Yle perkasi puolentoista vuoden talousuutiset – kurjat uutiset kääntyivät hyviksi viime kesänä

Keväällä vielä voihkittiin, syksyllä jo iloittiin. Talousuutisointi kääntyi viime kesäkuussa pysyvästi enemmän positiiviseksi kuin negatiiviseksi.

Talousuutiset
Laivan pohjaa hitsataan telakalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Talousuutisoinnissa nähtiin kesällä 2016 käänne, joka ei ole sittemmin hellittänyt.

Kun aiemmin talousuutisissa rämmittiin pääosin kurjuuden alhossa, viime kesäkuusta lähtien hyviä uutisia on ollut enemmän kuin huonoja.

Kävimme tätä juttua varten läpi Ylen talousuutiset syyskuusta 2015 lähtien. Tarkoitus oli katsoa, missä vaiheessa talouden käänne heijastuu uutisista.

Ajanjaksolle piirtyi jako kolmeen: syksyllä 2015 uutiset olivat pääosin synkkiä, seuraavan talven ja kevään aikana hyvät uutiset kirivät puolelta toiselle heilahdellen tasoihin huonojen kanssa ja viime kesästä lähtien uutiset ovat olleet valtaosin positiivisia.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Heijastaako kuvio todellista kehitystä vai onko siinä vääristymiä?

– Arjessa uutisjuttuja seuraamalla on vaikea heti saada selkeää kuvaa siitä, minne ollaan menossa. Mukana on aina hälinää, eli paljon sekä positiivisia että negatiivisia uutisia, ja kokonaisuutta on vaikea nähdä. Mutta kun suhdetta katsoo jälkikäteen kokonaisuutena, niin aika hyvin tämä menee yleisen talouskehityksen kanssa yhteen, sanoo ekonomisti Roger Wessman.

Wessman on entinen Nordean ja Evlin pääekonomisti, joka toimii nykyään riippumattomana toimijana oman yrityksensä nimiin. Hän ottaa vertailukohdaksi reaalitalouden tapahtumat, eli talousluottamuksen ja bruttokansantuotteen kehityksen samalta aikaväliltä.

Virallisesti Suomi jätti taantuman taakseen vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä eli heinä–syyskuussa. Uutisointi näyttää olleen tähän nähden pienessä etukenossa.

BKT:n kehitys ja talouden luottamus -graafi
Yle Uutisgrafiikka Lähde: Macrobond

Syksyllä 2015 uutisointi pysyi valtaosin negatiivisena, vaikka talouden kuvaajissa piristyminen alkoi näkyä jo selvästi.

– Piristyminen tuli tällä kertaa enemmän pk-yrityksistä ja kotitalouksista, eikä viennistä kuten perinteisesti. Uutisissa taas suuret tapahtumat yleensä dominoivat, joten ehkä käänne jäi hiukan piiloon, Wessman pohtii.

Wessman muistuttaa, että media on lähinnä heijastaja eli kertoo siitä, mitä on tapahtunut. Ensimmäinen mittari on yrityksissä: kun myynti piristyy, luottamus paranee. Tämä heijastuu talouselämän luottamuslukuihin. Sieltä luottamus valuu talousennusteisiin ja viimeisenä ennusteista uutisoivaan mediaan.

Mediallakin voi kuitenkin olla vaikutusta talouden ilmapiiriin, Wessman sanoo.

– Esimerkiksi uutiset, jotka kertovat orastavista ilmiöistä taloudessa, voivat hiukan ennakoida todellista talouskasvua. Toisaalta luottamus ruokkii itseään ja taloutta, eli kun tilanne näyttää positiivisemmalta niin uskalletaan investoida ja kuluttaa.

Isoa rytinää ja perinteistä tuotantoa halpamaihin

Vajaan puolentoista vuoden mittaiseen tarkastelujaksoon mahtui isoa rytinää. Viime toukokuussa Microsoft ilmoitti lopettavansa matkapuhelintuotannon Suomesta, ja heinäkuussa 1 300 ihmisen ilmoitettiin saavan potkut. Perinteikäs tavarataloketju Anttila taas meni konkurssiin kesällä.

Isot yt-neuvottelut dominoivat uutisointia erityisesti runsas vuosi sitten syksyllä ja talvella: teräsyhtiö SSAB, Nanso, Rovio, Outotec, Fiskars, Posti, yliopistot ja useat mediatalot. Yt-uutiset eivät missään vaiheessa loppuneet, mutta viime vuoden loppua kohti uutiset jätti-yt:istä olivat harvinaisempia.

Häviäjiin kuului myös perinteinen tuotanto, jota siirtyi halvempiin maihin: Familonin patjatuotanto Viroon, Fiskarsin puutarhasakset Puolaan, Hellan led-valot Romaniaan, Piikkiön laivahyttitehtaan paneelituotanto Liettuaan.

Rakentaminen ja matkailu vetivät, Meyerin tilaukset jalokivenä

Vuoden jättipotit tulivat perinteisestä teollisuudesta. Meyerin Turun-telakka ja Valmetin autotehdas Uudessakaupungissa saivat isoja tilauksia ja ilmoittivat tuhansien työntekijöiden tarpeesta. Isoja tilauksia imuroivat myös muun muassa Kone ja Valmet, ja metsäyhtiöt tahkosivat rahaa erityisesti sellutuotannolla.

Suhdannebarometreissa rakennusala oli jatkuvasti onnistujien joukossa. Isoja rakennushankkeita oli käynnissä eri puolilla Suomea, ja rakennusalalta tuli muuten vaihtelevana vuotena kestopositiivisia uutisia.

Toisena menestyjänä erottui matkailuala. Lapin-matkailu veti uutisten valossa erinomaisesti niin loppuvuonna 2015 kuin loppuvuonna 2016, ja ruplan kurssin kolhiintuessa pahasti kyykännyt venäläisturistien matkailu Suomeen alkoi vuoden 2016 lopulla osoittaa elpymisen merkkejä.

Osasta yt-neuvottelujakin kantautui hieman aiempaa lohdullisempia lopputuloksia. Esimerkiksi Keskon Keravan logistiikkakeskuksen yt-neuvotteluissa kaikille 130:lle työntekijälle löytyi kesällä 2016 muuta työtä, ja syksyllä Geologian tutkimuskeskus GTK:n Mintec-koetehtaan yt-neuvottelut päättyivät uusiin tilauksiin ja lomautusten perumiseen.

Ketkä saavat tilaa mediassa?

Osa uutisoinnista on painottunutta.

Esimerkiksi ruoka-alan uudet digiyritykset laajensivat viime vuonna markkinaansa ja tuottivat useita positiivisia uutisia. Sekä ruoankuljetuspalvelu Wolt, ravintoloiden ylijäämäruokaa välittävä ResQ että Pauligin ostama nyhtökaurayritys Gold&Green laajensivat Ruotsiin. Kasvuyritysten uutisarvo saattaa kuitenkin olla niiden kokoluokkaa suurempi, Wessman muistuttaa.

– Jotkut painottuvat uutisarvoisemmiksi kuin toiset. Supercell on läheisempi ymmärtää lukijalle kuin vaikkapa palveluvienti, joka on ennen kaikkea muita yrityksiä palvelevaa toimintaa eikä suuntaudu kuluttajille.