkirjoista on saatu paljon tietoa rakennuksista, tonttien rajoista, asukkaista ja heidän omaisuudestaan.

Kochlerin talo Haminassa
Kochlerin talo säästyi vuoden 1840 suurpaloltaMinna Heikura / Yle

Haminan suurpalo vuonna 1840 ja kaksi muuta 1800-luvun paloa muokkasivat kaupunkikuvaa ja pakottivat rakentamaan uudelleen.

– Aineiston analyysi ei ole vielä alkanut, mutta pystymme herättämään henkiin historiikissa vanhoja taloja, joita ei ole enää olemassa ja jotka ovat tuhoutuneet suurpaloissa. Uskon myös, että saamme ennen julkaisemattomia valokuvia esimerkiksi Venäjän arkistosta, kertoo Asplund.

Aineistosta Asplund kirjoittaa historiikin, joka valmistunee vuonna 2019. Asplund on itse asunut Haminassa ja hänen äitinsä asuu tällä hetkellä yhdessä linnoituksen vanhoista taloista.

Talo vaatii paljon työtä

Haminan historiallisen keskustan vanha rakennuskanta on suojeltu 1980-luvulla tehdyillä päätöksillä.

– Niiden ulkoasuun ei saa puuttua. Ainoastaan palautus alkuperäisempään asuun ja restaurointi ovat mahdollisia, sanoo rakennusarkeologi Ilkka Kaskinen.

Vanhin linnoituksen tämän hetkisistä asuintaloista on Kaskisen mukaan rakennettu vuonna 1821

Linnoituksen vanhoissa taloissa elävien asukasyhdistys haluaa vaalia valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja huolehtia, että niitä esimerkiksi korjataan oikein.

Me vain teemme oman osamme ja sitten talo siirtyy sukupolvelta toiselle tai toisille asukkaille.

Teiju Autio

– Asumme itse yli 170 vuotta vanhassa talossa. Siinä on mukava asua, mutta talo vaatii paljon työtä. Talot eivät tule koskaan valmiiksi. Me vain teemme oman osamme ja sitten talo siirtyy sukupolvelta toiselle tai toisille asukkaille, kertoo arkkitehti Teiju Autio.