Koulussa järjestys vaihtuu tiheään, kotona harvemmin – televisio ei ole enää olohuoneen kunkku

Vaikka koulujen luokissa siirretään usein pulpetteja erilaisiin ryhmiin, kotona huonekalujen järjestystä muutetaan maltilla.

Koulupöytä
Älytelevisio
Monessa kodissa televisio ja kotiteatteri on siirretty tv-huoneeseen.Elisa Kinnunen / Yle

Vaikka muutos virkistää, muuttavat ihmiset huonekalujen järjestystä aika varovasti. Näin uskoo kajaanilainen sisustussuunnittelija Virpi Keränen. Eroja on kuitenkin paljon. On kiinni ihmisestä sekä persoonasta kuinka usein muutoksia tehdään.

– Toiset tykkäävät vaihtaa huonekalujen paikkaa vähän väliä ja sillä tavalla muuttaa kodin ilmettä, Keränen sanoo.

Olohuoneessa 50-luvulla keskipisteenä oli radio, seuraavalla vuosikymmenellä keskeisimmän paikan otti kodeissa yleistynyt televisio.

Vaikka televisioruutu on kasvanut vuosikymmenien aikana, tv on tehnyt katoamistempun monen olohuoneen kalustuksesta.

– Yhä enemmän kodin keskipisteenä ovat nykyisin ruokailu- ja oleskelutila. Televisio on viety monessa kodissa erilliseen tv-huoneeseen. Nyt annetaan enemmän tilaa yhdessä olemiselle ja tekemiselle, Keränen kertoo.

Kuvassa ruokapöytä ja tuoleja, pöydällä kaksi pöytäliinaa ja maljakoita
Ruokailu- ja oleskelutilat ovat nykyisen kodin keskipisteenä.YLE / Kia-Frega Prepula

Sisustussuunnittelija joutuu välillä myös tilanteeseen, jossa mietitään huonekalujen siirtämistä paikasta toiseen. Ammattilaiselle on kuitenkin useammin tarvetta isoissa saneerauskohteissa, kuten 1970-luvulla rakennetuissa asunnoissa, jotka päivitetään nykypäiväisiksi.

– Entiset tilat eivät toimi senhetkisiä tarpeita varten ja tällöin voivat olla kyseessä isotkin muutokset. Esimerkiksi saunassa ja pesuhuoneessa kaikki voivat pyörähtää toisinpäin, jolloin vaihdetaan oven paikkaa ja niin edelleen.

Muutosten ei kuitenkaan tarvitse olla isoja.

– Joskus suunnitellaan asiakkaalle ainoastaan uudet verhot. Joskus laitetaan kaikki uusiksi. Mielestäni kodissa saa näkyä eletty elämä ja kerroksellisuus. Yleensä haen asiakkaille ja myös itselle pitkäaikaisia ratkaisuja sekä monikäyttöisyyttä, Keränen opastaa.

Koulussa kaivataan vaihtelua

Jos kotona huonekalujen järjestystä ei muuteta kovinkaan usein, puolestaan koulumaailmassa muutetaan istumajärjestystä sekä luokan ulkonäköä usein.

Oppilaat kaipaavat vaihtelua ja kysymyksiä järjestyksen muuttamisesta tulee, jos opettaja ei ole ehtinyt niitä ehdottaa. Erilaisten ryhmien muodostamiset vaikuttavat myös opettamiseen ja oppimiseen, sillä uuden opetussuunnitelman mukaan opettaja ei enää "kaada" tietoa oppilaan päähän, vaan tietoa haetaan itse. Erilaisissa ryhmissä se on helpompaa. Yksi syy on myös se, että ryhmien muutoksilla estetään niin sanottujen pulinaryhmien muodostuminen.

– Nykyään oppilaat ovat viisaita ja kun saavat itse valita ryhmän, niin usein he valitsevat sellaisen, joka ei häiritse oppimista. Motivoitunut oppilas hakeutuu tekemisiin sellaisen parin tai työryhmän kanssa, jossa saa tehdä töitä rauhassa, sanoo kajaanilaisen Kätönlahden koulun 4D-luokan opettaja Leea Mattila.

Ryhmässä työskentely voi olla aika raskasta oppilaalle ja opettajalle.

Leea Mattila

Syyslukukaudella luokassa on tehty vaihdoksia vähintään kerran kuukaudessa. Kolmatta vuotta käytössä olevat uudet viisikulmaiset kevyet pulpetit on helppo asettaa ryhmiin. Ne vievät vähemmän tilaa.

– Myös tekeminen ohjaa sitä miten luokkaa kannattaa kalustaa ja ryhmitellä. Välillä, kun tarvitaan lisää lattiatilaa, nostetaan pulpetit syrjään, Mattila kertoo.

Hiirolan koulun luokkahuone
Luokissa istumajärjestystä ja erilaisia ryhmiä muodostetaan usein.Hilma Oksa / Yle

Ennen pulpetit olivat peräkkäin, ja pulpettirivien välissä oli käytävät. Nykyäänkin tällaista menetelmää käytetään jos siihen on tarvetta.

– Jos ryhmä on levoton, voi tiiviissä ryhmässä työskentely olla aika raskasta oppilaalle ja opettajalle. Työskentelyrauhan kannalta silloin voi olla parempi, että oppilaat istuvat omassa rauhassa ja väljästi, sanoo Mattila.

Se minkälaiseen ratkaisuun päädytään, on myös kiinni siitä, minkälaista ainetta opiskellaan.

– Yksin opiskellaan mielellään matikkaa ja englantia, mutta lukeminen sujuu mielellään parin kanssa. Oppilaat osaavat erotella sen mitä on kiva tehdä yksin ja mitä ryhmässä, kertoo luokanopettaja Leea Mattila kajaanilaisesta Kätönlahden koulusta.

Kodin keskipisteenä ovat nykyisin ruokailu- ja oleskelutila.

Virpi Keränen

Kun nuoret oppivat jo koulussa järjestyksen muuttumiseen, on sillä vaikutusta myös kotisisustukseen.

– Leikki-ikäisillä lapsilla ei ole vielä voimakkaita näkemyksiä sisustuksen suhteen, mutta teini-ikäisillä on selkeät toiveet ja tavoitteet siitä, minkälainen oma huone tulee olla, kertoo sisustussuunnittelija Virpi Keränen.

Nuorilla aikuisilla on vahvat näkemykset siitä, miten he haluavat omaa kotia sisustaa ja he eivät kaipaa sisustussuunnittelijan palveluja.

– Minulla kohderyhmänä on 35 plus. Keski-ikäisten lisäksi on myös seitsemänkymppisiä asiakkaita. Keski-iässä elämä on sen verran kiireistä, että muuta ei ehditä miettiä, eikä käydä kaupoissa katsomassa vaihtoehtoja, sitten minä käyn heidän puolestaan, Virpi Keränen naurahtaa.