Nordea EU-valiokunnan kuultavaksi Panaman papereiden takia

Europarlamentin vihreiden edustajien teettämän selvityksen mukaan suuret pankit ovat auttaneet asiakkaitaan perustamaan satoja tuhansia yhtiöitä veroparatiiseihin.

Panaman paperit
Panaman poliisi teki ratsian Mossack Fonsecan pääkonttoriin 12.4.2016.
Panaman papereiden tietovuodon keskiössä on panamalainen asianajotoimisto Mossack Fonseca, jonka pääkonttoriin poliisi teki ratsian huhtikuussa 2016. Alejandro Bolivar / EPA

Pohjoismainen pankkikonserni Nordea on kutsuttu Panaman papereiden tietovuotoa selvittävän tutkintavaliokunnan kuultavaksi.

Kuulemisen taustalla on Panaman papereista paljastanut tieto siitä, että Nordea oli auttanut satoja asiakkaitaan perustamaan yhtiön veroparatiisiin.

Valiokunnan tehtävänä on tutkia muun muassa veronkiertoa, rahanpesua ja veropetoksia. Valiokunta kutsutaan usein nimellä PANA- tai Panama-valiokunta.

Nordea on valiokunnan kuultavana torstaina 9. helmikuuta. Nordean viestinnästä vahvistettiin Ylelle , että pankki on menossa valiokunnan kuulemiseen.

Nordeaa edustaa tilaisuudessa konsernin compliance-johtaja Matthew Elderfield. Compliance-yksikön tehtävä on varmistaa, että pankki toimii vaatimusten ja määräysten mukaisesti.

Valiokunta on kuullut laajasti pankkien ja muiden finanssilaitoksen edustajia, kirjanpitäjiä, asianajajia, tutkijoita, toimittajia ja muita, jotka ovat joko edesauttaneet veroparatiisitalouden toimintaa tai tuntevat aihetta muuten työnsä kautta.

Nordea: Korjaavia toimenpiteitä on tehty

Nordea teki Panama-tietovuodon jälkeen pankin toiminnasta sisäisen selvityksen. Pankin mukaan se oli tiukentanut toimintaohjeitaan veroparatiisiyhtiöiden kohdalla jo ennen tietovuotoa.

Nordean suomalainen konsernijohtaja Casper von Koskull on myöntänyt, että pankki on tehnyt virheitä toiminnassaan.

Hän on kuitenkin kiistänyt, että pankki olisi auttanut asiakkaitaan kiertämään veroja.

– Homma ei ole ollut kaikilta osin sillä tasolla kuin sen pitäisi olla, von Koskull sanoi Ylen haastattelussa heinäkuussa 2016.

Parlamentin Panama-valiokunnassa on kolme suomalaista jäsentä eli Heidi Hautala (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä valiokunnan yhtenä varapuheenjohtajana toimiva Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.).

Selvitys: Eurooppalaiset pankit isoja tekijöitä veroparatiiseissa

Panama-valiokunnan vihreät jäsenet ovat teettäneet selvityksen, jolla on haluttu hahmottaa, mitkä yritykset ja tahot käyttävät veroparatiiseja sekä kuinka laajaa toiminta on viime vuosina ollut.

Vihreiden tilaaman selvityksen mukaan suuret kansainväliset pankit ovat auttaneet asiakkaitaan perustamaan satoja tuhansia yhtiöitä veroparatiiseihin.

Selvityksen mukaan eurooppalaiset pankit ovat hyödyntäneet veroparatiiseja enemmän kuin aasialaiset ja pohjoisamerikkalaiset finanssilaitokset.

Eniten veroparatiisiyhtiöitä ovat hyödyntäneet sveitsiläiset pankit UBS ja Credit Suisse. Ne ovat tehneet välikäsien kautta pyynnön yhteensä lähes 25 000 veroparatiisiyhtiön perustamisesta.

”Tietovuodot ovat tuoneet esille vain jäävuoren huipun. Todellisuudessa voimme olettaa, että veroparatiisitalous on vielä paljon laajempaa”, selvityksessä todetaan.

Pohjoismainen pankkikonserni Nordea on listauksella sijalla 51. Jos katsotaan vain eurooppalaisia toimijoita, on Nordea 14. eniten asiakkailleen yhtiöiden perustamisia pyytänyt toimija.

Selvityksen mukaan Nordea on tehnyt ulkomaisille välikäsille, kuten panamalaiselle asianajotoimisto Mossack Fonsecalle pyynnön 405 veroparatiisiyhtiön perustamisesta.

Joku oli kirjoittanut Nordean Helsingin Aleksanterikadun pankkikonttorin eteen liiduilla veroparasiitti-sanan tiistaina 6. huhtikuuta 2016.
Panaman papereiden uutisoinnin jälkeen pankkia arvostellut kansalainen oli käynyt kirjoittamassa Nordean Helsingin keskustan konttorin eteen "veroparasiitti".Yle

Tie veroparatiisiin kulkee usein välikäsien kautta

Vihreän ryhmän tilaama selvitys pohjautuu viime vuosina tehtyihin laajoihin veroparatiiseja koskeviin tietovuotoihin. Kyse on enemmän koosteesta, jonka avulla hahmotetaan veroparatiisien käytön laajuutta.

Merkittävää uutta tietoa selvitys ei sisällä.

Selvityksessä on keskitytty muun muassa niin sanottujen välikäsiyhtiöiden toimintaan. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi pankkeja, jotka auttavat asiakkaitaan veroparatiisiyhtiöiden perustamisessa.

Veroparatiisiyhtiön omistaja hoitaa yhtiön perustamisen vain harvoin itse. Usein käytännön asiat hoitaa pankki tai muu finanssialan yritys, joka ottaa yhteyttä esimerkiksi veroparatiisissa toimivaan asianajotoimistoon tai hallintapalveluita myyvään yhtiöön. Nämä tahot hoitavat yhtiön perustamisen ja siihen liittyvän byrokratian.

Samassa yhteydessä sovitaan yhtiön hallintopalveluiden hoitamisesta. Tämä tarkoittaa usein myös bulvaani- eli sijaisjohtajien palkkaamista yhtiölle. Tämä tekee yhtiön todellisen edunsaajan selvittämisen vaikeaksi.

Veroparatiisiyhtiön perustaminen ei ole laitonta, kunhan ilmoittaa sen kautta saamistaan tuloista ja maksaa normaaliin tapaan veronsa.

Maailman suurin tietovuoto herätti päättäjiä

Keväällä 2016 kymmenet mediat eri puolilla maailmaa uutisoivat Panaman papereiden paljastuksia. Kyse oli maailman suurimmasta tietovuodosta, joka käsitti yli 11 miljoonaa sivua asiakirjoja panamalaisesta asianajotoimistosta Mossack Fonsecasta.

Yle on Suomessa ainoa media, jolla on pääsy aineistoon. Tiedot tulivat Ylen MOT-ohjelmalle kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n kautta.

Veroparatiiseista on tullut viime vuosina muitakin merkittäviä tietovuotoja, jotka ovat saaneet poliittiset päättäjät reagoimaan ongelmaan. EU-tasolla on alettu kitkeä laillista verosuunnittelua sekä laitonta veronkiertoa eri keinoin. Europarlamentin Panama-tutkintavaliokunta on osa tätä työtä.