LVM:n selvitys: lisäraha tierakentamiseen tulisi toiminnan tehostumisesta

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) julkisti eilen selvityksen suureksi liikenneuudistukseksi. Uudistuksen keskiössä on valtion väylien yhtiöittäminen.

yhtiöittäminen
Vaurioita Nelostien pinnassa Pihtiputaalla.
Vaurioita Nelostien pinnassa Pihtiputaalla.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys (siirryt toiseen palveluun) uudistaisi toteutuessaan Suomen liikenteen maksut koko lailla perusteellisesti. Selvityksen mukaan valtion väylät yhtiöitettäisiin valtion ja maakuntien yhdessä omistamaan liikenneverkkoyhtiöön, joka on alustavasti saanut nimekseen Live Oy.

"Liikenneverkon rahoituksen irrottaminen valtion budjetista ja rahoituksen hoitaminen maksuilla mahdollistaisi sen, ettei liikenneverkon rahoitus enää olisi riippuvainen valtion taloudellisista suhdanteista ja muiden yhteiskunnan toimintojen rahoituspaineista", selvityksessä perustellaan yhtiöittämistä.

Uudistuksen taustalla onkin se, että valtion väylästöön ei ole budjetin sisältä löytynyt riittävästi rahaa, ja teiden, ratojen ja meriväylien korjausvelka kasvaa.

Tuorein arvio korjausvelasta on runsaan vuoden takaa, ja silloin korjausvelaksi arvioitiin 2,4 miljardia euroa, josta 1,2 miljardia kohdistuu tiestöön. Tämän hetken vauhdilla korjausvelka olisi kymmenen vuoden kuluttua noin 3,7 miljardia euroa.

Korjausvelka tarkoittaa rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saamiseen nykyisiä tarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.

Uudistuksen toteutuessa autoiluun liittyvät maksut siirtyisivät kohdistumaan nykyistä enemmän auton käyttöön. Esimerkiksi autoverosta luovuttaisiin kokonaan, ja ajoneuvoveroa ja polttoaineveroa laskettaisiin.

Uudistus tehtäisiin kustannusneutraalisti, eli tienkäyttäjien kokonaismaksut eivät nousisi.

Muun muassa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) onkin jo kysynyt, mistä lisärahat tulevat, jos verot ja maksut eivät nouse?

Selvityksen mukaan lisärahaa tulisi yhtiöittämisen mukanaan tuomasta merkittävästä tehokkuuden kasvusta:

Vastaavissa hankkeissa on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla saatujen kokemusten perusteella tyypillisesti saatu aikaan noin 20 prosentin tehostuminen verrattuna virastomuotoiseen toimintaan. Yhtiöittäminen toisi kustannustehokkuutta toimintatapoihin ja näin pystyttäisiin turvaamaan myös liikenneverkon parempi palvelutaso.

Aikaisemmin LVM:n alalla on yhtiöitetty muun muassa lentoasemat omistava ja niitä ylläpitävä Finavia, luotsauspalveluja tuottava Finnpilot, sittemmin myyty infrayhtiö Destia, VR ja jäänmurtoon erikoistunut Arctia.

Englannissa pienemmät säästöt

Britanniassa valtatieverkko yhtiöitettiin vuonna 2015 Highways England (siirryt toiseen palveluun) -yhtiöön. Se teki ensimmäisenä toimintavuotenaan noin 3,5 prosentin säästön, ja tähtää suhteessa budjettiinsa 14 prosentin säästöön kaudella 2019-2020.

– Suomen liikenneverkkoyhtiö ei ole toisinto Highways Englandista vaan se toimisi liiketaloudellisin perustein ilman, että olisi kytköksissä valtion rahoitukseen. Highway Englandin rahoitus tulee viiden vuoden jaksoille ja maan hallitus päättää parannuskohteet viisivuotisjaksoille, perustelee neuvotteleva virkamies Anna Similä liikenne- ja viestintäministeriön arviota Live Oy:n korkeammasta säästöasteesta.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä arvioidaan myös, että yhtiön kautta samalla rahalla saataisiin aikaan "huomattavasti enemmän" kuin nykyisin. Tämä arvio perustuu siihen, että yhtiö tekisi väyläinvestointinsa tarpeiden ja liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti.

– Yhtiö tekisi investoinnit rahoitusmarkkinoiden kannalta oikea-aikaisesti. Hankkeet tehtäisiin huomattavasti nopeammin kuin nykyisin, sillä nykytilanteessa hankkeiden toteuttamista joudutaan viivyttämään huonon rahatilanteen takia tarpeettomasti, Similä valottaa.

Uusiin teihin ja vanhojen kunnossapitoon tarvittavan rahoituksen väyläyhtiö hankkisi pääosin asiakasmaksuista. Lisäksi se ottaisi tarvittaessa lainaa. Koska yhtiön väyläomaisuus tekisi siitä vakavaraisen, se saisi todennäköisesti lainaa verraten hyvillä ehdoilla.

"Näin ollen sen investointikyky olisi nykyistä valtion budjettiperusteista rahoitusta suurempi ja joustavampi", selvityksessä sanotaan.

– Yhtiö myös jaksottaa kustannukset koko infrainvestoinnin pitoajalle, ei vain rakentamisvaiheeseen, muistuttaa Similä.