Mikrobiologian professori: Probiootteja kannattaisi antaa pikkuvauvoille

Probioottien tehosta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vasta vähän tieteellistä näyttöä. Vastasyntyneelle annettu probioottiseos voi kuitenkin suojata lasta allergialta tai jopa diabetekseltä, arvioi mikrobiologian professori Per Saris.

Kotimaa
Per Saris
Mitä hyötyä probiooteista on ruokavaliossa ja voiko niiden lisäämisestä elintarvikkeisiin olla joitain haittoja? Probioottien käytöstä kertoi Aamu-tv:ssä mikrobiologian professori Per Saris Helsingin yliopistosta.

Probioottien hyödyistä julkaistaan alvariinsa artikkeleita, joissa ne vaikuttavat suoranaisilta ihmeaineilta. Probioottien uskotaan torjuvan sairauksia, taltuttavan allergioita, auttavan painonhallinnassa ja kohottavan mielialaa.

Probiootti on elävä mikro-organismi, joka annetaan toiselle elävälle organismille, ihmiselle tai eläimelle. Enimmäkseen probiootit ovat bakteereita tai hiivoja. Ne eivät välttämättä ole syötäviä, vaan niitä voi käyttää esimerkiksi ihon kautta.

Vaikka probiooteilla voi olla terveysvaikutuksia, toppuuttelee mikrobiologian professori Per Saris niihin kohdistuvia odotuksia. Hyödyistä on vähän vahvoja, kattavia tieteellisiä näyttöjä.

– Jos tehosta sairauksien torjunnassa olisi kunnon näyttöä, myytäisiin probiootteja reseptilääkkeinä. Niiden hyöty on usein pieni. Jotain on voitu todentaa tieteellisissä koejärjestelyissä esimerkiksi maitoallergian osalta. Paras tapa pitää immuunipuolustusta yllä on syödä ja nukkua hyvin, harrastaa liikuntaa ja stressata vähän.

Vastasyntyneille ja raskauden loppuvaiheessa oleville odottaville äideille Saris kuitenkin voisi suositella probiootticocktailia – joskin painottaa taas, että sekin asia kaipaisi vielä lisäselvittelyä.

– Vaikuttaa siltä, että tällainen seos probiootteja voisi hieman vähentää riskiä siitä, että lapsi sairastuu myöhemmin allergiaan tai diabetekseen.

Pilleri vai jugurtti, kumpi tehoaa paremmin?

Jatkuvasta probioottien syömisestä tuskin on hirveästi hyötyä, mutta ei välttämättä harmiakaan, summaa Saris. Fiksuinta on Sariksen mielestä aloittaa laktobasillikuuri silloin, kun on lähdössä matkalle kohteeseen, jossa turistiripulin riski on suuri.

– En usko, että probioottien päivittäisestä syömisestä on haittaa, mutta silloin, jos on jokin vakava sairaus, kuten suolistotulehdus, kannattaa neuvotella lääkärin kanssa.

Siitä, mihin probioottien teho perustuu, on niukasti varmaa tietoa. Olettamus on, että probiootit tarttuvat suoliston pintoihin ja estävät näin taudinaiheuttajia tarttumaan samaan kohtaan. Monelle kuluttajalle tutuimpia probiootteja ovat maitohappobakteerit.

– Maitohapot aiheuttavat happamuutta, josta monet taudinaiheuttajabakteerit, etenkään gramnegativiiset, eivät pidä. Suolistossa on eniten hermopäätteitä muihin kehon osiin verrattuna. Maitohapot ovat hyviä tarttumaan suolistoon ja lähettämään signaaleja aivoihin.

Paras teho on tieteellisesti todettu kahden laktobasillin osalta. Toinen vähentää hieman hengitystieinfektioita, toinen turistiripulia. Lisäksi on kolmas laktobasilli, joka on muutamassa tutkimuksessa vähentänyt tenttistressiä, summaa professori Saris.

– Sitä on ihan kaupan hyllyillä myytävässä jugurtissa, mutta en nyt mainosta tuotemerkkiä kuitenkaan.

Kumpi on sitten tehokkaampaa, napsia laktobasillit pillereinä vai hörppiä vaikkapa piimän tai jugurtin mukana? Sitä ei vielä tiedetä, kertoo Saris. Mahdollisesti merkitys ei ole kovin suuri.

– Pillereissä probiootit ovat kylmäkuivattuja, eli ne eivät ole heti aktiivisia. Ne säilyvät hyvin vatsalaukussa pilleriä suojaavan kalvon tai vastaavan avulla, kunnes ehtivät matkata ohusuoleen aktivoitumaan. Jugurtissa ne ovat valmiiksi aktiivisia, ja osa niistä kuolee vatsalaukussa. Osa ehtii kuitenkin ohutsuolen alkuosaan aktiivisina.