Leudot talvikelit levinneet rannikoilta Kainuuseen – perinteinen talvi karkaa jo Lapistakin

Viime vuosien leutojen talvien tuomat haasteet teiden kunnossapidolle ulottuvat yhä syvemmälle Sisä-Suomeen. Rannikoilla märkiin talviin on totuttu, nyt nopeasti nollan molemmin puolin vaihteleva keli koputtelee jo Lapin portteja.

urakkatyö
Sohjoa tiellä
Lapin perinteisiä talvikelejä uhkaa loppuviikolle ennustettu suojasää.Ville Airaksinen / Yle

2000-luvun talvikuukausien keskilämpötila on noussut Suomessa useana talvena neljä astetta pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella, kun maapallon keskimääräinen lämpeneminen on pysynyt asteessa, sanoo maanteiden kunnossapidon ja digitalisaation asiantuntija, ylitarkastaja Otto Kärki Liikennevirastosta.

– 2007–2008 oli ensimmäinen hyvin leuto talvi, ja vuoden 2010 jälkeen on ollut kolme hyvin leutoa talvea peräkkäin. Aiemmin keli saattoi olla viikkokausia pakkasella ja se oli maanteiden hoidon kannalta hyvin selkeää, Kärki kertoo.

Viime talvina nollarajan ylitys on levinnyt sisämaahan. Leudot talvet näkyvät jo Kainuussa asti.

– Lappi on vielä niin paljon pohjoisempana, että siellä perinteiset talvikelit ovat melko lailla pysyneet, sanoo Kärki.

Tosin Lapin Ely-keskuksen johtaja totesi Kärjelle odottavansa jännityksellä viikon 4 loppupuolelle ennustettua nollarajan ylitystä.

– Hän oli jossain määrin peloissaan Lappiin ennustetusta suojasäästä. Alemman tieverkon tiet saattavat mennä jääkaljamalle, mikä on aika ikävä autoilijan kannalta.

Viime vuosien leutoina talvina nollarajan ylitys on levinnyt sisämaahan.

ylitarkastaja Otto Kärki

Pääasiallinen toimenpide teiden talvikunnossapidossa oli aiemmin auraus. Nyt tarpeet ovat hyvin paljon moninaisempia. Varsinais-Suomessa ilma on talvellakin pitkiä aikoja plussalla, ja siellä keväiseksi mielletty kelirikko vaivaa teitä.

Useita lähtöjä vuorokaudessa

Joulukuu 2016 oli teiden kunnossapidolle hankalin 30 vuoteen. Lämpötilan sahatessa nollan molemmin puolin, muuttui ajokeli nopeasti erittäin liukkaaksi.

– Hankalat keliolosuhteet vaativat teiden kunnossapidosta huolehtivilta urakoitsijoilta erityistä valppautta, sanoo suunnittelija Elina Granqvist Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.

Se oli koko ajan töihin lähtemistä.

työmaapäällikkö Jarmo Malmi

Tieurakoitsija, Destian työmaapäällikkönä Kokkolassa toimiva Jarmo Malmi vahvistaa – joulukuu oli erittäin työläs.

– Ei niinkään lumen kanssa, vaan liukkauden takia, ja kaikilla tieverkoilla. Lähtöjä tuli todella paljon, hiekoitusta tehtiin todella paljon, hyvin työläs joulukuu. Se oli koko ajan töihin lähtemistä.

Malmin mukaan joulukuun kelejä hankaloitti myös rannikoilla puhaltanut tuuli, joka paksuunnutti tienpintojen jään.

– Kovettunutta jääpolanetta ei pystytä ihan kokonaan poistamaan, koska höylä raapii äkkiä epätasaisella tiellä päällysteen rikki. Se on erikoinen juttu, että auton renkaat kuluttavat nopeasti uran jäähän, mutta muutoin jää on niin kovaa, ettei siihen pure mikään.

Enemmän ennakoivaa hoitoa

Nopeat sään vaihtelut tekevät kelien ennakoitavuuden hankalaksi. Varsinkin alemman tieverkon haasteet näkyvät jäisinä tienpintoina.

Etelä-Suomessa vaikeisiin kaljamakeleihin on totuttu. Niitä sattuu Kärjen mukaan joitakin kertoja talvessa. Liukkauden torjunta aiheuttaa isoimmat haasteet.

Jäinen tie.
Varsinkin alemman tieverkon haasteet näkyvät jäisinä tienpintoina.Tuula Nyberg / Yle

– Pääteillä liukkautta on mahdollisuus ennakoida tiesääasematietojen ja sääennusteiden perustella, mutta alemmalla tieverkollakin ennakoivaa hoitoa pitäisi tehdä nykyistä enemmän.

Käytännössä se tarkoittaisi tien pinnan karhentamista alusterällä, jolloin vesi ei jäätyessään muuttuisi peilinkirkkaaksi polanteeksi.

Tolkuttomien hiekkamäärien käyttö ei ole laajalla tieverkostolla realistista, ympäristönkään kannalta.

ylitarkastaja Otto Kärki

Hiekoitus tulee Kärjen mukaan usein vähän myöhässä, ja sen vaikutus on rajallinen.

– Tolkuttomien hiekkamäärien käyttö ei ole laajalla tieverkostolla realistista, ympäristönkään kannalta. Hiekoitus kohdistetaan risteysalueille ja mäkiin

Kuolonkolarin jälkeen palkattiin konsultteja

Maanteiden kunnossapidosta vastaa Ely-keskus, joka tilaa tienpidon urakoitsijoilta. Urakoitsijoiden tekemää työtä valvovat Ely-keskusten omat aluevastaavat, muun muassa pistokokein.

Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueella on viiden aluevastaavaan lisäksi palkattu kaksi konsulttia valvomaan urakoitsijoiden tekemää työtä.

– Laadunvalvontakonsultti oli ainakin joulun välipäivinä liikenteessä. Konsultin käyttö riippuu pitkälti aluevastaavien tarpeista. Jos he eivät itse ehdi, ovat lomalla tai tarvitaan lisää tarkastelua tien päälle, he pyytävät konsulttia, Elina Granqvist sanoo.

Aura-auto auraa tietä lumesta ja suolaa.
Nopeat sään vaihtelut tekevät kelien ennakoitavuuden hankalaksi.YLE

Konsultit palkattiin pohjalaismaakuntien alueille valtatie kahdeksalla Kruunupyyssä joulukuun alussa sattuneen kahden rekka-auton kuolonkolarin jälkeen. Myöhemmin joulukuussa ammattiautoilijat järjestivät valtatie kahdeksan varteen Pedersöreen hätäkokouksen. Rekkakuskien viesti Elylle ja kansanedustajille oli se, että maantiet aurataan, hiekoitetaan ja suolataan liian myöhään, jolloin kelit ovat välillä hengenvaarallisia.

Jos ei ala töitä tapahtumaan, niin aletaan järeämpiin toimenpiteisiin.

tienpidon suunnittelija Elina Granqvist

– Sen jälkeen aluevastaavat ovat olleet tiiviimmin yhteydessä urakoitsijaan, ja jos huomaavat jotain, niin huomauttavat ensin. Jos ei ala töitä tapahtumaan, niin aletaan järeämpiin toimenpiteisiin, Granqvist kertoo.

Pohjalaiskuntien alueella tiestön kunnossapidosta vastaa kolme eri urakoitsijaa, jotka hoitavat kaikkiaan yhdeksää eri urakka-aluetta.

Pietarsaaren seudulla Ely-keskus on joutunut antamaan ainakin kolme muistutusta tieurakoiden hoidosta. Urakoitsijan kanssa yhdessä läpikäytävistä sakoista Granqvistilla ei ole joulukuulta tietoa, eikä hänen tiedossaan ole, että valtio olisi koskaan purkanut tieurakoitsijan kanssa tehtyä sopimusta tienhoidon laadullisiin syihin vedoten.

Konsulteista oli jo ajateltu luopua

Granqvist kertoo, että Ely-keskus on käyttänyt ulkopuolisia laadunvalvontakonsultteja aiemminkin, mutta niistä oli jo ajateltu luopua.

– Mutta nyt on tultu siihen tulokseen, että on syytä olla ylimääräistä laadunvalvontaa. Erityisesti siitä syystä, että viidestä täyspäiväisestä aluevastaavasta yksi on siirtynyt puoliksi muihin tehtäviin. Nyt Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa alueilla on käytettävissä puoli henkilöä vähemmän laaduntarkkailuun.

Alueen päätieverkon hoidossa on Granqvistin mukaan tapahtunut osittaista parannusta.

– Paikoin tiestö on aiemminkin hoidettu kuten kuuluukin, mutta on paikkoja, missä urakoitsijoilta vaaditaan vielä vähän parempaa ennakointia. Urakoitsijan tulisi liikkua tiestöllä katsomassa, miltä siellä näyttää, kun keli alkaa muuttua, tienpidon suunnittelija sanoo.

Lue myös:

KP24: Tiet hioutuneet vaarallisen liukkaiksi Keski-Pohjanmaalla (siirryt toiseen palveluun)

Savon Sanomat: Urautuneita teitä vaikea höylätä tasaisiksi – "Polanne ei kirosana" (siirryt toiseen palveluun)

Sydän-Hämeen lehti: Vähän lunta – paljon jääpolannetta (siirryt toiseen palveluun)