Bernerin liikenneyhtiö halpuuttaa kertarysäyksellä tienhoidon – professori kummastelee säästölupausta

Uusi liikenneverkkoyhtiö hoitaisi ministeriön mukaan tienpidon selvästi nykyistä halvemmalla. Professorin mukaan teholoikka voi onnistua, mutta hallinnon avoimuus saattaa kärsiä.

tieverkot
Uutta asfalttia jyrätään.
Yle

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan uusi liikenneverkkoyhtiö (Live) hoitaa tienpidon peräti viidesosan nykyistä halvemmalla. Myös hallintokuluista tehokkuuden kohentuminen leikkaisi pois 20 prosenttia.

Aalto-yliopiston liikennetekniikan professori Tapio Luttinen ihmettelee kovaa säästölupausta.

– Noin suuri tehokkuuden parantuminen kuulostaa todella paljolta, hän muotoilee diplomaattisesti.

Professori myöntää, että jos liikenneverkkoa ajatellaan esityksen tapaan liiketaloudelliselta kannalta, hallintoa voi kyllä vähentää roimasti.

– Mutta liikenneverkon kehittämisessä pitää ottaa huomioon koko yhteiskuntataloudellisuus, hän painottaa.

Tieverkon rakentamisessa ja ylläpidossa ei ole Luttisen mukaan kyse vain yritysten taloudellisesta kannattavuudesta, vaan myös turvallisuudesta, alueellisesta kehittymisestä, päästöistä ja koko maan tulonjaosta.

Nämä tekijät vaativat paljon työtä liikennesuunnittelulta, se vie aikaa ja rahaa.

Liikenneviraston pääjohtaja ei hermostu

Ministeriön selvityksen lupaama viidenneksen tehokkuuden parantuminen nykyisestä ei hermostuta valtion tieverkosta nyt vastaavan Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläistä.

Hänen mukaansa luvattu tehokkuuden kohentuminen ei kerro hänen virastonsa tehottomuudesta.

– Noin en sitä lukisi, banaani ja omena ovat erilaisia – niitä ei voi verrata, Vehviläinen selventää Liikenneviraston ja Live-osakeyhtiön eroa.

Antti Vehviläinen
Antti VehviläinenYle

Sen sijaan tehokkuus Live-osakeyhtiössä on Vehviläisen mukaan parempi, jos se saa joustavuutta rahoitukseensa ja projektien suunnitteluun.

– Nykyisin suuria projekteja joudutaan usein venyttämään budjettivuosien mukaan jakautuvan rahoituksen takia. Jos rahoitus olisi joustavampaa, esimerkiksi kolmen vuoden hanke voitaisiin tehdä puolessatoista vuodessa.

Mutta ovatko viidesosan kululeikkaukset liikaa luvattu?

– Laskelmiin en ota kantaa, ne on tehty ministeriössä, pääjohtaja sanoo.

Professori Luttinen puolestaan myöntää, että rahoituksen joustavuudesta on etua. Silti hän pitää "mittaluokkana 20 prosenttia varsin suurena".