Suomalaisia opettajia houkutellaan töihin Ruotsiin – Konkariopettaja: "Opettajia otettiin töihin kadulta"

Ruotsalaisiin kouluihin olisi lähivuosina löydettävä kymmeniä tuhansia päteviä opettajia.

Koulutus ja kasvatus
Oppilas kirjoittaa matematiikan tehtävää vihkoon
Opettajan ura ei nykyään kiinnosta Ruotsissa. Erityisesti matematiikan, fysiikan, kemian tai biologian opettajista on pulaa.Antti Pylväs / Yle

Haaparannan lukiossa, Tornedalsskolanissa kemian ja biologian opettajana työskentelevä Keijo Savolainen arvelee olevansa likimain ainoa pätevä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden lukio-opettaja koko Ruotsin Tornionlaaksossa. Opettajan ura ei nykyään kiinnosta oikein ketään, eikä varsinkaan ura matematiikan, fysiikan, kemian tai biologian opettajana, hän kertoo.

Keijo Savolaisella on takana 36 vuotta opettajan uraa Ruotsissa. Savolainen on myös opettajien ammattiliiton, Lärarnas Riksförbundetin aktiivi ja pääluottamusmies.

– Jos nyt otan esimerkiksi oman aineen, kemian. Olikohan se viime syksynä, kun koko Ruotsissa neljä opiskelijaa aloitti kemian opiskelun korkeakoulussa. Enkä tiedä, ovatko he kaikki enää mukana.

Savolaisen, kuten monen muunkin ruotsalaisopettajan mielestä Ruotsissa kouluopetuksen alasajo alkoi jo 1970-luvulla. Savolainen sanoo, että tuolloin opettajien auktoriteettia alettiin tietoisesti murentaa.

Opettajien arvostus laski aika paljon. Kuka tahansa pystyi olemaan ja sai olla opettajana esimerkiksi lukiossa.

Keijo Savolainen

Savolainen kertoo, että tuolloin opettaja-titteli oli joidenkin mielestä pröystäilevä ja siksi opettajista tehtiin pedagogeja. Luokan edessä luennointiakin pidettiin turhana itsensä korostamisena. Savolaisen mukaan samalla alettiin tinkiä pätevyydestä ja unohdettiin palkkakehitys.

– Opettajien arvostus laski aika paljon. Kuka tahansa pystyi olemaan ja sai olla opettajana esimerkiksi lukiossa. Opettajia otettiin töihin kadulta ja rehtorina saattoi toimia kuka tahansa, ei tarvinnut olla opettaja. Siitähän on seurausta huono palkkauskin, kertoo Savolainen ja muistelee, että aikoinaan samassa työpaikassa valokuvaaja opetti ruotsia ja "joku byrokraatti" ympäristöoppia.

– Kyllä ruotsalaisen koulun alasajo on ollut politiikkaa. Onneksi nyt on alettu pikkuhiljaa huomata, että ruotsalainen koulu on kriisissä. Mielestäni pitäisi nyt palata siihen vanhaan malliin, jossa opettajien tehtävä oli opettaa eikä tehdä kaikenlaista muuta.

Opettajia houkutellaan myös Suomesta

Etelä-Ruotsista on jo tehty rekrytointimatkoja Suomen ruotsinkieliselle rannikolle ja vastaavanlaista on suunnitteilla myös Haaparannalla.

– Meidän tavoitteena on tehdä Haaparannasta Norrbottenin paras koulukunta ja ilman päteviä opettajia se ei ole mahdollista. Suunnitelmissa on, että tekisimme myös rekrytointimatkoja Suomeen, Haaparannan koulutoimen hallintojohtaja Arja Martinviita kertoo.

Toki muutosta toivotaan kipeästi myös kuningaskunnan ihan omaan koulutuspolitiikkaan.

–Siellä on varmasti paljon tekemistä. Tulokset oppimistulosvertailuissa ovat Ruotsissa kääntyneet hieman nousuun ja toivoisin nyt, että saisimme koulutyön positiivisempaan valoon. Sitten ehkä nuoret hakeutuisivat opettajan ammattiin. Ja tietysti palkka on tärkeä, Martinviita pohtii.

Opettajan ammatti ei kiinnosta ruotsalaisia nuoria

Ruotsin kouluihin olisi lähivuosina löydettävä kymmeniä tuhansia päteviä opettajia. Vaatimus tuntuu hurjalta, sillä viime vuosina opettajankoulutukseen on ollut vain vähän hakijoita, jos sitäkään.

– Koulutusta ei ole aina voitu edes aloittaa, koska opiskelijoita ei ole ollut tarpeeksi, kertoo Haaparannan koulutoimen hallintojohtaja Arja Martinviita.

Haaparannan kouluissakin työskentelee tällä hetkellä toistakymmentä epäpätevää opettajaa. Erityisopettajien virat ovat kokonaan täyttämättä, koska hakijoita ei ole.

Suunnitelmissa on, että tekisimme myös rekrytointimatkoja Suomeen.

Arja Martinviita

Vaikka Ruotsin valtio on hiljattain jakanut pieniä palkkaporkkanoita kuntiin ja joidenkin opettajien tienestit ovat hieman nousseet, on pako vakituisistakin viroista ollut myös Haaparannan arkea.

– Koulusta etsitään paljon vikoja ja koko ajan tulee lisää vaatimuksia myös opettajille. Tällä hetkellä opettajan työ on raskasta ja vaatii paljon. Se ei ole vain sitä opetustyötä, vaan hyvin paljon muutakin, Martinviita sanoo.