yle.fi-etusivu

Koira kohtaa useimmiten suden tämän reviirin laidalla – syynä ehkä varomattomuus

Suden hyökkäyksen motiivina voi olla myös kilpailijan pois ajaminen.

susi
Hirvikoiran liikkeitä metsässä seurataan GPS-paikannuslaitteiden avulla.
Hirvikoiran liikkeita metsässä seurataan GPS-paikannuslaitteiden avulla.Yle

Susien aiheuttamia koiravahinkoja tapahtuu selvästi eniten susireviirien laidoilla, paljastaa Oulun yliopistossa tehtävä tutkimus. Vahingot keskittyvät usein myös isoimmille reviireille. Väitöskirjaa aiheesta tekevän Mari Tikkusen mukaan kyseessä voi olla puhtaasti ihmisen toiminnan aiheuttama ilmiö.

– Metsästäjät tietävät usein, missä on reviirin ydinalue, ja he osaavat vältellä niitä. Toisaalta sudet tulevat hyvin harvoin reviirinsä raja-alueille, jolloin voisi ajatella, että ne tulevat alueelle ihan vain koirien vuoksi, eli ajamaan kilpailijat pois, Tikkunen pohtii.

Suden näkökulmasta koira on saman saaliin perässä.

Ilpo Kojola

Pantasusien suuhun koiria päätyy tilastollisesti melko harvoin. Tämän Tikkunen arvioi johtuvan mahdollisuudesta seurata pantasusien liikkeitä. 91 prosenttia koiravahingoista tapahtuu metsästysaikana. Suurin riskialue on Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun välisellä raja-alueella.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo, että reviiriään kilpailijoilta vahtivat sudet ovat usein juuri alueelle asettuneita kihlapareja.

– Tällaisille esimerkiksi hirveä haukkuva koira on aikamoinen provokaatio. Suden näkökulmasta koira on saman saaliin perässä. Ei se tajua, että koiraa ruokkii ihminen, Kojola perustelee.

Kojola kertoo törmänneensä toisinaan myös susiin, jotka ovat ravinnon hankinnassaan erikoistuneet juuri koiriin.

– On tullut vastaan susiyksilöitä, jotka vaikkapa vuodenkin mittaan tappaa yli 20 koiraa. Silloin voi sanoa, että niitä haetaan ihan hakemalla.

Osa susista tottuu pienestä saakka ihmiseen

Kojolan mukaan susikannan kasvupotentiaali silloin, kun sitä ei kontrolloida, on valtava. Kojola kertoo esimerkin Saksasta, läheltä Puolan rajaa, jossa oli vuonna 2007 kolme laumaa. Viime talvena laumojen määräksi laskettiin 46. Alueella on ollut perinteisesti muun muassa vahva villisikakanta.

– Tämä kuvaa kasvun mahdollisuuksia silloin, kun ravintoa on alueella runsaasti. Jos ihminen ei rajoita suden kannankasvua mitenkään, susi kasvattaa kantaansa ja levittäytyy myös uusille alueille. Saksan kannasta lähtee säännöllisesti nuoria yksilöitä muun muassa Tanskaan, Kojola lisää.

Suomessakin hieman vastaavia kasvulukuja on havaittavissa. Esimerkiksi Etelä-Suomeen asettui ensimmäinen lauma kymmenen vuotta sitten, ja nyt niitä on jo puolenkymmentä.

– Poikaset ovat syntyneet reviirillä, jossa on paljon ihmisiä, eli ne ovat tottuneet ihmisten toimintaan, Kojola sanoo.

Susi ei ole myöskään vaativa elinympäristönsä suhteen. Kojolan mukaan Ruotsissa susia on nähty teollisuusalueillakin hiilivaunujen alla kuljeskelemassa. Myös lähes kaikissa muissa Euroopan maissa susilaumoja elää ihmisasutuksen tuntumassa.

Juttua korjattu 20.1.2017 klo 9:42. Alue, jonne ensimmäinen susilauma syntyi kymmenen vuotta sitten ja jossa niitä nyt on puolenkymmentä, on koko Etelä-Suomi, ei vain Tuusulan, Keravan ja Klaukkalan seutu.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tonttuovet

Tonttuovi paisui joulun jätti-ilmiöksi, ja tutkija ymmärtää hyvin, miksi

Cheerleading

Cheerleaderit pääsivät vihdoin eroon pyllynkeikuttajien leimasta – pienen seuran jäsenmäärä räjähti: "Emme pysty perustamaan tarpeeksi joukkueita"

Joululahjat

Tuntemattoman lahjoitus lämmittää yksinhuoltajaperheen joulua: "Ei ole häpeä pyytää apua"

Tiede

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä

Kolme asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin