Kaikki talviolympialaisista!

Arkkipiispa Kari Mäkinen: Piispoissa olisi hyvä olla sekä naisia että miehiä

Tasa-arvokysymys on luterilaisessa kirkossa jälleen ajankohtainen, kun Suomen ensimmäiselle ja ainoalle naispiispalle, Irja Askolalle, etsitään seuraajaa.

Kotimaa
Patsas Helsingin tuomiokirkon katolla.
Helsingin hiippakunnan piispan kotikirkko on Tuomiokirkko.AOP

Keskustelu tasa-arvosta kirkon johdossa saa uutta pontta, kun Suomen ensimmäinen naispiispa, Irja Askola, jää syksyllä eläkkeelle. Hänet vihittiin virkaansa vuonna 2010. Askola on edelleen ainoa lajissaan. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on kymmenen piispaa, joista yhdeksän on miehiä.

– Piispan virkaan ei ole sukupuolivaatimusta. Virkaa voi yhtä hyvin hoitaa mies tai nainen, sanoo Turun ja Suomen arkkipiispa Kari Mäkinen.

Uusi Helsingin hiippakunnan piispa valitaan vaaleilla, joiden ensimmäinen kierros käydään elokuussa. Mäkinen ei ota kantaa siihen, pitäisikö tuolloin tehtävään valita nainen. Hän kuitenkin toivoo, että pitkällä tähtäimellä piispakunnan puntit tasoittuisivat.

– Irja Askola on tehnyt erittäin tärkeän työn, kun hän on ensimmäisenä naisena hoitanut piispan virkaa, ja sillä tavalla raivannut tietä. Pitkällä aikavälillä ajattelen, että on tarpeellista, että kirkoissamme on piispoina sekä miehiä että naisia. Aina on kuitenkin niin, että jokaisessa hiippakunnassa valitsijat valitsevat sen, jonka katsovat parhaaksi.

Arkkipiispa Kari Mäkinen istuu keskustelee pöydässä.
Kari MäkinenKalle Mäkelä / Yle

Sukupuolella ei merkitystä

Irja Askola sanoi Ylen Aamu TV:n haastattelussa joulukuussa, että jos kaikki piispat ovat miehiä, se antaa oudon rakenteellisen kuvan kirkosta. Pitäisikö seuraavan piispan siis olla nainen? Kysyimme asiaa kirkkoherroilta Helsingin hiippakunnan kymmenessä suurimmassa seurakunnassa.

Moni kirkkoherroista näki, että olisi hyvä asia, jos piispoina tulevaisuudessa olisi myös naisia. Kenenkään mielestä sukupuolella ei kuitenkaan ole merkitystä, kun seuraavaa piispaa valitaan.

– On ehdottoman tärkeää, että ihmisillä pitää olla sukupuolesta riippumatta aidot ja yhtäläiset mahdollisuudet tulla valituksi kaikkiin kirkon virkoihin. Piispaksi pitää valita pätevin. En kannata sukupuolikiintiöitä, sanoo Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo.

Uutissivusto Kotimaa24 kertoi, että Laajasalo harkitsee (siirryt toiseen palveluun) itsekin ehdokkaaksi lähtemistä ja hänen tuekseen on Kirkko ja kaupunki -lehden mukaan avattu Facebookissa kannattajasivusto (siirryt toiseen palveluun).

Irja Askola
Irja Askola asetettiin Helsingin piispaksi alkuvuodesta 2010. Hän jää tehtävästä eläkkeelle marraskuun alussa.Marja Väänänen / Yle

Miespapit – katoava luonnonvara?

Ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa vuonna 1988 – ja he ovat tulleet jäädäkseen. Nykyisin jo yli puolet Helsingin hiippakunnan seurakuntapapeista on naisia. Valtakunnallisesti sama luku on 44 prosenttia.

– Olemme jonkin ajan päästä tilanteessa, että tulemme etsimään miespappeja. Miespapit katoavat. Tilastollisesti näyttää siltä, että tulevaisuuden kirkko on naisten, sanoo Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka.

Miten tähän on tultu? Korson seurakunnan kirkkoherra Pirkko Yrjölällä on selitys: kirkko ei ole pysynyt palkkauksessa yksityisen sektorin perässä.

– Miehet hakeutuvat paremmin palkattuihin töihin. Vielä silloin, kun tämä oli vain miesten virka, tiesi, että teologiksi valmistuttua löytyy aina papin paikka. Nyt tälläkin alalla on paljon työttömyyttä, Yrjölä pohtii.

Vaikka naiset ovat löytäneet kirkossa paikkansa pappeina, sama trendi ei näy johtavissa viroissa. Esimerkiksi kirkkoherroista alle viidennes on naisia, piispoista yksi kymmenestä.

Jälleen yksi syy erota kirkosta?

Seuraavan kuuden vuoden aikana piispan viroista eläköityy kolme miestä. Oulunkylän seurakunnan kirkkoherran Ulla Kososen mielestä piispakuntaan tarvittaisiin naisia myös Helsingin ulkopuolelle. Hän toivoo, että sukupuoli olisi yksi aihe, josta keskusteltaisiin.

– Mutta että se olisi ainut punainen lanka, se ei ole hyvä asia, hän sanoo.

Jos seuraavaksi Helsingin piispaksi kuitenkin valitaan mies, miten käy kirkon julkisuuskuvan?

– En näkisi sitä imagotappiona, mutta varmaan se voi olla joillekin taas syy erota kirkosta, ja toisille toisinpäin, sanoo Vuosaaren seurakunnan kirkkoherra Jussi Mäkelä.

raamattu
Ismo Pekkarinen / AOP

Jakautunut kirkko tarvitsee yhdistäjän

Irja Askolan aikana piispa- ja seurakunnissa on puhuttanut muun muassa uusi avioliittolaki ja kysymykset siitä, pitäisikö pappien vihkiä homopareja kirkossa. Askolan mielestä kyllä (siirryt toiseen palveluun). Mitä uudelta piispalta toivotaan?

– Meidän täytyisi löytää piispa, joka alkaa rohkeasti elää omaa agendaansa. Kirkko on aika tavalla jakautunut ja tarvitsemme piispan, jolla on kykyä yhdistää kirkkoa ja tuoda rohkeasti esiin kirkon sanomaa, kuvailee Korson seurakunnan kirkkoherra Pirkko Yrjölä ja jatkaa:

– Piispa on ihminen, joka pystyy osoittamaan, että kirkkoon mahtuu monella tavalla ajattelevia ihmisiä.

Vuosaaren seurakunnan kirkkoherra Jussi Mäkelä ajattelee, että Irja Askola on ainakin osittain onnistunut olemaan sillanrakentajana eri lailla ajattelevien ihmisten välillä.

– Vaikka hänellä on vahvat mielipiteet ja siksi toiset tykkäävät hänestä ja toiset eivät, koen, että Irja on pystynyt tekemään yhteistyötä eri lailla ajattelevien kanssa. Tämä on piispalle tärkeätä, eikä se ole sukupuolesta kiinni, Mäkelä sanoo.

Helsingin hiippakunnan piispanvaalin ehdokasasettelu alkaa maaliskuussa. Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa on jo kertonut lähtevänsä ehdolle. Vaalin ensimmäinen kierros käydään elokuussa. Uusi piispa vihitään virkaansa marraskuussa. Piispanvaalissa äänioikeutettuja on 1786, joista puolet on pappeja ja puolet maallikoita.

Juttua varten on haastateltu myös kirkkoherra Heikki Hakamiestä (Porvoon seurakunta), Hannu Pöntistä (Vantaankosken seurakunta), Janne Silvastia (Tikkurilan seurakunta), Martti Häkkästä (Mikaelin seurakunta) sekä kirkkoherra ja tuomiorovasti Matti Poutiaista (Tuomiokirkkoseurakunta).

Juttua korjattu 26.1. klo 11.05. Siitä, että Laajasalo harkitsee ehdokkaaksi lähtemistä, kertoi ensimmäisenä Kotimaa24 ei Kirkko ja kaupunki -lehti.