Alalle soveltumattomat halutaan ulos lähihoitajakoulutuksesta – ”Otetaan vain kaikki sisään, kyllä Valvira siivoaa jäljet”

Lähihoitajakoulutukseen on hyväksytty viime vuosina opiskelijoita, jotka ovat täysin soveltumattomia alalle. Ammattiliitot, oppilaitokset ja Valvira vaativat nopeita toimenpiteitä asian korjaamiseksi.

terveydenhoito
soveltuvuuskoe.
Lähihoitajaopiskelijat Karlo Medjeral ja Salla Brander kannattavat soveltuvuuden testaamista.Yle

Useat sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset ovat luopuneet pääsykokeista, osin niiden kalleuden vuoksi. Esimerkiksi ammattiopistojen lähihoitajakoulutukseen pääsee helposti täyttämällä sähköisen hakemuksen.

Sosiaali- ja terveysalaa valvovan Valviran ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Markus Henriksson pitää nykyistä tilannetta sietämättömänä. Hän ei ota kantaa, millainen seula tai opiskeluaikainen valvonta alalle pitäisi luoda, mutta jotain pitää tehdä, Henriksson sanoo.

Henriksson kertoo kuulleensa, kuinka oppilaitoksen johtava opettaja oli todennut lakonisesti: ”Otetaan vain kaikki sisään ja annetaan valmistua, kyllä Valvira sitten siivoaa jäljet”.

– Se on aivan törkeää asiakkaita ja potilaita kohtaan.

Valviran tehtävä ei ole valvoa oppilaitoksia vaan jo alalla olevia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöitä. Virasto joutuu poistamaan ammattioikeuden vuosittain noin kolmeltakymmeneltä lähihoitajalta. Useimmiten syynä on päihdeongelma.

– Noin kolmanneksella se oli alkanut opiskeluaikana tai ennen opintojen aloittamista.

Henrikson epäilee osasyylliseksi työvoimahallintoa, mistä hänen mukaansa on ohjattu ihmisiä lähihoitajakoulutukseen, vaikka heidät olisi pitänyt ohjata hoitoon.

Ongelmatapauksia vaikea saada ulos koulusta

Niin sanotun SORA-lain perusteella opiskelija voidaan poistaa koulutuksesta, jos tällä on vakavia terveysongelmia tai hän ei muuten sovellu alalle. Lakia kuitenkin sovelletaan harvoin. Valviralle on tullut vain 75 ilmoitusta opiskeluoikeuden perumisesta.

– Kun otetaan huomioon, että ongelmatapauksista ilmoitetaan vain jäävuoren huippu, niin ei tuo suuri määrä ole, Henriksson sanoo.

Viisi vuotta sitten tulleella SORA-lainsäädännöllä on pyritty lisäämään koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Lain tarkoitus on ollut parantaa mm. potilaiden, liikenteen ja alaikäisten turvallisuutta. Säädöksiä sovelletaan juuri sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen tutkintoihin.

Myös oppilaitoksissa myönnetään, että opiskeluoikeuden peruminen on harvinaista vaikka usein siihen olisi hyvät perustelut. Oppilaan oikeus opiskeluun on niin vahva, että siihen on vaikea puuttua.

– Kyllä lakia pitäisi muuttaa. Se ei oikeasti anna meille riittävästi työkaluja, että voisimme ohjata nuoren muualle opintoihin ja elämässä eteenpäin, sanoo Stadin ammattiopiston hyvinvoinnin toimialan rehtori Eeva Sahlman.

Sahlman oli mukana terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnassa, jonka viimeisin toimikausi päättyi joulukuussa. Sen tehtävänä on kehittää ja valvoa alan koulutusta. Sahlmanin mukaan alalla on vahva toive saada koulutukseen pyrkiville joko soveltuvuuskoe tai opettajan tekemä haastattelu.

– Se varmistaisi turvallisen opintojen etenemisen niille nuorille, joilla oppimisvalmiudet eivät ole siinä kunnossa, että tämä ala ratkaisisi heidän tulevaisuuden.

Yhtenäinen koe harkittavana

Neljä ammattiliittoa on esittänyt, että terveys- ja opetusaloille palautettaisiin pakollinen soveltuvuuskoe. Pakolliset soveltuvuus- ja pääsykokeet ovat vähentyneet nuoriso- ja koulutustakuun myötä, kun kaikille on haluttu taata opiskelupaikka.

Nykyisen lainsäädännön mukaan oppilaitos voi itse päättää pääsykokeiden järjestämisestä. Kokeeseen on kuitenkin kutsuttava kaikki kriteerit täyttävät hakijat, mikä tekee niistä oppilaitoksille raskaita. Tämän vuoksi monet isot ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat luopuneet kokeista.

Lisäksi vapaaehtoisuus on johtanut siihen, että eri puolilla maata voi olla täysin erilaisia pääsy- tai soveltuvuuskokeita.

Tilanne saattaa muuttua ensi vuonna, sillä ammatillista koulutusta uudistetaan parhaillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan yhteisvalinnassa saatetaan ottaa käyttöön oppimisvalmiuksia mittaava koe, joka voisi korvata harkinnanvaraisen valinnan. Kokeella on tarkoitus mitata hakijan edellytyksiä opiskeluun haetussa tutkinnossa.

Lisäksi koulutuksen alkuun kaavailtu ns. henkilökohtaistaminen tähtää oppilaan ohjaamiseen tälle parhaiten sopivaan tutkintoon.

– On mahdollista, että siinä vaiheessa voidaan keskustella opiskelijan kanssa, olisiko joku muu tutkinto soveltuvampi, sanoo opetusneuvos Anne Mårtensson opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

soveltuvuuskoe.
Stadin ammattiopistossa lähihoitajaopiskelijat ovat pysyneet hyvin opetuksessa mukana.Yle

Opiskelijat ihmettelevät helppoa sisäänpääsyä

Stadin ammattiopistossa lähihoitajiksi opiskelevat Salla Brander ja Karlo Medjeral pitävät sisäänpääsyä yllättävän helppona. Sähköinen hakemus riitti, mitään haastattelua tai soveltuvuuskoetta ei järjestetty.

– Ei ollut haastattelua, mikä tuli yllätyksenä, Salla Brander sanoo.

Soveltuvuuskoe tai haastattelu olisi heidän mielestään hyvä ajatus, varsinkin jos sen avulla voitaisiin vähentää keskeyttämisiä.

– Kyllä näkisin hyvänä ideana, se karsisi lopettamisia. Ihmiset varmaan hakee tänne, kun on helppo päästä, eikä niin ajatella sitä soveltuvuutta. Kyseessä on kuitenkin vastuuta vaativa työ, Brander arvioi.

– Ehkä sellainen, jossa kaksi opettajaa haastattelisi. Olisin mielelläni tullut haastatteluun, sanoo Karlo Medjeral.

Lue myös: Olisiko sinusta lähihoitajaksi, menisikö edes matikka läpi?