Huoltotunneli remonttiin – Suomenlinnan asukkailla entistä enemmän vastuuta onnettomuustilanteissa

Suomenlinnan huoltotunnelin remontti lisää tuntuvasti aikaa, joka pelastuslaitoksen henkilöstöltä kuluu päästä mantereelta Suomenlinnaan. Viiveen vuoksi asukkaat ottavat entistä suuremman vastuun ensihoidosta ja -sammutuksesta.

Suomenlinna
Suomenlinna merisumussa
Antti Haanpää / Yle

Helsingin pelastuslaitos ilmoitti viime vuoden keväällä lopettavansa Suomenlinnan huoltotunnelin käytön tunnelin huonon kunnon takia. Vaikka tunneli on tässä tai viimeistään ensi kuussa sulkeutumassa kokonaan remontin takia, käytetään sitä edelleen korkeariskisissä tilanteissa, vaikka katosta voi tulla kiviä niskaan.

– Todennäköisyys on niin pieni, että riski kannattaa ottaa, toteaa Helsingin pelastuslaitoksen aluepäällikkö Yrjö Niiranen.

Pelastuslaitos säntää tunnelin läpi Suomenlinnaan talvikaudella esimerkiksi ensihoidon tilanteissa, joissa potilasta uhkaa hengenlähtö. Lisäksi vakavia tilanteita ovat muun muassa valleilta putoaminen tai merestä tapahtuvat pelastustehtävät.

Tulipalot ovat oma lukunsa.

– Pahin paikka on tietysti telakka. Jos siellä pääsee tuli valloilleen, niin se on menetetty, sanoo Niiranen.

Eiväthän nämä ole mitään nollasta sataan -juttuja, vaan ne alkavat pienestä.

Yrjö Niiranen

Pelastuslaitokselle tulee Suomenlinnasta korkeariskisiä hälytystehtäviä noin sata vuosittain, näistä valtaosa kesäkaudella. Toki pienempiä onnettomuuksia, kuten nyrjähdyksiä ja kaatumisia, tulee turistimassojen mukana, mutta vakavia onnettomuustilanteita sattuu todella harvoin.

– Siihen nähden, miten paljon siellä käy vieraita, onnettomuusfrekvenssi ei ole kovinkaan suuri. Pääsääntöisesti on ensihoitoa ja pieniä tulipalon alkuja. Lisäksi on pelastustehtäviä, jos joku kompuroi kalliolla.

Tunneli menee kokonaan kiinni viimeistään ensi kuussa. Sulku kestää vuoden loppuun.

Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos virka-apuna

Suomenlinnan pelastusasema on miehitettynä vain kesäkaudella. Marraskuun alusta vapun tienoille pelastustoiminta hoidetaan pääasiassa Erottajan asemalta.

Erottajan pelastushenkilöstö vastaa myös Suomenlinnan pelastusaseman kaluston hoidosta. Suomenlinnassa on täysin varusteltu paloauto sekä ambulanssi.

Kuljettajat sekä muu pelastushenkilöstö saapuu talviaikaan saarelle tarpeen vaatiessa mantereelta. Kiireellisissä hätätilanteissa virka-apuun rientää rajavartiolaitoksen kopteri, joka lähtee Malmilta ja poikkeaa hakemassa lisää miehistöä Erottajalta. Huonon lentosään valiitessa käyteteään pinta-aluksia.

Kiireisimmän ensivasteen tekee jatkossa merisotakoulun sammutusryhmä, joka on saarella puolustusvoimien omien pelastustarpeiden varalle. Sammutusryhmä laajentaa toimialuettaan koko saarelle, jolloin he voivat aloittaa toimenpiteet pelastuslaitoksen henkilökunnan matkatessa paikalle.

Viivettä pelastuslaitoksen saapumiseen tulee ainakin vartin verran.

Asukkaat kouluttautuneet kiitettävästi

Suomenlinnan tulevia pelastuskuvioita on pähkitty jo toista vuotta.

Yrjö Niirasen mukaan sekä Suomenlinnan hoitokunta että asukasyhdistys ovat ottaneet pelastustoimen murheet vakavasti. Suomenlinnalaiset ovat kouluttautuneet ensihoito- ja alkusammutustehtäviin ja lisäksi he lisäävät valvontaa saarella.

Varhainen puuttuminen onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta onnettomuuksia saataisiin ehkäistyä ja vahinkoja pienennettyä.

– Jos jotain näkee, niin heti pitää puuttua. Eiväthän nämä ole mitään nollasta sataan -juttuja, vaan ne alkavat pienestä, pohtii Niiranen.

Niiranen sanoo olevansa erittäin tyytyväinen suomenlinnalaisten asenteeseen.

– He ovat hyvin valveutuneita ja tietoisia siitä riskistä, joka heillä on. Minusta riskin todennäköisyys on kuitenkin niin pieni, että ei siitä kannata provosoitua.

Niiranen kertoo saarelaisten ymmärtävän hyvin, että Suomenlinna on saari, eikä se ole sama asia, kuin jos asuisi mantereella paloaseman vieressä.

– Lapissa voi olla 500 kilometriä terveyskeskukseen, että se on vähän katsojankin silmässä, suhteuttaa Niiranen asiaa lopuksi.