Oikeusoppinut Helsingin korruptiovyyhdistä: "Hälytyskellojen pitäisi soida kunnissa"

Yliopistotutkija vaatii lisää läpinäkyvyyttä kuntien hankintoihin. Helsingin opetusviraston korruptiovyyhti tuli julkisuuteen tällä viikolla.

korruptio
Lapsi käyttää tietokonetta.
Turvallisuuspäällikön epäillään hyötyneen jopa useita miljoonia euroja viraston tietoteknisissä hankinnoissa.Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

Yliopistolehtori Asko Uoti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta on yllättynyt Helsingin opetusviraston korruptioepäilyn mittaluokasta. Hän ihmetteleekin, miten on mahdollista, että väärinkäytökset ovat jatkuneet näin pitkään eikä valvonta tai tilintarkastuskaan ole asiaa huomannut.

– Hankinta sinänsä jättää aina digitaalisen jäljen, mutta lahjuksia ei tietystikään kirjata minnekään, sanoo kunnallisoikeuteen ja julkisiin hankintoihin perehtynyt Uoti.

Helsingissä tehdään valtavasti hankintoja ja joukkoon mahtuu myös epäkurantteja sellaisia

Yliopistolehtori Asko Uoti

Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikön epäillään hyötyneen jopa useita miljoonia euroja viraston tietoteknisissä hankinnoissa kymmenen viime vuoden aikana.

– Monet asiat hoituvat kunnissa virkamiesvastuulla, joka on yleistä oikeusvastuuta ankarampaa, ja siihen liittyy aina virkamiehen erityinen luottamus. Niiden tietojen varassa mitä minulla on, arvioisin, että tässä tapauksessa luottamus on pettänyt, ei niinkään valvonta tai järjestelmät, arvio Uoti.

Suuruus ruokkii

Korruptioepäilyjä ja taloudellisia sotkuja on esiintynyt lähinnä suurissa kaupungeissa, Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä.

– Helsingissä tehdään valtavasti hankintoja ja joukkoon voi mahtua myös epäkurantteja sellaisia, huomauttaa Uoti.

Hankintojen tekeminen näkyväksi on kaiken A ja O

Yliopistolehtori Asko Uoti

Maakuntahallinnon muodostaminen saa oikeusoppineen pohtimaan suuruuden riskejä korruption kannalta. Tähän saakka sote-hankintojen kynnysarvo on ollut 100 000 euroa, mutta sitä on nostettu 400 000 euroon.

– Tämän Helsingin tapauksen valossa sanoisin, että riskejä on ja maakuntatason sääntelyn tulisi päätyä kriittisen tarkastelun kohteeksi, pohtii Uoti.

Lisää läpinäkyvyyttä

Uoti sanoo, että hankintaohjeet voisivat sinänsä olla hyvinkin tarkat ja kunnat voisivat laskea julkisuusperiaatetta noudattavien hankintojen alarajaa. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että kunnat ovat hyvin eri kokoisia ja samoin niiden hankinnat.

– Hankintojen tekeminen näkyväksi on kaiken A ja O. Jos kunnat ilmoittaisivat pienimmätkin hankintansa työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään Hilmaan (siirryt toiseen palveluun), lisääntyisi julkisuus, valvonta kasvaisi ja väärinkäytösten mahdollisuudet vähenisivät, ehdottaa Uoti.

Ministeriö saattaisi kuitenkin joutua lisäämään voimavaroja Hilman pyörittämiseen, jos kaikki kunnat toimisivat näin.

Tällä hetkellä Hilmassa on noin 2 500 hankintoihin liittyvää ilmoitusta. Vanhin niistä on vuodelta 2009.