Janakkalan miekkamies sai arvomiekoilleen kulttuurikummin kalevalakoruväestä

Kalevalaisten Naisten Liitto ja Kalevala Korun Kulttuurisäätiö rahoittavat maailmallakin julkisuutta saaneen Janakkalan miekkamiehen miekkojen konservoinnin. Kansallismuseo etsii paraikaa lisää kulttuurikummeja.

historia
Janakkalan miekkamiehen miekat
Janakkalan miekkamies haudattiin vuoden 1300 tienoilla. Haudasta löytyi kaksi eri aikakausilta olevaa miekkaa, jotka kunnostetaan alkuvuoden aikana.Suomen Kansallismuseon konservointiyksikkö

Janakkalan miekkamiehen miekkojen ja muiden haudasta löytyneiden esineiden kunnostuksen arvioidaan maksavan 10 000 euroa. Kunnostustyö kestänee kolme kuukautta.

Miekkamiehen miekkojen kulttuurikummeilla on omassa toiminnassaan suora ja maanläheinen suhde muinaislöytöihin.

Ildikó Lehtinen
Kalevalakorut ovat saaneet innoituksensa muinaislöydöistä, korostaa Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja Ildikó Lehtinen.Konsta Lattu / Yle

– Kalevalakorun ensimmäiset korut valittiin nimenomaan esihistoriallisista kokoelmista eli maan uumenista ne korut alkoivat elää. Meitä kiinnostaa myös se, keitä me olemme ja mistä me tulemme, kuvailee Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja Ildikó Lehtinen.

Vastineeksi kulttuurikummeille Kansallismuseo tarjoaa muun muassa mahdollisuuden tutustua muulta yleisöltä suljettuihin toimintoihin. Kulttuurikummit saavat myös kutsun joulukuussa avattavaan Kansallismuseon itsenäisyyden ajan näyttelyyn.

– Meitä kiinnostaa kovasti myös tämä konservointityö, myöntää Lehtinen.

Rahaa ja julkisuutta

Kulttuurikummikampanja on tuonut Kansallismuseolle rahan lisäksi myös paljon näkyvyyttä, iloitsee Kansallismuseon konservointiyksikön intendentti Eero Ehanti.

Eero Ehanti
Kansallismuseon konservointiyksikön intendentti Eero Ehanti katsoo, että kulttuurikummit tuovat rahan lisäksi myös julkisuutta esineiden konservointityölle.Konsta Lattu / Yle

– Olemme jo nyt yllättyneitä kampanjan herättämästä suuresta kiinnostuksesta. Rahoituksen lisäksi se on tarjonnut erinomaisen mahdollisuuden tuoda esille konservointityötämme, joka tapahtuu muutoin pitkälti yleisöltä piilossa.

Ainutlaatuinen hautalöytö

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät tekivät syksyllä 2013 Janakkalassa hautalöydön, joka on osoittautunut Suomen arkeologian ja historian kannalta ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. Haudasta löytyi vainajan pääkallo, luurangon hauraita luita ja maatuneen arkun reunalautoja. Vainajan viereen oli laitettu kaksi miekkaa päällekkäin.

Miekkamiehen löytöpaikka
Miekkamies ja miekat löytyivät janakkalalaiselta pellolta lokakuussa 2013.Timo Leponiemi / Yle

Ylempi, säilästä katkennut miekka oli viikinkiaikainen, ja sen alla oli harvinaisen pitkä, ristiretkiaikainen ratsumiehen miekka.

– Konservoinnissa miekkojen tämänhetkinen kunto tutkitaan ja dokumentoidaan muun muassa röntgenkuvaamalla ja valokuvaamalla. Miekat puhdistetaan päällä olevasta maan sekaisesta korroosiosta ja ne suojataan korroosion hidastamiseksi. Kaikki työvaiheet kirjataan ylös, kertoo Ehanti.

Pakanuutta ja kristinuskoa

Radiohiiliajoituksen perusteella Janakkalan miekkamies menehtyi noin 1300-luvulla. Vainajan päälle asetetut saattoesineet ovat peräisin noin tuhatluvulta.

– Poikkeuksellista löydössä on se, että kyseessä on vain yhden vainajan hauta, johon oli asetettu vanhemmasta, viikinkiaikaisesta polttohaudasta tuotuja esineitä.

– Toinen hautaan liittyvä erikoisuus on, että siinä yhdistyvät pakanalliset ja kristilliset hautaustavat.

Löydöstä voi päätellä, että miekkamiehen haudanneet ihmiset eivät olleet hylänneet pakanalliseksi tulkittua esineellistä hautaustapaa, vaikka vuoden 1300 aikoihin kristinusko oli jo saapunut vaikutteineen ja tapoineen Hämeeseen.

– Hauta on myös ainutlaatuinen esimerkki siirtymästä esihistoriallisesta ajasta historialliseen aikaan, korostaa Eero Ehanti.

Kaiken kansan nähtäville

Kunnostetut miekat tulevat kesäkuussa esille Tampereen Vapriikin suurnäyttelyssä ja jatkavat sieltä myöhemmin Kansallismuseoon ja Hämeen linnaan.

– Näitä aarteita ei ole tarkoitettu varastoissa säilytettäviksi, vaan kaiken kansan nähtäville, huomauttaa Kansallismuseon konservointiyksikön johtaja Eero Ehanti.

Kansallismuseon seuraava kulttuurikummikohde on Someron harvinaislaatuinen alttarikaappi. Sen kunnostamisen arvioidaan maksavan 40 000 euroa.