Kosteusvaurio- ja homekorjausten osaajista jo kova pula – ja tarve kasvaa yhä

Kosteusvaurioiden korjaajista sekä korjausten suunnittelijoista ja valvojista on kova pula. Uusia osaajia tarvitaan vanhojen rakennusmenetelmien asiantuntijoiden siirtyessä eläkkeelle. Hämeessä rakennusalan opettajille jaetaan tuoretta tietoa korjausrakentamisesta.

sisäilma
Mies käsittelemässä alumiinisia tutkimuslaitteita
Sisäilmatutkija Markus Fränti näyttää, miten hämeenlinnalaisen Miemalan koulun sisäilmasta otetaan tutkimusnäytteet. Video: Hannu Harhama / Yle.

Huonosta sisäilmasta kärsivä Miemalan koulu Hämeenlinnassa pitäisi peruskorjata, mutta siihen ei kaupungilla ole rahaa.

Niinpä keksittiin halvempi keino luokkien sisäilman puhdistamiseksi.

– Asensimme koulun jokaiseen luokkaan tilakohtaisen ilmanvaihtokojeen ja ilmanvaihtokanaviston. Sitä seurasi rakenteiden tiivistäminen, kertoo kaupungin Linnan Tilapalveluiden tekninen asiantuntija Mika Metsäalho.

Tiivistäminen estää mikrobien pääsyn seinien ja lattian raoista huoneilmaan.

Yksi mittaus ei vielä kerro mitään

Home- ja kosteusvaurioiden korjaaminen ei ole helppoa. Vaativan työn osaajista on koko maassa kova pula.

Uusien ammattilaisten on kuitenkin ymmärrettävä, että korjausrakentaminen on yhdistelmä tutkimusta sekä vanhojen ja uusien rakennustapojen ymmärtämistä.

Mies säätämässä ilmanvaihtokojetta
Linnan Tilapalveluiden tekninen asiantuntija Mika Metsäalho näyttää, millaisia ilmanvaihtokojeita Miemalaan koulun jokaiseen luokkaan asennettiin viime syksynä.Miki Wallenius / Yle

– Nyt vaaditaan tutkimusasioissa laaja-alaisempaa osaamista. Enää ei mennä yksi mittaus edellä ja tehdä siitä paljon johtopäätöksiä. Tarvitaan rakennusteknisiä selvityksiä, tutkimusta, ja monialaista yhteistyötä, kertoo lehtori Taina Idman Hämeen korkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastolta.

Hämeen ammattikorkeakoulussa on menossa kurssi, jossa rakennusalan ammatilliset opettajat päivittävät tietojaan korjausrakentamisessa.

– Täällä on ammattioppilaitosten opettajia ympäri Suomea. Kun opetetaan rakentamisen perustutkintoa, niin siinä todellakin tarvitaan tietoa sisäilma- ja kosteusvaurioasioista, painottaa Taina Idman.

Hämeenlinnan Miemalan koulun raikkailla käytävillä Mika Metsäalholla onkin osaava tiimi, joka siirtyy koulusta toiseen. Näin taataan työn jälki.

– Koko ajan korjausrakentamisen ja sisäilmakorjausten osaajien tarve vain kasvaa, Metsäalho myöntää.

Jyväskylässä putkirakentajat katosivat eläkkeelle

Suomessa rakennuskanta vanhenee, lainsäädäntö kiristyy ja vanhojen rakennusmenetelmien osaajat siirtyvät vauhdilla eläkkeelle.

Samalla alalta katoaa arvokasta osaamista ja hiljaista tietoa.

Kurssilla opiskeleva talotekniikan opettaja Pekka Vesterinen Jyväskylästä on yksi niistä paristakymmenestä rakennusalan opettajasta, jotka päivittävät tietojaan.

Hän kertoo, kuinka Jyväskylässä herättiin siihen, että putkirakentajat katosivat kaupungissa lyhyessä ajassa eläkkeelle. Vanhoja mestareita onkin pyydetty takaisin luennoimaan opiskelijoille vanhoista työtavoista, jotta korjausrakentaminen menisi nappiin.

Hämeen ammattikorkeakoulun kurssilla opettajat käyvät läpi riskialttiita rakenteita, näkevät miten vauriot syntyvät, käyvät vahingoittuneissa rakennuksissa, tutustuvat viime tietoihin sisäilman tutkimisessa, ja miettivät myös erilaisia korjausvaihtoehtoja.

Koulukatasfrofi toi Hämeenlinnaan myös osaamista

Homekoulujen kanssa on Hämeenlinnassa painittu jo pitkään, mutta samalla myös tietotaito on karttunut. Muutamassa vuodessa on opittu paljon.

– Olemme käyttäneet hyväksi mittauksia sekä tutkimus- ja laadunvarmistusmenetelmiä, joten ainakin suunnilleen tiedämme mitä tehdä ja miten, uskoo Mika Metsäalho.

Onko suomalainen rakentaminen niin heikkoa kuin jatkuvat uutiset hometaloista antavat ymmärtää?

– Kyllä siinä on liioittelua, uskoo Taina Idman.

– Yksi syy on se, että nyt osataan etsiä vikoja ja korjata niitä. Se on varmaan vain hyväksi.