Loputtomasti lupauksia, ei yhtään tehdasta – Chempolis on vuosikymmenestä toiseen tulevaisuuden toivo

Fortum pelasti tappiollisen bioyhtiön maksamalla sen osakkeista ennätyshinnan. Osapuolet eivät kerro, maksettiinko valtionyhtiön rahoilla Juha Sipilän myöntämä 750 000 euron laina.

liiketoiminta
Toimitusjohtaja Esa Rousu Chempoliksen laboratoriossa.
Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu yhtiön laboratorion tiloissa.Marko Siekkinen / Yle

Vihdoinkin. Vuosien työ alkaa tuottaa tulosta.

Eletään toukokuuta vuonna 2010. Oululainen bioteknologiaa kehittävä Chempolis on kertonut ilouutisen: yhtiö on saanut 60 miljoonan euron tilauksen Kiinasta.

Yhtiön perustajiin kuuluva Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu hehkuttaa tilausta sanomalehti Kalevassa.

Lehti omistaa yhtiön menestykselle jopa pääkirjoituksen.

“Chempoliksen menestys on erinomainen asia myös Oulun kannalta”, lehti kertoi.

Tarkkaavaiset Kalevan lukijat saattoivat kuitenkin kokea déjà-vu-tunteen. Eikö tästä ole kirjoitettu jo aiemmin?

Tunne osui oikeaan. Vuonna 2007 Kaleva hehkutti Chempoliksen menevän “oljenkorsilla Kiinan markkinoille”. Viittä vuotta aiemmin Chempolis oli “avannut oven Kiinan markkinoille”.

“Kiinassa Chempolis toteuttaa nyt sen, mihin moni ei kotona ole uskonut.

“Hyvältä tuntuu, että tätä teknologiaa tarvitaan”, Esa Rousu sanoi vuonna 2002 Kalevan haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Samassa jutussa kerrotaan, että jo vuonna 2000 yhtiö oli solminut kymmenen vuoden lisenssisopimuksen Kiinaan.

Mahtava tarina suomalaisesta perheyrityksestä, joka valloittaa maailmaa uudenlaisella teknologialla. Draaman kaari on kunnossa: epäilijöiden mielestä yhtiö ei voi onnistua, mutta lopulta kova työ ja usko omaan tekemiseen palkitaan.

Montako laitosta Chempolis lopulta rakensi Kiinaan?

Ei yhtään.

Monessako lehtijutussa toistettiin yhtiön Kiinan-valloitusta?

Kymmenissä.

Todellisuudessa Chempolis ei ole saanut aikaan kannattavaa liiketoimintaa. Sen liikevaihto on ollut viime vuosina vain joitakin kymmeniä tuhansia euroja.

Minkälainen yhtiö Chempolis oikeastaan on? Ja miksi valtionyhtiö Fortum päätti lähteä yhtiön suurimmaksi omistajaksi lokakuussa 2016?

Intia – Chempoliksen uusi Kiina?

Tammikuussa 2017 Chempolis on saanut julkisuutta enemmän kuin moni yhtiö koko olemassaolonsa aikana. Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu ei kuitenkaan ole tilanteeseen tyytyväinen, mikä ei ole ihme.

Rousun mielestä yhtiö on joutunut välikappaleeksi poliittiseen ajojahtiin, jonka kohteena on pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

– Iltalehden juttujen takia koko Suomen kansa saa näitä lukea, kun vain jatketaan ja jatketaan. Liikkeelle on lähdetty aivan virheellisestä tiedosta, jota ei ollut etukäteen varmistettu yhtiöstä, Rousu sanoo Ylelle.

Rousun mielestä Chempolista ja pääministeri Sipilän toimintaa koskeva uutisointi on ollut virheellistä. Pääministerin Intian-vierailun aikana ei ole tehty 110 miljoonan euron sopimusta. Juha Sipilä ei ole ollut edistämässä pääministerinä mitenkään Chempoliksen liiketoimia, Rousu sanoo.

Rousu on oikeassa arvostellessaan mediaa. Pääministerin Intian-vierailun merkitystä Chempoliksen kannalta on liioiteltu. Yhtiö on vielä kaukana tilanteesta, jossa rakennettaisiin sen teknologiaan pohjautuvaa laitosta Intian Assamin maakuntaan.

Chempolikselle Intia on itse asiassa toistaiseksi ollut uusi Kiina. Suuria suunnitelmia on ollut jo useamman vuoden ajan, mutta yhtiöllä ei ole Intiassa yhtään laitosta.

Jo vuonna 2013 Chempolis tiedotti (siirryt toiseen palveluun) tehneensä aiesopimuksen intialaisen ONGC-yhtiön kanssa. Tiedotteen mukaan lisenssisopimus sisälsi yhteisyrityksen perustamisen ja ensimmäisen biojalostamon rakentamisen.

Hanke ei toteutunut koskaan.

Kuvarevinnäinen
Chempoliksen Intiaan suunnitteilla olevasta laitoksesta tehtiin kumppanuussopimus jo vuonna 2014, jolloin Intian presidentti teki valtiovierailun Suomeen.Chempolis Oy

Nyt yhtiöllä on Intiassa vireillä hanke Intian valtion omistaman öljy-yhtiö NRL:n kanssa. Sipilän helmikuussa 2016 Intiaan tekemän vienninedistämismatkan aikana kerrottiin vain jo aiemmin tehdyn kumppanuussopimuksen etenemisestä. Tästä oli Rousun mukaan sovittu jo ennen kuuluisaksi muuttunutta Intian-matkaa.

– Intia on ollut meillä listalla jo useita vuosia. Saimme pari päivää ennen Intian-matkaa tiedon siitä, että NRL:n toimitusjohtaja haluaa informoida biojalostamohankkeesta. Kun pääministerit [Suomen ja Intian] tapasivat, todettiin vain, että tällainen hanke on etenemässä, Rousu sanoo.

Alkuperäinen kumppanuussopimus solmittiin Intian presidentin Pranab Mukherjeen valtiovierailun yhteydessä Suomessa lokakuussa 2014.

Tuolloin arvioitiin, että päätös laitoksen rakentamisesta tehtäisiin vuoden 2015 aikana.

Ei tehty.

Tammikuussa 2017 ei ole laitosta, eikä Esa Rousun mukaan edes sopimusta sen tilaamisesta.

– Olemme parhaillaan tekemässä joint venture -sopimusta ja perustamassa yhteistä yhtiötä NRL:n kanssa. Perustettava yhteinen yhtiö tekee vasta sitten päätöksen mahdollisen laitoksen rakentamisesta, Rousu sanoo.

Startup jo kolmella vuosikymmenellä

Uuden sukupolven biojalostustekniikkaa kehittävä Chempolis on kulkenut pitkän tien. Rousun perhe perusti yhtiön vuonna 1994. Sen käyttämää sellunvalmistustekniikkaa kehitettiin jo 1980-luvulla metsäteollisuusyritysten omistamassa Oy Keskuslaboratoriossa. Metsäyhtiöt eivät lopulta olleet kiinnostuneita teknologiasta, joten se myytiin Kemiralle. Kun Kemira ei saanut sitä kaupallistettua, Kemiran Oulun tehtaanjohtajana toiminut Esa Rousu alkoi rakentaa omaa bisnestä sen ympärille. Hän perusti yhdessä perheensä kanssa Chempolis Oy:n.

Yhtiö keskittyi nimenomaan sellun valmistamiseen. Vuonna 2008 Tekniikka & Talous -lehti esitteli yhtiötä ja sen yhteistyötä metsäyhtiö UPM:n kanssa. Tuolloin Chempolis kertoi UPM:n kanssa suunnitteilla olevasta biojalostamohankkeesta Kiinaan. Sekään ei koskaan toteutunut.

Yli 20 vuotta perustamisensa jälkeen Chempolis on edelleen eräänlainen startup-yritys. Sen tekniikkaan pohjautuvia teollisia laitoksia ei ole rakennettu vielä ainoatakaan. Silti valtio näyttää uskoneen yritykseen.

Innovaatioita edistävä valtion rahasto Tekes on tukenut yhtiötä tuotekehityslainoilla sekä suorilla tuilla yli kymmenen miljoonan euron arvosta 1990-luvun loppupuolen jälkeen. Julkista tukea yhtiö on saanut myös Pohjanmaan Ely-keskukselta.

Ylen MOT-ohjelma kertoi Chempoliksen tukimyllystä jo vuonna 2012.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Näin MOT:ssa:

“Paljastuu, että Chempolisin menetelmä ei ole vieläkään johtanut varsinaiseen tuotantoon.

Toimittaja: ‘Minkälainen teillä on liikevaihto tällä hetkellä?’

Esa Rousu: ‘No liikevaihtoahan meill’ ei nyt tällä hetkellä ole, koska meillä on juuri nää asiakasneuvottelut menossa että tässähän on isot liikevaihdot kysymyksessä silloin kun meillä on lisenssisopimus. Ja nyt on juuri lisenssisopimusneuvottelut menossa.’"

Isoja liikevaihtoja ei ole syntynyt. Oulun seudulta löytyy grilli- ja elintarvikekioskeja, joiden liikevaihto on suurempi. Kymmenen viimeisen tilikauden aikana Chempolis on tehnyt liikevaihtoa yhteensä vajaat kymmenen miljoonaa euroa. Tappiota yhtiö on tehnyt käytännössä vuodesta toiseen.

Yhtiön kannalta on ongelma, että tekniikkaa ei ole saatu vietyä tuotantoon pitkänkään ajan kuluessa. Maailmanmarkkinoilla on myös isoja toimijoita, kuten kemikaalijätit BASF ja DuPont, jotka hyödyntävät jo samanlaista tekniikkaa kuin Chempolis. Oululaisen pk-yrityksen voi olla vaikea murtautua markkinoille isojen toimijoiden rinnalle.

Vuoden 2015 lopulla Chempoliksen hallitus totesi vuosikertomuksessaan, että yhtiön kassavarat eivät enää riitä koko vuoden 2016 tarpeisiin. Tilintarkastajan lausunnon mukaan yhtiön talous on niin heikossa tilassa, että yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa voi “merkittävästi epäillä”.

Julkista tukea yhtiö ei ole saanut enää viime vuosina. Viimeisin 1,5 miljoonan euron Tekes-tukipäätös on vuodelta 2013. Tuki kuitenkin peruttiin, koska Tekes tulkitsi Chempoliksen olevan taloudellisesti “ns. vaikeuksissa oleva yritys”.

Uutta teknologiaa kehittäville yhtiöille ei ole tavatonta, että ensimmäiset vuodet ovat raskaasti tappiollisia. Ensivaiheessa teknologiaa kehitetään ja sen kaupallistaminen tapahtuu vasta myöhemmin.

Chempolis on kuitenkin toiminut yli 20 vuoden ajan. Rahoittajilla on riittänyt kärsivällisyyttä, vaikka kaupallista läpimurtoa ei ole tullut näyttävistä lehtiotsikoista huolimatta.

Chempolis on tehnyt vienninedistämismatkoja ainakin ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.), presidentti Tarja Halosen ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (kok.) kanssa. Merkittävistä hankkeista on tiedotettu usein, mutta mikään niistä ei ole toteutunut. Miksi?

– Yritys on yli kaksikymmentä vuotta kehittänyt toimintaa, saanut maailmanlaajuista menestystä, imua on eri puolilla maailmaa, mutta resurssit eivät riitä. Rahoitus on ollut meille ongelma. Emme ole pystyneet perheyrityksenä rakentamaan biojalostamoa. Suomessa ei ole sellaista järjestelmää, jossa pystytään tuotekehityksestä hyppäämään kaupalliseen toimintaan, Esa Rousu sanoo.

Rousun mukaan hankkeet ovat kaatuneet muista kuin Chempolikseen liittyvistä syistä johtuen.

Oulun IT-miljonäärit uskovat Chempolikseen

Chempolis on toiminut käytännössä koko historiansa ajan julkisilla tuilla ja yksityisten pääomasijoittajien rahalla.

Yhtiölle tärkeitä pääomasijoittajia ovat olleet pääministeri Juha Sipilä ja hänen läheinen ystävänsä, teknologiayhtiö Elektrobitin perustaja Juha Hulkko, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Esa Rousu.

Hulkko ja Sipilä ovat toimineet myös yhtiön neuvonantajina.

– He ovat henkilöitä, jotka havaitsivat, että Chempoliksen teknologiasta voi tulla uusi liiketoiminta-alue Suomeen ja maailmalle. He ovat olleet ensimmäisten joukossa, jotka ottivat riskejä ja sijoittivat yhtiöön. He eivät ole olleet perinteisiä sijoittajia, vaan kannustajia. Mutta eivät hekään ole niin rikkaita, että pystyisivät rahoittamaan teollisuuslaitoksen, Rousu sanoo.

Harva suomalainen tietäisi mitään Chempoliksesta ilman Juha Sipilää. Ennen politiikkaan siirtymistä Juha Sipilä teki näyttävän uran liike-elämän palveluksessa. Hän keräsi miljoonien omaisuuden myymällä osuutensta teknologia-alan yrityksistä Solitrasta sekä JOT Automationista, jonka jälkeen Elektrobitin perustaja ja pääomistaja Juha Hulkko nosti hänet Elektrobitin toimitusjohtajaksi vuosiksi 2002–2005. Myös Sipilästä tuli Elektrobitin suuri omistaja. Hulkko ja Sipilä ovat läheisiä ystäviä.

Sipilä ei kuitenkaan tyytynyt elämään koroilla, vaan hän ryhtyi “bisnesenkeliksi” eli sijoittamaan rahojaan perheen sijoitusyhtiön Fortel Investin kautta. Vuosien mittaan Fortel Invest on omistanut tai rahoittanut kymmeniä yhtiöitä.

Erityinen suhde Sipilällä näyttää oleva biotalouteen ja ekologisesti kestäviin teknologioihin sekä kotimaakunnassaan eli Pohjois-Pohjanmaalla toimiviin yrityksiin.

Ei olekaan yllättävää, että Sipilän sijoitusyhtiö Fortel Invest lähti osakkaaksi Chempolikseen 2000-luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin Chempolikseen sijoitti myös Sipilän ystävä Juha Hulkko.

Taloudellisesti sijoitus on ollut suoraan sanottuna surkea. Tappiokierteessä kyntävä yritys ei ole kyennyt maksamaan omistajilleen osinkoa. Päinvastoin, yhtiö on joutunut käymään useaan otteeseen omistajiensa kukkarolla.

Vuonna 2011 Juha Sipilä oli pelastamassa Chempolista taloudellisilta vaikeuksilta. Fortel Invest myönsi Chempolikselle 750 000 euron vaihtovelkakirjalainan. Lainasopimuksen allekirjoitti nykyinen pääministeri Juha Sipilä.

Kuvarevinnäinen
Juha Sipilä toimi vielä vuonna 2011 Chempoliksen neuvonantajana.Chempolis Oy

Laina-ajaksi sovittiin kaksi vuotta, peruskoroksi yhdeksän ja viivästyskoroksi kolmetoista prosenttia. Mikäli lainaa ei maksettaisi takaisin, saisi Fortel Invest tilalle yhtiön osakkeita.

Rahoilla pyöritettiin yhtiötä, jolla ei ollut kassavirtaa – yhtiö ei saanut teknologiaansa myytyä, mutta tuotekehitykseen ja tuotteiden myyntiin sekä markkinointiin piti saada rahaa.

Myös Juha Hulkko on rahoittanut yhtiön toimintaa lainoilla. Chempoliksen Esa Rousun mukaan Hulkko on antanut lainoja anteeksi ja kärsinyt jopa miljoonatappioita.

Omistajien Chempolikselle myöntämien lainojen kohtalo oli lopulta keskenään kovin erilainen – ja loppuratkaisussa mukaan tuli myös valtionyhtiö Fortum. Mutta siitä myöhemmin.

Rahaa Chempolis on kerännyt erikoisistakin lähteistä. Huhtikuussa 2016 Mauritiukselle rekisteröity yhtiö Empire International Holding antoi Chempolikselle 300 000 euron vaihtovelkakirjalainan.

Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä. Maata pidetään yleisesti veroparatiisina.

Velka korkoineen maksettiin pois lokakuussa 2016, kun Fortum sekä yksityinen sijoitusyhtiö Taaleri olivat tehneet yhteensä yli kymmenen miljoonan euron sijoituksen Chempolikseen.

Fortum ja Chempolis eivät suostuneet kertomaan edes sitä, tiedetäänkö valtionyhtiössä veroparatiisiyhtiön omistajaa tai omistajia.

Myös mystinen omistaja Mauritiukselta

Vuonna 2014 Chempoliksen osakkeenomistajaksi tuli niin ikään Mauritiuksen veroparatiisista käsin toimiva yhtiö Windermere International.

Yhtiö sijoitti Chempolikseen miljoona euroa, minkä myötä se sai tuolloin omistukseen 10,58 prosenttia suomalaisyrityksestä. Nykyisin Windermere omistaa Chempoliksesta noin neljä prosenttia.

Samassa yhteydessä kun Windermere tuli osakkaaksi yhtiöön, nimitettiin Chempoliksen hallitukseen intialainen Muthiah Chidambaram Pethachi. Hän on edelleen hallituksen jäsen yhtiössä.

Chempoliksen osakkaana olevan veroparatiisiyhtiön omistajat jäävät pimentoon.

Kuka mauritiuslaisen yhtiön omistaa?

– Sitä pitää selvittää, ei mekään olla tästä perillä. Varmaankin taustalla Chidambaram Pethachin suku. Chidambaramin isä on ollut Suomen kunniakonsuli [Intian Chennaissa]. Mutta meillä ei ole sataprosenttista tietoa, sanoo Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu.

Myöhemmin Rousu kertoi Ylelle lähettämässään sähköpostissa varmistaneensa, että mauritiuslaisen yhtiön omistajia ovat juuri Chidambaram Pethachin suvun edustajat. Tarkempia tietoja hän ei voi antaa "luottamuksellisista syistä" johtuen.

Valtionyhtiö Fortum kertoo tehneensä Chempolikseen sijoittaessaan tarkan “due diligence” -tarkastuksen yhtiöön. Tällä tarkoitetaan yrityskaupassa tehtävää selvitystä, jossa paneudutaan yhtiön omistajiin, taloudellisiin lukuihin ja muihin taustoihin.

Fortumista ei haluttu kommentoida Ylelle millään tavalla mauritiuslaisia yhtiöitä tai sitä, onko Fortum selvittänyt Chempolista omistavan veroparatiisiyhtiön taustoja.

Fortum ei useista pyynnöistä huolimatta suostunut kertomaan edes sitä, onko se selvittänyt mauritiuslaisen yhtiön todellisia omistajia.

– Niin kuin olemme todenneet sijoituspäätöstä edelsi normaali due diligence -vaihe, mutta emme avaa sen sisältöä tarkemmin, Fortumin viestinnästä vastattiin Ylen kysymykseen sähköpostitse.

Valtionyhtiöstä pelastaja

Lokakuussa 2016 Fortum julkaisi tiedotteen (siirryt toiseen palveluun), jossa se kertoi sijoittaneensa Chempolikseen yli kuusi miljoonaa euroa. Valtionyhtiöstä tuli Chempoliksen suurin osakkeenomistaja 34 prosentin osuudella. Yksityinen sijoitusrahasto Taaleri sijoitti samaan aikaan yhtiöön neljä miljoonaa euroa, millä se sai Chempoliksesta 21 prosentin osuuden.

Fortum tuli osakkaaksi yhtiöön tilanteessa, jossa Chempolis oli käytännössä konkurssikypsä.

– Chempolis on erittäin kiinnostava yritys, jolla on lupaava teknologia ja haluamme tutkia mahdollisuuksia investoida yhtiön teknologiaa käyttävään kaupalliseen pilottilaitokseen biomassan arvon lisäämiseksi, Fortumin viestinnästä perusteltiin Ylelle tehtyä sijoitusta.

Fortum arvioi osakekauppojen yhteydessä Chempoliksen olevan lähes 19 miljoonan euron arvoinen. Kaksi vuotta aiemmin eli toukokuussa 2014 Chempoliksesta myytiin yli 10 prosentin osuus mauritiuslaiselle yhtiölle, josta on käytännössä mahdoton saada tietoa. Tuolloin Chempoliksen arvoksi määriteltiin noin 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 myönnetyn vaihtovelkakirjalainan yhteydessä yhtiön arvona oli käytetty alle seitsemän miljoonaa euroa.

Fortumista ei haluta avata millään tavoin tapaa, jolla valtionyhtiö määritteli Chempoliksen arvon yli kaksinkertaiseksi kahden vuoden takaiseen arvioon verrattuna. Fortumin mukaan kyse on liikesalaisuudesta.

– Me ei meidän sisäisiä prosesseja avata ulospäin. Yleensä se menee niin, että on omat normaalit prosessit ja neuvotteluprosessit, joista päädytään lopputulemaan, sanoo Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila.

Antilasta tuli Fortumin sijoituksen jälkeen Chempoliksen hallituksen jäsen.

Yle kysyi Antilalta myös sitä, onko Chempolis saanut esimerkiksi merkittäviä patentteja viime vuosina tai onko muita asioita, minkä vuoksi Fortumin kannatti maksaa talouslukujen perusteella vaikeuksissa olevan yhtiön osakkeista niin suuri summa.

– Tätä ei ole aiheellista avata, Antila sanoi.

Fortum on kiistänyt, että yhtiöön olisi vaikutettu ulkopuolelta, kun se päätti Chempolis-sijoituksesta. Pääministeri Juha Sipilä toimii myös omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä. Hän vastaa siis myös valtion omistuksista Fortumissa.

Valtio omistaa pörssiyhtiö Fortumista 50,7 prosenttia.

Sipilä on sanonut, ettei hän ollut vaikuttamassa millään tavoin Fortumin päätökseen sijoittaa Chempolikseen.

– Yhtiö (Fortum) tekee tietenkin itse liiketoimintaharkinnan perusteella päätökset. Minulla ei ole tässä kummassakaan päässä osaa eikä arpaa. Fortum ei ole siitä minulle kertonut, eikä ole tarvinnutkaan kertoa, saati sitten Chempolis, Sipilä sanoi Ylelle 10. tammikuuta.

Sipilän lapset omistavat sijoitusyhtiö Fortel Investin kautta Chempoliksesta 5,25 prosentin osuuden.

Kuvarevinnäinen
Juha Sipilä allekirjoitti vuonna 2011 vaihtovelkakirjalainan, jonka perusteella Sipilän perheen sijoitusyhtiö lainasi Chempolikselle 750 000 euroa.Chempolis Oy

Mitä tapahtui Sipilän myöntämälle lainalle?

Uusien sijoittajien eli Fortumin ja Taalerin tultua mukaan omistajaksi Chempolikseen yhtiöllä oli vihdoin rahaa maksaa pois velkoja.

Esimerkiksi Juha Hulkolle maksettiin lokakuussa 2016 takaisin yli 1,3 miljoonan euron arvosta lainoja.

Yhtiöllä oli seitsemän vaihtovelkakirjaa lokakuussa 2016. Vaihtovelkakirja oikeuttaa velan myöntänyttä tahoa vaihtamaan velan yhtiön osakkeiksi, mikäli lainaa ei makseta takaisin.

Myös Juha Sipilän vuonna 2011 omakätisesti Fortel Investin kautta myöntämä 750 000 euron laina oli luonteeltaan juuri tällainen vaihtovelkakirjalaina.

Tilinpäätöstietojen mukaan lainaa ei ollut maksettu 1.1.2016 mennessä, mutta sitä ei ollut myöskään vaihdettu osakkeiksi.

Chempoliksen, Fortumin ja Fortel Investin edustajat eivät halunneet kertoa Fortel Investin lainan kohtalosta mitään Ylelle.

Pääministeri Juha Sipilä ei antanut Ylelle aiheesta haastattelua. Oikeuskansleri selvittää Sipilän toimintaa Chempolis-tapauksessa, eikä pääministeri halua kommentoida tapausta ennen kuin selvitys on valmis.

Kaupparekisteriin jätetyistä Chempoliksen hallituksen kokouksen asiakirjoista saa jotain vihiä, mitä lainoille on tapahtunut. Osa lainoista on maksettu pois ja osan Chempolis on saanut anteeksi. Lainoja on muutettu myös yhtiön osakkeiksi.

Vuoden 2016 lopulla Chempolis jätti kaupparekisteriin välitilinpäätöksen, joka kattaa ajanjakson 1.1.2016–31.10.2016. Siitä selviää, että Chempolis ei ole enää velkaa Fortel Investille.

Epäselväksi jää, maksettiinko laina takaisin pääministerin lasten yhtiölle, kun valtionyhtiö Fortum tuli pelastamaan talousvaikeuksiin ajautuneen yhtiön.

Lainan kohtalo jää siis “salassapitovelvollisuuden” piiriin.