Kotihoidossa vanhusta voi hoitaa päivässä kuusi eri hoitajaa – "Siihen yritetään kyllä keksiä parannusta"

Kainuussa kotihoidon kontolla on paljon huonokuntoisia vanhuksia. Hoitajan päivä on hektinen ja perustyön ohella ikäihmiselle pitäisi tarjota myös sosiaalista vuorovaikutusta. Käytännössä juttelulle ei juuri aikaa jää.

kotipalvelut
Kotihoitaja Paula Keränen laskee lääkkeitä 78-vuotiaalle Paavo Karjalaiselle Hyrynsalmella.
Julia Sieppi / Yle

HyrynsalmiAikaa on 15 minuuttia. Hyrynsalmelaisen vanhuksen ovi käy ja kotihoitaja ripustaa rivakasti takin naulakkoon. Kello käy jo aamuyhdeksää.

78-vuotias Paavo Karjalainen on jo noussut sängystään jalkeille. Karjalainen asuu yksin, mutta aamut ovat sosiaalista aikaa: kotihoitaja on tullut laskemaan lääkkeitä ja auttamaan aamutoimissa.

Ensin Karjalaisen makuuhuoneessa mitataan verensokeri.

– Annatko sormea niin otetaan tämä, jutustelee lähihoitaja Paula Keränen.

Verensokerimittari piippaa.

Karjalainen on elänyt pienessä, vain reilun 2 400 asukkaan kunnassa, koko ikänsä. Melkein kahdeksankymppisellä miehellä on useita pitkäaikaisia sairauksia.

Jokin aika sitten Karjalainen sai aivoinfarktin, joka vei miehen sairaalahoitoon. Sitä ennen Karjalaisella oli tapana urheilla postinhakureissun verran, mutta nyt sekin on jäänyt. Ulkona on pakkasta lähes 20 astetta. Pihalle tuupertuminen olisi kohtalokasta.

Hyrynsalmelainen Paavo Karjalainen.
Hyrynsalmelainen Paavo Karjalainen elää yksin, mutta ei ole yksinäinen. Julia Sieppi / Yle

Karjalainen asuu silti mielellään itsekseen. Joskus omaiset ja naapuri käyvät kylässä, mutta enimmäkseen päivät kuluvat televisiota katsellen.

– Minä kun oon ikäni tottunu yksin olemaan, vaikka miten on ollut 12 lasta, niin siltikin yksin - vaan en yksinäinen ku yksin, sanoo Karjalainen.

Kotihoitajan käynnit ovat silti päivän mukavia hetkiä. Ja yksinkertaisesti välttämättömyys, kuten hän itse asian koruttomasti muotoilee. Sitä Karjalainen toivoo, ettei hoitajien tarvitsisi käyntien aikana kiirehtiä ja tuijottaa kelloa.

– Kun on liian vähän hoitajia. Sama vika on sairaaloissakin, se henkilökuntapula, Karjalainen harmittelee.

Nykyisin kotihoidon asiakkaat ovat suhteellisen huonokuntoisia, että he tarvitsevat aika monessa asiassa apua.

Marja Heikkinen

Kotihoitaja voi olla ikäihmiselle päivän ihmiskontakti. Karjalainen tulee Keräsen kanssa hyvin juttuun ja siksi harmittaa, että joka aamu tulee eri hoitaja.

– Jos sama hoitaja kävisi useamman kerran, se olisi minusta parempi. Siinä tutustuisi.

Joka viides ei pääse omin avuin sängystä

Karjalainen ei ole ainoa, joka toivoo että omassa kodissa kävisi pienempi kirjo hoitajia. Ongelma on tiedostettu myös Kainuun sotessa, sillä asiasta on tullut paljon palautetta etenkin Kajaanin osalta.

Pahimmillaan vanhuksen luona voi käydä jokaisella hoitokerralla eri hoitaja – esimerkiksi kuusi eri hoitajaa päivän aikana.

– Se on tiedostettu kehittämiskohde. Siihen yritetään keksiä parannusta, kotihoidon palvelupäällikkö Marja Heikkinen lupaa.

Jos sama hoitaja kävisi useamman kerran, se olisi minusta parempi.

Paavo Karjalainen

Hoitajat tekevät työtä aamu- ja iltavuorossa ja koteja kiertävät myös yöhoitajat. Sama hoitaja ei siis voi hoitaa tiettyä vanhusta koko vuorokautta, mutta parantamisen varaa on.

– Kolme eri hoitajaa tulee päivän aikana kuitenkin, mutta ettei olisi ainakaan enempää, Heikkinen toteaa tavoitteeksi.

Hoitajien parempi kohdentaminen ehkäisisi esimerkiksi hoitovirheitä.

– Se varmaan on sekä työntekijöille että asiakkaille miellyttävämpää ja tietenkin virheiden riski vähenee ja tiedonkulku helpottuu.

Kotihoitaja antaa vanhukselle lääkettä.
Julia Sieppi / Yle

Asia on vain yksi kotihoidon haasteista, sillä moni kotona asuva on huonokuntoinen. Heikkisen karkean arvion mukaan Kainuussa noin joka viides iäkäs kotihoidon asiakas on niin heikossa kunnossa, ettei pääse omin avuin sängystä ylös.

Muistisairaita on paljon. Heidän ovissaan on hälyttimet, jotta hoitaja saa tiedon jos ovi käy.

– Nykyisin kotihoidon asiakkaat ovat suhteellisen huonokuntoisia, että he tarvitsevat aika monessa asiassa apua. Käyntejä voi olla useita per päivä, kertoo Heikkinen.

Kotona hoidettavien määrä kasvaa kokoajan, sillä pari vuotta sitten voimaantulleen vanhuspalvelulain myötä vanhusten pitkäaikaista laitoshoitoa on alettu vähentää ja kotihoitoa sekä palveluasumista lisätä. Tänä vuonna Kainuussa vähennetäänkin 38 terveyskeskusten osastopaikkaa. Myös hoivakotipaikkoja vähennetään.

Paavo Karjalainen kotonaan Hyrynsalmella.
Hyrynsalmelainen Paavo Karjalainen haluaa pysyä kotona. Julia Sieppi / Yle

Kainuussa on yli 2 200 säännöllisen kotihoidon asiakasta. Suurin osa, yli 1 800 henkilöä, on yli 75-vuotiaita. Apua tarvitsevien ikäihmisten määrä on noussut vuosittain noin 10–20 prosentilla.

Tilanteessa on paikkakuntakohtaisia eroja. Suomussalmella tilanne on ollut viime vuosien ajan tasainen, kun taas Hyrynsalmella ja Ristijärvellä kasvu on ollut puolestaan voimakasta. Suhteellisesti Paltamossa kotipalvelun asiakkaita on eniten.

Vanhuksen kotioven takana voi olla mitä vain

Kotihoitaja kysyy aamun syömisistä. Paavo Karjalaisen aamupala on ollut kaksi leipää.

– Hyvä, verensokeri olisikin mennyt liian alas muuten, Keränen toteaa ja alkaa säätää insuliinikynää.

Kotihoitajan vartista on vierähtänyt jo pitkä tovi ja Paula Keräsen ajatukset alkavat hiipiä jo seuraavan asiakkaan luokse. Keränen on hakenut postin, vienyt roskat ja keittelee nyt puuroa keittiössä.

Tiskipöydällä on valtava tölkki, josta kurkottaa pilli. Siitä riittää Karjalaiselle juotavaa koko päiväksi.

– Viepikö Paavo itse tämän kannun tuonne kammariin?

– Saapi sen viiä, mutisee kiikkutuolissa istuva Karjalainen.

– Saapi viiä, niinkö? Ootko sinä heittänyt sen viennin itse, vastaa Keränen.

Hyrynsalmelainen kotihoitaja Paula Keränen tekee puuroa vanhuksen keittiössä.
Hyrynsalmelainen lähihoitaja Paula Keränen on työskennellyt kotihoitajana 30 vuotta. Työ on palkitsevaa.Julia Sieppi / Yle

Perushoidon lisäksi kotihoitajan tehtäviin kuuluu myös kuntouttavan toimintakyvyn ylläpitävä toiminta. Käytännössä se tarkoittaa, että vanhusta kannustetaan tekemään kodissaan asioita mahdollisimman paljon itse.

– No siinä sitä haastetta onkin, mutta pyritään siihen, että pienikin homma, vaikka puseron tai sukkien päälle laittaminen, on hyvä, Paula Keränen toteaa.

Keränen on varsinainen alan konkari, hän on työskennellyt kotihoitajan jo 30 vuotta. Työ on monipuolista: jokainen päivä alkaa toimistolta, mutta sen jälkeen vastaan voi tulla mitä vain.

Joskus istutaan viereen ja haastellaan vähän aikaa, niin kyllä he ilahtuvat, että olipa mukava kun istuit hetken.

Paula Keränen

Jokaisen kotihoidon asiakkaan tilanne on erilainen ja kullekin laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma, jossa määritellään muun muassa käyntien määrät ja kestot minuutilleen. Toisen luona hoitaja voi viipyä 18 tuntia kuukaudessa, toisen luona kuusi.

Kotihoidon palvelupäällikkö Marja Heikkisen mukaan tyypillisen kotihoidon asiakkaan luona käydään useita kertoja päivässä. Aamuvarhain asiakas autetaan vuoteesta ylös, sitten avustetaan aamupesulla ja aamupalalla. Seuraava käynti voi olla jo päivällä, jolloin autetaan lounaan kanssa.

– Iltapäivälläkin voidaan käydä, jos täytyy pikkuisen seurata miten asiakas pärjää kotona. Sitten illalla käydään auttamassa yöpuulle, eli iltapesut, iltapala ja iltalääkkeet, Heikkinen kuvailee.

Kotihoitaja Paula Keränen vie asiakkaan roskia Hyrynsalmella.
Paula Kerästä yksin työskenteleminen ei haittaa, vaikka välillä hän miettiikin, mitä seuraavan oven takana odottaa.Julia Sieppi / Yle

Kotihoitoa tehdään Kainuun jokaisessa kunnassa tarpeen mukaan myös öisin. Lisäksi hoitajien täytyy reagoida nopeasti, jos vanhukselle tulee hätä ja hän painaa kaulassa mukana kulkevaa turvahälytintä. Kotihoitajat ovat koulutukseltaan enimmäkseen lähi- ja sairaanhoitajia. Kodeissa kierretään yleensä itsenäisesti.

Yksin paikasta toiseen autoilevan hoitajan on varauduttava kaikkeen – jopa siihen, että asunnossa odottaa vainaja.

Paula Kerästä yksin työskenteleminen ei haittaa, mutta hän toivoo, että hoidolle olisi enemmän aikaa. Hoitokäynnin minimiaika on vartti, mutta nyt sitä ollaan nostamassa 20 minuuttiin.

Esimerkiksi lääkerobottia kokeillaan kotihoidossa, että sopisiko tämä keino asiakkaille, joille käydään vain annostelemassa lääke.

Marja Heikkinen

– Voisi olla enemmän aikaa, ei ruhtinaallisesti, mutta joskus on tilanteita, että tuntuu ettei kaikki ole kohdallaan ja homma jää kesken.

Keräsestä olisi tärkeää käyttää hyväjalkaista vanhusta silloin tällöin pikkulenkillä ulkona, mutta siihen on aikaa vain harvoin.

– Pitäisi saada lisää käsiä kentälle, siten se onnistuisi. Kuntouttavaakin voisi tehdä paremmin, jos olisi enemmän työntekijöitä. Näillä resursseilla tuntuu, ettei pysty.

Kotona käyvä hoitaja saattaa olla yksinäisen vanhuksen päivän ainoa ihmiskontakti. Myös jutustelu vanhuksen kanssa olisi tärkeää.

– Joskus istutaan viereen ja haastellaan vähän aikaa, niin kyllä he ilahtuvat, että olipa mukava kun istuit hetken. Sitä ei ehdi tehdä tarpeeksi, harmittelee Keränen.

Virtuaalihoivaa ja lääkerobotteja

Kainuussa kotihoidossa työskentelee vakituisesti noin 317 henkilöä, suurin osa lähi- ja sairaanhoitajia. Lisäksi sijaisia on noin 40. Tänä vuonna kotihoitoon palkataan kuusi uutta hoitajaa.

Kotihoidon palvelupäällikkö Marja Heikkisen mielestä kotihoitajia on maakunnassa tarpeeksi. Niin sanottua välitöntä työaikaa, eli asiakkaan luona vietettävää aikaa mitataan ja Heikkisen mukaan reagoidaan tarpeen tullen.

– Esimerkiksi kun Suomussalmella on ollut vähän hiljaisempaa ja asiakasmäärät ovat vähentyneet, on resursseja pystytty siirtämään Hyrynsalmelle. Tilannetta seurataan ja palkataan tarpeen tullen lisätyövoimaa.

– Myös osastoilta vapautuu henkilöstöä ja heitä kohdennetaan kotihoitoon, Heikkinen lisää.

Lääkkeiden annostelussa käytetty dosetti
Lääkedosetit saattavat jäädä historiaan, kun vanhusten kotihoidossa aletaan testata lääkerobotteja.Meri Herttua / Yle

Heikkisen mukaan Kainuussa laitospaikkojen vähentämiseen aiotaan vastata uusilla toimintatavoilla.

Se tarkoittaa esimerkiksi ennaltaehkäisevää työtä ja kotisairaalatoiminnan laajentamista Kajaanista muihin kuntiin. Ne vastaavat akuutimpien hoitojen suorittamisesta.

– Esimerkiksi osastoilla on paljon asiakkaita, jotka tarvitsevat vaikkapa antibioottia. Ne voidaan jatkossa hoitaa kotiin tehostettuna kotihoitona tai kotisairaalatoiminnalla.

Välillä tulee sellaisia mielialoja, ettei minusta ole enää kotiin ja haluaisin osastolle.

Paula Keränen

Myös robotteja ja erilaisia teknologisia ratkaisuja aletaan testaamaan myös Kainuun vanhustenhoidossa. Muualla Suomessa niitä on jo käytössä.

– Esimerkiksi lääkerobottia kokeillaan kotihoidossa, että sopisiko tämä keino asiakkaille, joille käydään vain annostelemassa lääke.

Alkutalven aikana aiotaan kokeilla myös muunlaista virtuaalihoivaa.

Vaikka muutokset huolettavat Kainuussa monia, Heikkinen katsoo vanhustenhoidon tulevaisuuden positiivisin mielin.

– Olen luottavaisin mielin, koska kovasti on tällaista kehittämisasiaa mietinnässä.

Hälytyslaite tuo turvaa

Koti on aina koti. Kotihoitaja Paula Keräsen kokemuksen mukaan suurin osa ikäihmisistä haluaa asua kotona, vaikka kunto olisi mennyt jo heikoksikin. Kodeissa kuitenkin myös pelätään.

– Välillä tulee sellaisia mielialoja, ettei minusta ole enää kotiin ja haluaisin osastolle. Eipä siinä auta muu kuin sanoa, että eipä se ihan niin vaan onnistu, pitää käydä omat prosessit läpi, Keränen kertoo.

Työssään Keränen on toisinaan pohtinut sitä, missä kotona pärjäävän ja laitoshoitoa tarvitsevan raja kulkee.

– Silloin kun ei ala enää yhtään olla toiminta itsellä ja muistin meneminenhän se on kaikista pahin.

78-vuotias Paavo Karjalainen katsoo televisiota kotonaan Hyrynsalmella.
Televisio on usein päällä Paavo Karjalaisen kodissa Hyrynsalmella. Julia Sieppi / Yle

Vaikka lähes kahdeksankymppisellä Paavo Karjalaisella on monenlaista vaivaa, hän pesee vielä itse pyykkiä ja käy suihkussa, vaikka kädet vapisevat.

– Itehän sitä pitää, mies toteaa.

Karjalaisen ohuoneessa seisoo kuntolaite, jolla on poljettu viimeksi ennen aivoinfarktia.

– Ei uskalla enää nousta. Tuolta jos putoaa niin putoaa korkealta.

Keräsellä on jo kiire seuraavaan kotiin, joten hän riisuu siniset kengänsuojukset ja toivottaa hyvät päivänjatkot. Joskus matkaa on taajamassa vain muutama kilometri, mutta joskus auton mittariin kertyy yli 100 kilometriä.

Karjalainen jää yksin katsomaan tv-uutisia aamun sinertävässä valossa.

Turvahälytin kaulassa olo tuntuu turvalliselta.