Urbaanit yli 65-vuotiaat elävät muita terveellisemmin, mutta juovat liikaa

Sirpa Asko-Seljavaara (kok.) näkee uuden alkoholilain lisäävän vanhemman väestön sairauksia ja tapaturmia.

Terveys ja hyvinvointi
Sirpa Asko-Seljavaara
Vanhusneuvoston puheenjohtajan Sirpa Asko-Seljavaaran mielestä alkoholin kulutus riippuu saatavuudesta ja hinnasta. Alkoholin lisääntynyt käyttö johtuu myös yksinäisyydestä – tai sitten siitä on vain tullut paha tapa.

Suurin osa 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä kokee elämänlaatunsa hyväksi. Se käy ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreista tiedoista (siirryt toiseen palveluun).

Ikääntyneet helsinkiläiset elävät muita terveellisempää elämää. He liikkuvat muun Suomen saman ikäisiä enemmän ja syövät runsaasti kasviksia. Vain harva heistä tupakoi. Stadilaisvanhukset ovatkin muita paremmassa kunnossa.

Hyväkuntoiset eläkeikäiset osallistuvat Helsingissä tavallista ahkerammin vapaaehtoistyöhän.

Mutta on myös asia, jossa heidän elämäntavoissaan olisi parannettavaa. Kehä III:n sisäpuolella asuva 65 vuotta täyttänyt kaupunkilainen tarttuu alkoholiin kernaammin kuin muualla Suomessa asuva ikätoverinsa.

Normaalilla ruokavaliolla hyvä ja pitkä elämä

Vanhusneuvoston puheenjohtajan Sirpa Asko-Seljavaaran mielestä Helsinki on erittäin hieno kaupunki 65 vuotta täyttäneille.

– Kyllä me täällä hyvin viihdymme.

Helsingissä tähän joukkoon kuuluu 104 000 henkilöä. Asko-Seljavaara kertoo kohtaavansa vapaaehtoistyössä monenlaisia iäkkäita helsinkiläisiä. Monesti he ovat varakkaampia kuin muualla Suomessa. Mutta joukkoon mahtuu myös hyvin köyhiä ihmisiä. Osa on hyvin sairaita tai asunnottomia.

Asko-Seljavaara ei hämmästy tietoa, jonka mukaan Helsingin ikääntyneet syövät muita terveellisemmin. Hänen mukaansa ruokavalio ei silti saa olla liian ankara.

– Onhan sekin todistettu, että normaalilla ruokavaliolla ihmiset elävät parhaiten ja kauimmin. Vaikka olisit kuinka vegaani 30-vuotiaana, niin kyllä sinä 50-vuotiaana alat syödä oikeaa ruokaa!

Pulskuudessa puolensa

Vaikka Helsingissä iäkkäät ihmiset ovat muuta maata harvemmin ylipainoisia, muistuttaa Asko-Seljavaara, että ylipainoisiakin on.

- Sekin on todistettu, että vähän pulskat ihmiset elävät kauemmin ja onnellisempana, kuin oikein laihat.

Lääkärinä Asko-Seljavaara tietää, että kaatuessaan iäkäs laiha saa helpommin lonkkamurtuman kuin pulska.

– Paksulle ihmiselle ei tulekaan kaatuessa mitään. Kaltaisellani ihmisellä on paksut peitteet, eikä onnettomuudesta tulekaan niin paha, hän nauraa.

Tupakanpoltossa Asko-Seljavaara ei näe mitään hyvää. Hän uskoo valistuksen purreen helsinkiläisiin.

– En ole enää vuosiin nähnyt tupakoivaa vanhusta.

Kasvikset maistuvat iäkkäille helsinkiläisille. Kaupunkiviljelyyn hurahtanut Asko-Seljavaara viljelee parvekkeella tomaattia, paprikaa, perunaa, yrttejä ja maissia. Itse viljelty ruoka päätyy myös lautaselle.

Viinaa yksinäisyyteen - tai sitten vain paha tapa

Nykyisen vanhusneuvoston yksi ensimmäisistä kannanotoista koski iäkkäiden ihmisten alkoholinkäyttöä.

Alkoholin kulutus on Asko-Seljavaaran mielestä riippuvainen saatavuudesta ja hinnasta. Alkoholin lisääntynyt käyttö johtuu myös yksinäisyydestä - tai sitten siitä on vain tullut paha tapa.

– Meillä on hyvä saatavuus. Alko löytyy joka kaupunginosasta. Ruokatavarakaupasta tai kioskista saamme kaljaa. Helsingissä on myös varakkaampia ihmisiä, joilla on varaa juoda.

Konjakkilasi.
AOP

Dementikot tarvitsevat tehostettujen palvelujen asuntoja

Helsingin kaupungin verkkosivun tieto, että eniten tukea asumiseen saavat 85 vuotta täyttäneet, ei ole kenellekään yllätys. Noin kolmas osa heistä saa yhteiskunnalta esimerkiksi ateria- tai kuljetuspalveluja.

Vanhus juo kahvia.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ylen verkkosivuilta löytyvä Hoitotutka kertoo, että tehostettu palveluasuminen vähenee sote-uudistuksessa Uudellamaalla.

Asko-Seljavaara ei usko väitteeseen, ei ainakaan Helsingissä, jossa tehostetun palveluasumisen paikkoja on yli 3000. Suurin este tehostettujen palvelujen vähentymiselle on väestön ikääntymisen myötä lisääntyvässä dementiassa.

– Silloin kun on dementti ihminen, ei voi asua yksinään. Hänellä täytyy olla joku huoltaja. Ja jos ei omaishoitoa saa lisääntymään, silloin varmasti tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan lisää. En usko, että se tulee vähenemään.

Asko-Seljavaara: Uusi alkoholilaki voi lisätä rattijuoppoutta, tapaturmia ja sairauksia

Juha Sipilän (kesk.) hallitus puuhaa uutta, entistä väljempää alkoholilakia. Kaupunginvaltuutettuna toimiva Asko-Seljavaara ajoi Helsingin terveys- ja sosiaalilautakunnan uutta lakia koskevaan lausuntoon lisäyksen, jonka mukaan A-oluen, vahvempien siidereiden, long drink-juomien ja limuviinojen myyntiä tulisi jatkossakin rajoittaa.

– A-oluessa on prosentti enemmän alkoholia kuin keskikaljassa. Esimerkiksi rattijuoppous varmasti lisääntyy.

Asko-Seljavaara varoittaa, että esitetyn lain myötä alkoholihaitat kuten maksakirroosi, haimatulehdus, suusyöpä, rintasyöpä ja tapaturmat lisääntyvät, myös vanhoilla ihmisillä.

– Olen päivystänyt koko elämäni tapaturmapoliklinikalla. Tiedän, että noin 60 prosenttia yöllä tulevista potilaista on humalassa.