Kolme ilvestä tassutteli kaupungin lähiössä – "Hienoa, kun näitä näkee muuallakin kuin eläinpuistossa"

Ilvekset eivät herätä niin kuumia tunteita kuin sudet ja karhut.

ilves
Ilveksiä tienpenkalla
Antti Haapala

Ilveksistä on tehty runsaasti havaintoja tänä talvena. Erityisesti tassujen jälkiä on nähty paljon, mutta myös näköhavaintoja kissasta itsestään on tehty paikoitellen tavallista enemmän. Mikkelissä erityisesti huomiota ovat herättäneet kolme tupsukorvaa, jotka on nähty tepastelemassa vain neljän kilometrin päässä kaupungin keskustasta Tupalan kaupunginosassa.

– Oltiin tyttären kanssa tulossa kaupungista autolla, ja kun oltiin ajettu OR-Groupin tehtaiden ohi, niin huomattiin, että erikoisia eläimiä juoksee tien yli. Samassa hetkessä hoksasin, että ilveksiä siellä taitaa astella, Antti Haapala kertoo.

Haapala tunnisti eläimet ilveksiksi selkeistä mustista tupsuhännistä ja raidoituksesta. Hän ajoi hitaasti ilvesten ohi, ja huomasi, että ne jäivät tien penkalle seisomaan. Koska liikennettä oli vähän, Haapala teki u-käännöksen ja valutteli autoa hitaasti ilvesten rinnalle.

– Ikkuna oli rullattuna auki ja meni ehkä 20 sekuntia ennen kuin ne lähtivät pakoon. Ensimmäinen meni jo metsän puolella kun sain kuvan napattua.

Haapala arvelee, että ilvekset olivat nuoria, sillä ne olivat melko pieniä, saksanpaimenkoiraurosta pienempiä, Haapala arvioi. Myös tassunjäljet olivat pieniä verrattuna jälkiin, joita Haapala on aiemmin nähnyt.

Ilveksiin on totuttu

Ilvekset eivät herätä lainkaan niin kuumia tunteita kuin sudet, eivät edes kaupungissa nähtynä. Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiainen kertoo ihmisten olevan huolissaan lähinnä pienistä kotieläimistään, mutta esimerkiksi Etelä-Savossa ei ole raportoitu ilvesten tappamista kotieläimistä vuoteen.

– Toisaalta ilvekset voivat napata kissoja, eikä niistä aina ilmoiteta. Ilvekset eivät kuitenkaan ainakaan meidän maakunnassamme herätä pelkoa vaan niihin on totuttu, Vartiainen sanoo.

Haapala on ilvesten kohtaamisesta pikemminkin innoissaan kuin huolissaan.

– En ole ilvestä ennen tavannut. Ulkoilmaihmisenä kaikki eläinhavainnot ovat minusta ihan jees, kun kyse ei kuitenkaan ole susista taajama-alueella, ja jos nyt eivät ihan pysyviksi asukkaiksi rupea. Eipä ne tytärtäkään pelottaneet. Taisi todeta, että onpa hienoa kun näitä eläimiä näkee muuallakin kuin eläinpuistossa.

Haapala arvelee, että ilvekset ovat löytäneet tiensä Tupalan asuinalueella, koska siellä on paljon rusakoita. Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiaisen mukaan ilveksen näkeminen lähiössä ei ole ollenkaan tavatonta.

– Ei se meillä Etelä-Savossa ole yhtään epätavallista. Ilveksistä tehtävät näköhavainnot ovat lähes aina asutuksen liepeiltä, koska siellä on ihmisiä havaitsemassa ilveksiä. Havainnot tehdään lähes poikkeuksetta hämärän aikaan tai yöllä, Vartiainen kertoo.

Tupsukorvien määrä on ennallaan

Runsaat ilveshavainnot eivät riistapäällikön mukaan anna osviittaa siitä, että ilveksiä olisi enemmän kuin ennen.

– Lumitilanne on vaikuttanut siihen, että havaintoja on ollut mahdollista tehdä. Lunta on ollut maassa jo pari kuukautta, joten tassujen jälkiä on voinut nähdä jokainen metsässä liikkuja. Ja mitä vankempi talvi meillä on, sen enemmän ilveksistä tehdään havaintoja.

Luonnonvarakeskus arvioi ilvesten määrää, ja kantaa verotetaan metsästämällä jos siihen on tarvetta. Esimerkiksi Etelä-Savossa on arvion mukaan 200 aikuista ilvestä ja 50-100 pentua.

Luken arviot on toisten mielestä tehty yläkanttiin, toisten mielestä alakanttiin. Arvio perustuu havaintoihin, jotka on ilmoitettu Tassu-järjestelmään ja, jotka petoyhdyshenkilö on tarkastanut.

– Minusta arvio on luotettava. Jokainenhan voi itse vaikutta kanta-arvioon ilmoittamalla havainnoistaan Tassu-järjestelmään, Vartiainen sanoo

.

Ilveksiä tienpenkalla
Antti Haapala tapasi kolme ilvestä kotimatkallaan keskellä kaupunkia.Antti Haapala