Saamelaissopimus puhututtaa Ruotsissa ja Norjassa – Suomen puolella odotetaan vielä suomenkielistä käännöstä

Saamelaiset kaikissa kolmessa valtiossa tuntuvat olevan huolissaan siitä, että sopimuksella ollaan heikentämässä saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Lapin kansanedustajat taas pelkäävät sopimuksen kiristävän saamelaismääritelmää ja näkevät sen uhkana.

Sápmi
Sámediggi 21.06.2016
Ville Fofonoff / Yle

Pohjoismainen saamelaissopimus on ollut viikon ykkösaihe saamelaismedioissa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Sopimusehdotus julkaistiin viime perjantaina ruotsinkielisenä. Kommentointi onkin painottunut Ruotsin ja Norjan puolelle Suomen saamelaispoliitikkojen odotellessa suomen- tai saamenkielistä käännöstä.

Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisellä saamelaissopimuksella pyritään vahvistamaan saamelaisten oikeuksia niin, että saamelaisilla on mahdollisuus edistää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaansa samalla tavalla valtioiden rajoista huolimatta.

Sopimuksesta on neuvoteltu yli kymmenen vuoden ajan Suomen, Ruotsin ja Norjan valtion, sekä maiden saamelaiskäräjien kesken.

Sopimusluonnos vuoti julkisuuteen etukäteen

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen sopimusneuvotteluihin liittyviä asiakirjoja on neuvotteludelegaatioiden työssä käsitelty Wienin yleissopimuksen nojalla luottamuksellisina sopimustekstin parafointiin ja viralliseen julkistamiseen saakka.

Kuitenkin esimerkiksi Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry julkaisi pohjoismaisen saamelaissopimuksehdotukseksi väittämänsä luonnoksen jo ennen sopimuksen parafointia.

Saamelaiskäräjät onkin pyytänyt oikeusministeriöltä selvitystä siitä, miten Pohjoismaisen saamelaissopimuksen luonnosteksti vuoti julkisuuteen ennen sopimuksen parafoimista. Lisäksi Saamelaiskäräjät pyytää oikeusministeriötä harkitsemaan, mihin toimenpiteisiin ministeriö aikoo ryhtyy tapahtuneen johdosta.

Norjassa ja Ruotsissa sopimusta on kritisoitu

Norjan ja Ruotsin puolella sopimusta on ehditty kommentoida laajemmin. Esimerkiksi NRK Saamen kommentaattori Magne Ove Varsi moitti sopimusta kovin sanoin, kutsuen sitä saamelaiskulttuurin kuolemantuomioksi.

– On hieman symbolista, että nämä kolme hallitusta julkaisivat tämän sopimuksen 13. päivä perjantaina. Olen tutustunut viime päivänä nykyiseen sopimusehdotukseen ja verrannut sitä vuoden 2005 sopimustekstiin ja YK:n alkuperäiskansa julistukseen. Siitä näkee kuinka huono tämä sopimus on.

Varsi on huolissaan saamelaisten itsemääräämisoikeudesta uudessa sopimuksessa. Hänen mukaansa neuvotteluilla ja lausunnoilla saamelaiskäräjät eivät todellisuudessa saa päättää omista asioistaan. Varsin mukaan saamelaissopimus itse asiassa oikeuttaa saamelaisten assimiloinnin valtaväestöön.

Magne Ove Varsi
Maria F. Warsinska-varsi

Myös Ruotsin puolella ollaan huolissaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden heikentyvän sopimuksen myötä.

Ruotsin saamelaisnuorten järjestön Sáminuorran puheenjohtaja Isak Utsi kommentoi Sameradion ja SVT Sápmille sopimusluonnoksen kohtaa, jossa saamelaiskäräjille luvataan neuvotteluasema saamelaisia koskevissa asioissa.

– Sopimuksessa mainitaan oikeus konsultointiin, mikä on itse asiassa alin vaikuttamisen taso. Se on periaatteessa oikeus kertoa mitä tapahtuu ja askel näkymättömyyteen, Utsi sanoo.

Isak Utsi
Ruotsin saamelaisnuorten järjestön puheenjohtaja Isak Utsi.Anne-Máret Blind / Sameradion & SVTSápmi

Saamelaisneuvoston edustaja Helena Omma Ruotsin puolen Saamenmaalta järkyttyi kun näki saamelaissopimusluonnoksen. Hän myös pelkää saamelaisten itsemääräämisoikeuden heikentymistä ja ei hyväksy sitä, että saamelaiset tällä sopimuksella itse myöntyisivät oikeuksiensa heikentymiseen.

Omman mukaan saamelaiset ovat jo antaneet valtioille tarpeeksi periksi, eikä tähän sopimukseen tulisi suostua.

– Me olemme jo antaneet oman kielemme, maat ja vedet, uskon ja kulttuurin.

Helena Omma
Helena Omma.Sameradion & SVT Sápmi

Saamelaisneuvosto kehottaa saamelaisia arvioimaan sopimusta rauhassa

Pohjoismaisen saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Javo kertoo saamelaisneuvoston olevan pettynyt ehdotettuun sopimukseen. Se ei Javon mukaan pidä kansainvälisen oikeuden tasoa.

– Meidän arvioidemme mukaan se vaikuttaa olevan alempaa tasoa kuin kansainvälisessä oikeudessa, saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Javo sanoo.

Aile Javo
Pohjoismaisen saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Javo.Berit Solveig Gaup / NRK

Saamelaisneuvosto mainitsee neljä eri ongelmaa sopimusluonnoksessa. Yksi on itsemääräämisoikeuden heikkeneminen. Toinen valtioiden oikeus määrittää, kuka saa äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa. Kolmantena sopimuksessa saamelaisneuvoston mukaan hyväksytään saamelaisten maaoikeudet, mutta samalla avataan mahdollisuus kilpailevaan maankäyttöön ilman saamelaisten vapaata, tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta (eng. free, prior and informed consent).

Neljäntenä saamelaisneuvosto mainitsee merisaamelaiset, joille ei sopimuksessa tunnusteta oikeuksia heille perinteisiin vuonoihin ja rannikkoalueisiin.

Saamelaisneuvosto kehottaa saamelaisyhteisöä nyt arvioimaan rauhassa, mitä vaikutuksia sopimuksella tällaisenaan olisi saamelaisille.

– Saamelaisneuvosto kutsuikin nyt saamelaisorganisaatiot ja siviiliyhteisön mukaan prosessiin, jossa pyrimme tarkasti arvioimaan tätä sopimusta, se on sen verran tärkeä. Olemme odottaneet sopimusta 1986 saakka. Siitä on melko pitkä aika, kun saamelaiskonferenssi ensimmäisen kerran sitä ehdotti, Javo kertoo.

Saamelaiskäräjien neuvottelukunnan edustaja tyytyväinen

Saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam on toiminut Suomen saamelaiskäräjien edustajana saamelaissopimusta valmistelevassa neuvottelukunnassa. Hänen mukaansa sopimusluonnos on hyvä kompromissi valtioiden ja saamelaisten välillä.

Anne Nuorgam
Vesa Toppari / Yle

– Neuvottelut olivat itse asiassa vaikeat, meidän saamelaisten ja valtioiden näkemykset eivät aina kohdanneet. Siihen nähden neuvottelutulos on kompromissi kaikkien kannalta. Se on se, mihin valtiot ovat nyt valmiita ja millaiset oikeudet he ovat valmiita antamaan saamelaisille, Nuorgam kommentoi.

Nuorgam on yhteisen saamelaismääritelmän lisäksi tyytyväinen elinkeinoja koskeviin sopimuskohtiin. Sopimusluonnoksessa ei suoraan oteta kantaa vesi- ja maaoikeuksiin, mutta Nuorgamin mukaan jotain parannuksia se silti toisi.

– Valtioiden täytyy edistää saamelaisia elinkeinoja, ja edistäminen sisältää tässä asiassa myös valtioiden velvollisuuden järjestää rahoitusta saamelaisille elinkeinoille. Niihin kuuluvat kaikki perinteiset saamelaiselinkeinot ja tietysti myös saamelainen käsityö, Nuorgam sanoo.

Suomen saamelaiskäräjäpoliitikot odottavat sopimustekstin käännöstä

Suurin osa Suomen saamelaikäräjien jäsenistä kieltäytyy vielä kommentoimasta sopimusluonnosta. Suomen puolen poliitikkojen kommentointia vaikeuttaa se, että tällä hetkellä sopimusluonnos on saatavilla vain ruotsiksi. Oikeusministeriöstä ei uskalleta vielä luvata, milloin suomen- ja saamenkieliset käännökset julkaistaan.

Yle Sápmi on tavoitellut kaikkia saamelaiskäräjien jäseniä, mutta vain muutama jäsen kommentoi sopimusta tässä vaiheessa.

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, saamelaiskäräjien jäsen Áslat Holmberg pelkää, että sopimus ei tule pitämään YK:n alkuperäiskansa julistuksen eikä ILO 169 -sopimuksen tasoa. Kolmesta sopimusmaasta Norja on ainut, joka on ratifioinut ILO 169 -sopimuksen.

Aslak Holmberg
Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, saamelaiskäräjien jäsen Áslat Holmberg.Vesa Toppari / Yle

– Vaikuttaa siltä, että siitä on tulossa monille pettymys. Ihmiset ovat odottaneet siltä paljon enemmän kuin mitä se sitten on. Ja nimenomaan se, että sopimus ei pitäisi sitä tasoa, mikä nyt on alkuperäiskansojen oikeuksien etenemisessä ollut kansainvälisesti. Sen suhteen tämä olisi askel taaksepäin., Holmberg sanoo.

Myös saamelaiskäräjien jäsen Jan Saijets on kirjoittanut ajatuksistaan sopimusluonnoksen suhteen omalla Facebook-sivullaan. (siirryt toiseen palveluun) Saijets kritisoi muun muassa sitä, että sopimuksessa saamelaisten itsehallinto on jäämässä vajavaiseksi.

Jan Saijets 23.2.2016
Saamelaiskäräjien jäsen Jan Saijets.Yle

Saijets mainitsee tästä esimerkkinä, että valtiot ovat saamassa lopullisen päätäntävallan siitä, ketkä saavat äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Positiivisena Saijets näkee kuitenkin esimerkiksi saamenkielistä opetusta koskevat sopimuskohdat.

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso moittii ehdotuksen saamelaismääritelmää koskevaa kielikriteeriä. Sopimukseen ehdotetaan Norjan mallin mukaista määritelmää, jossa huomioidaan henkilön itseidentifikaation lisäksi hänen kotikielensä neljänteen polveen asti.

sámediggi
Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.Linda Tammela / Yle Sápmi

Suomen puolella tämä merkitsisi sitä, että entisessä laissa ollut äidinkieli olisi muuttumassa kotikieleksi.

– Se on sellainen termi, mikä voi vain sekoittaa entisestään nykyiseen tilanteeseen nähden. Se vaikuttaa olevan vielä laveampi kuin nykyinen määritelmä Suomessa.

– Vielä pahempi asia, joka on tärkeä huomata on se, että johdanto-osassa mainitaan saamelaismääritelmästä tai äänestysluetteloon määrittelystä yhdessä kohdassa niin, että valtioilla on oikeus määritellä kenet he valitsevat. Ja se on mielestäni niin ristiriidassa alkuperäiskansajulistuksen kanssa kuin voi.

Juuson uskoo että joihinkin elinkeinoihin, saamen kieleen ja opetukseen liittyviin asioihin sopimus voi tuoda parannuksia.

Lapin kansanedustajat moittivat sopimusehdotusta

Lapin kansanedustajat Katri Kulmuni, Mikko Kärnä, Hanna Mäntylä, Eeva-Maria Maijala, Markus Mustajärvi, Johanna Ojala-Niemelä ja Markus Lohi
Yle

Lapin kansanedustajat ovat myös kommentoineet sopimusta. Keskustan Mikko Kärnä, Eeva-Maria Maijala ja Katri Kulmuni ovat esittäneet huolensa yhteistä saamelaismääritelmää kohtaan. Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ja sosiaalidemokraattien Johanna Ojala-Niemelä taas ovat kritisoineett sopimuksen julkaisuprosessia.

Kolmen valtion saamelaiskäräjät käsittelevät pohjoismaista saamelaissopimusta seuraavaksi muutaman viikon kuluttua Trondheimissa. Samalla tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisestä saamelaiskonferenssista, joka järjestettiin 6.2.1917 Trondheimissä.