Moni nainen kärsii turhaan – masennus ja unettomuus voivat johtua vaihdevuosista, mutta lääkärit tunnistavat vain hikoilun

Naiset kärsivät vaihdevuosivaivoista, koska oireita ei tunnisteta ja hormonihoitoja pelätään. Vaihdevuosiin perehtynyt kokenut gynekologi haluaa viritellä keskustelua vähän puhutusta aiheesta.

vaihdevuodet
Maija Kajan
Gynekologin Maija Kajan tarvitsee itsekin tavallista isompia estrogeeniannoksia.Elina Nieminen / Yle

Kun 40-50-vuotias nainen kääntyy työterveyslääkärin puoleen unettomuuden tai masentuneisuuden vuoksi, hän lähtee vastaanotolta yleensä uni- tai mielialalääkereseptin kanssa. Jos ongelma jatkuu pitempään, saattaa seurauksena olla pitkä sairausloma ja diagnoosi työuupumuksesta tai masennuksesta.

Kyseessä ovat kuitenkin usein vaihdevuosioireet, joihin oikea hoito olisi estrogeeni.

– Naiset eivät tule ajatelleeksi, että aamuyön unettomuus, nivelkivut, lisääntynyt masentuneisuus, saamattomuus, itkuherkkyys, ärtyneisyys tai sydämen rytmihäiriöt ovat tyypillisiä vaihdevuosioireita, sanoo gynekologi Maija Kajan.

Esimerkiksi Anneli Honkaselle vaihdevuodet aiheuttivat vakavia vaivoja. Lue hänen tarinansa.

Jos nainen ei hikoile tai hänellä ei ole kuumia aaltoja, suuri osa gynekologeistakin on sitä mieltä, ettei hänellä ole vaihdevuosioireita.

Maija Kajan

Maija Kajan on tamperelainen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Hän on keskittynyt erityisesti vaihdevuosiin ja hormonikorvaushoitoihin jo yli parikymmenen vuoden ajan. Kajan on perhtynyt tuhansiin tutkimuksiin aiheesta ja haluaa herättää siitä keskustelua.

Kajan on kirjoittanut huonosti tunnetuista vaihdevuosioireista ja niiden hoidosta muun muassa ammattilehtiin (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2010 häneltä ilmestyi kirja Sukellus kuumaan aaltoon. Suositun lääkärin vastaanotolle on sen verran tunkua, että esimerkiksi Tampereella hän ei ota uusia potilaita ollenkaan.

Potentiaalisia autettavia kyllä olisi, sillä jos naiset eivät itse osaa tunnistaa oireitaan vaihdevuosiin liittyviksi, ammattilaiset eivät ole juuri parempia.

Aamuyön unettomuus yleinen oire

– Työterveys- ja terveyskeskuslääkärit ja – ikävä kyllä – moni gynekologikin on huonosti perillä vaihdevuosioireista, Kajan sanoo.

– Jos nainen ei hikoile tai hänellä ei ole kuumia aaltoja, suuri osa gynekologeistakin on sitä mieltä, ettei hänellä ole vaihdevuosioireita. Kuitenkin ainakin 20 prosenttilla naisista, joilla on selviä vaihdevuosioireita, ei ole hikoilua eikä kuumia aaltoja.

Kuumia aaltoja ja hikoilua yleisimpi vaihdevuosioire on Kajanin mukaan huono unen laatu, erityisesti aamuyön unettomuus. Joillain naisilla se saattaa olla jopa ainoa selvä oire.

50-vuotiaalla on saman verran aikuista elämää edessä kuin takanakin. En ymmärrä, miksi sen pitäisi olla huonoa, kurjaa ja erilaisia tauteja tuovaa.

Maija Kajan

Vaikka estrogeenin vähenemisen on huomattu valvottavan esimerkiksi tuoreita äitejä, keski-ikäisten naisten uniongelmien syyksi arvellaan usein stressiä tai huolia. Ainakin, jos heräämiseen ei liity hikoilua.

– Minun kokemukseni on kuitenkin se, että herääminen johtuu estrogeenin vähyydestä ja herättyään alkaa sitten miettiä niitä stressejään. Jos elimistössä on itselle luonnollinen pitoisuus estrogeenia, yleensä saa nukutuksi, Kajan selittää.

– Ja silloin stressienkin sietäminen on huomattavasti helpompaa.

Hormonien karsastaminen on terveysriski

Estrogeenihoidolla pyritään ensisijaisesti siihen, että naisen elämänlaatua selvästi huonontavat oireet saadaan kuriin. Hoidolle voi olla tarvetta jo paljon ennen kuukautisten loppumista, jo pian 40 ikävuoden jälkeen.

Hormonia voidaan ottaa tabletteina tai ihon kautta laastarina tai geelinä (siirryt toiseen palveluun). Hoito aloitetaan yleensä pienillä, 0,5 - 1 milligramman annoksilla, joita voidaan kasvattaa tarpeen mukaan. Periaatteena on käyttää pienintä mahdollista estrogeeniannosta, jolla oireet pysyvät poissa. Estrogeenin määrää voidaan mitata verikokeilla, mutta annoksen määrittämisessä tästä ei ole yleensä hyötyä.

Estrogeenihoidon yhteydessä käytetään aina myös keltarauhashormonia, joka estää kohdun limakalvon liikakasvua ja siten kohdun runko-osan syöpää. Keltarauhashormoni voidaan ottaa tabletteina tai se voidaan saada laastarista tai hormonikierukasta. Jos naiselta on kohtu poistettu, keltarauhashormonia ei tarvita.

Moni nainen haluaa kuitenkin sinnitellä ilman hormoneita, koska pelkää estrogeenin aiheuttavan syöpää.

Kirjoitin muutaman vuosi sitten asiasta gynekologien ammattilehteen ja ihmettelin, olenko Suomen ainoa gynekologi, jonka omat vaihdevuosioireet eivät helpota edes kuudella milligrammalla päivässä.

Maija Kajan

– Pitää paikkansa, että yli kolmen vuoden hormonikorvaushoito lisää jonkun verran rintasyöpäriskiä. Mutta paljon enemmän riskiä kasvattavat alkoholin käyttö, tupakointi, huomattava painonnousu ja liikunnan vähyys, Kajan sanoo.

– On paljon sairauksia, joiden riski pienenee hormonikorvaushoidon aikana. Estrogeenin väheneminen elimistöstä nostaa esimerkiksi verenpainetta ja veren kolesterolipitoisuutta. Hormonikorvaushoito vähentää ainakin sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin, diabeteksen ja luun haurastumisen sekä hyvin todennäköisesti paksusuolisyövän ja dementian riskiä.

Hormonikorvaushoidon on todettu kasvattavan myös syvän laskimotukoksen, keuhkoveritulpan ja aivoinfarktin riskejä. Kajanin mukaan riskit näyttävät liittyvän vain suun kautta otettavaan hoitoon.

– Itse suosin ihon kautta annosteltavaa estrogeenia ja kierukan tai laastarin kautta saatavaa keltarauhashormonia, hän kertoo.

Kajan pitä epäloogisena ajatusta, että estrogeeni, jota naisen elimistö tuottaa monta kymmentä vuotta, muuttuu yhtäkkiä vaaralliseksi.

– 50-vuotiaalla on saman verran aikuista elämää edessä kuin takanakin. En ymmärrä, miksi sen pitäisi olla huonoa, kurjaa ja erilaisia tauteja tuovaa.

Sama annos ei riitä kaikille

Naisten vaihdevuosioireita hoitaessaan kokenut gynekologi on huomannut, että naiset tarvitsevat hyvinkin erilaisia estrogeeniannoksia. Kajan sanookin, että räätälöinti on yksi hänen lempiaiheistaan.

– Sekä oireiden että terveyshyötyjen kannalta jokainen nainen tarvitsee omanlaisensa annoksen. Jollekin riittää hyvin pieni annos, mutta toinen tarvitsee sen yli kymmenkertaisesti, hän sanoo.

– Suurin osa gynekologeista on sitä mieltä, että estrogeenin maksimiannos on 2 - 3 milligrammaa vuorokaudessa eikä sen yli saa mennä. Minusta ei ole kuitenkaan mitään syytä olla nostamatta annosta monikertaiseksi, jos naisella on edelleen hankalia oireita.

Uskon, että vanhainkodeissakin suurin osa huonosti nukkuvista, kärttyisistä naisista kärsii nimenomaan vaihdevuosioireista.

Maija Kajan

Kajan sanoo käyttävänsä itsekin isoja estrogeniannoksia, koska liian pienillä annoksilla hänestä tulee toiminta- ja työkyvytön.

– Kärsin nivelkivuista, aamuyön unettomuudesta, masentuneisuudesta, uupumuksesta sekä sydämen rytmihäiriöistä, hän luettelee.

– Aina joskus kokeilen, pärjäisinkö pienemmällä annoksella. Mutta oireet palaavat aika nopeasti. Sopivalla annoksella ne pysyvät pois.

Räätälöinnin hyötyjen puolesta liputtava Kajan sanoo ihmetelleensä jo yli kaksikymmentä vuotta, onko hän ainoa gynekolgi, jonka potilaille pienet annokset eivät riitä.

– Kirjoitin muutaman vuosi sitten asiasta gynekologien ammattilehteen ja ihmettelin, olenko Suomen ainoa gynekologi, jonka omat vaihdevuosioireet eivät helpota edes kuudella milligrammalla päivässä, hän kertoo.

– Yksi kollega laittoi viestin, että hänelle ei tuo määrä riitä. Muuta keskustelua artikkeli ei herättänyt.

Estrogeenia voi käyttää koko elämän

Kajaanin mukaan estrogeenin vähäisyys antaa oireita koko elämän ajan siitä lähtien, kun sen oma tuotanto alkaa vähentyä. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse käyttää korvaushoitoa, koska heillä oireet pysyvät kurissa elämäntavoilla.

– On tärkeää, että oireita hoidetaan muun muassa liikunnalla, levolla, hiljaisuudella, ilolla ja terveellisellä ruokavaliolla. Mutta kun pehmohoidot eivät riitä pitämään oireita kurissa, tarvitaan estrogeenia lisäksi, hän sanoo.

– Uskon, että vanhainkodeissakin suurin osa huonosti nukkuvista, kärttyisistä naisista kärsii nimenomaan vaihdevuosioireista. Tutkimusten mukaan ei ole mitään ikää tai käyttöaikaa, jonka jälkeen olisi terveyden kannalta parempi lopettaa estrogeenin käyttö.