Aseistakieltäytyjäliitto kummeksuu ministeri Niinistön puheita reservikarkuruudesta – "Osoittaa huonoa makua"

Aseistakieltäytyjäliiton mukaan Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne on lisännyt haluja vaihtaa reservi siviilipalvelukseen.

maanpuolustus
Sotilas odottaa ruokaa korkeassa polviasennossa.
Aseistakieltäytyjäliittoon tulee säännöllisesti kyselyjä henkilöiltä, jotka haluavat poistua reservistä.Niko Mannonen / Yle

Aseistakieltäytyjäliitossa puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) näkemys reservistä poistumisesta reservikarkureina herättää kummastusta.

Liiton järjestösihteerin Kaj Ranisen mukaan reservinkieltäytymisessä on kysymys mielipiteen ja omantunnon vapauteen perustuvasta toiminnasta, joka on turvattu Suomen lainsäädännössä ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

– Tähän kuuluu myös oikeus muuttaa mielipiteitään. Jo lähtökohtaisesti se, että hän kutsuu reservistä kieltäytymistä karkuruudeksi, osoittaa vähintään huonoa makua, sanoo Raninen.

Hänen mukaansa se, että aihe herättää paljon tunteita puolesta ja vastaan, ei ole yllätys.

– Suomessa on paljon ihmisiä, joille asevelvollisuusjärjestelmä on rakas ja tärkeä asia. Toiminta, jonka nähdään suuntautuvan sitä vastaan, kuohuttaa mieliä, eikä tämä ole ensimmäinen kerta.

Ranisen mukaan aseistakieltäytyjäliittoon tulee säännöllisesti kyselyjä reservistä poistumisesta. Hän sanoo, että monella siviilipalvelukseen vaihtamisen taustalla on Euroopan kiristynyt tilanne, joka on saanut ihmiset miettimään aseisiin perustuvan maanpuolustuksen mielekkyyttä ja toimivuutta. Raninen uskoo lisääntyneen tiedon vaikuttaneen myös osaltaan.

– Suomen ulkopolitiikka, esimerkiksi Natoon lähentyminen on vaikuttanut moniin. Silloin, kun Suomi ilmoitti Nato-isäntämaasopimuksen allekirjoittamisesta, oli selvä piikki.

Reserviläinen voi hakeutua siviilipalvelukseen täydennyspalveluksen kautta. Puolustusvoimat ei voi evätä hakemusta.

Korjattu 23.1. 2017 klo 14.45 korjattu rintamakarkuruus reservikarkuruudeksi.