"Jopa taksikuski voi kertoa poliisille puheistasi" – Turkissa moni maallistunut pelkää elämäntyylinsä puolesta

Istanbulilainen Ozan ei uskalla enää sanoa mielipiteitään julkisesti, ja Tanzer suunnittelee muuttoa pois. Tutkijan mukaan Turkin kahtiajako on nyt syvempi kuin koskaan.

Turkki
Ozan ei pidä Turkin tulevaisuutta kirkkaana, mutta ei kuitenkaan suunnittele muuttavansa pois Turkista.
Istanbulilainen Ozan ei pidä Turkin tulevaisuutta kirkkaana, mutta ei kuitenkaan suunnittele muuttavansa pois Turkista. Joris van Gennip

ISTANBUL – Tunnen oloni syrjäytetyksi, ulkopuolelle jätetyksi. Tulevaisuus näyttää yhtä synkältä kuin vuoden pimeimpänä päivänä.

Näin vastaa istanbulilainen nuori mies Ozan, kun häneltä kysyy, millaiseksi hän kokee elämän nyky-Turkissa. Ozan määrittelee itsensä maallistuneeksi turkkilaiseksi.

Näkemykset jakaa istanbulilainen Tanzer. Nimi on muutettu, koska mies ei halua esiintyä jutussa oikealla nimellään.

Tanzer sanoo, että ei koe oloaan enää vapaaksi.

– Tuntuu, että esimerkiksi alkoholin juomista pidetään nykyisin rikollisena. Esimerkiksi paastokuukausi ramadanin aikana alkoholia myyviin pubeihin on hyökätty.

Tanzer suunnittelee muuttoa pois Turkista, kuten monet ystävänsäkin.

– Olemme korkeakoulutettuja ja meillä on hyvät työpaikat, ystävät ja perhe Turkissa. Mutta haluamme silti muuttaa, koska haluamme olla vapaita.

Istanbulin yökerhoisku oli kolaus maallistuneille

Turkin jakautuneisuudesta on puhuttu paljon. Arvostelijoiden mukaan konservatiivinen, uskontoon nojaava valtapuolue AKP on kasannut valtaa itselleen ja jättänyt kaikki muut paitsi kannattajansa sivuun.

Viimeisin kolaus monelle maallistuneelle oli uutenavuotena yökerho Reinaan tehty terrori-isku.

Vaikka iskun kohde oli ilmeisesti valittu ainakin osittain paikan turistisuosion takia, monista maallistuneista turkkilaisista tuntui, että isku oli suunnattu heitä vastaan.

Ennen iskua islamilaisen sanomalehden etusivulla käskettiin luopumaan uudenvuoden juhlinnasta. Sosiaalisessa mediassa levisi kuvia julisteista, joissa parrakas mies veti joulupukkia turpaan.

Iskun jälkeen taas jotkut turkkilaiset jakoivat tviittejä, joissa annettiin ymmärtää, että "länsimaista" juhlaa viettävät turkkilaiset olivat itse kerjänneet iskua.

Istanbulilaisen Tanzerin mukaan uskonnolliset ihmiset pyrkivät estämään maallistunutta väestöä elämästä haluamallaan tavalla.
Istanbulilaisen Tanzerin mukaan uskonnolliset ihmiset pyrkivät estämään maallistunutta väestöä elämästä haluamallaan tavalla.Joris van Gennip

Istanbulilaisen Koçin yliopiston oikeustieteen apulaisprofessoria Murat Önokia huolestuttaa, että osa kansalaisista jakaa empatiaa sen perusteella, mitä ryhmää uhrit edustavat.

– Ajatellaan vaikka, että poliisi tappaisi jonkun kadulla. Esimerkiksi Kreikassa koko kansa reagoisi. Turkissa ihmiset kysyisivät, kuka on tapettu ja miksi, ja reaktio riippuisi siitä, hän sanoo.

"Poliitikkojen puheet syventävät kahtiajakoa"

Jotta Turkin tilannetta voisi ymmärtää, pitää Önokin mukaan katsoa valtapuolue AKP:n aikaa kauemmaksi.

Apulaisprofessorin mukaan Turkin ongelma on, että vallassa olevat puolueet yrittävät aina työntää elämänarvojaan koko kansalle. Nykyhallinto on siitä vain uusin esimerkki.

– Aikoinaan meillä oli sulttaani, joka johti osmani-imperiumia. Ihmisiä kontrolloitiin uskonnolla. He eivät olleet kansalaisia, vaan toiminnan kohteita, Önok sanoo.

Sulttaanien jälkeen tuli Mustafa Kemal Atatürk, joka määritteli Turkista demokraattisen, maallisen tasavallan. Uskonto ja valtio erotettiin toisistaan Ranskan mallin mukaisesti.

Ajatuksena oli "sivistää" maaseudun turkkilaiset ja tehdä heistä moderneja. Samalla tehtiin lakimuutoksia, joilla esimerkiksi päähuivin käyttö kiellettiin julkisissa viroissa.

– Iso osa turkkilaisista ei koskaan samaistunut tähän ideologiaan kunnolla, Önok sanoo.

Apulaisprofessori Murat Önokin mukaan Turkin ongelma on, että vallassa olevat puolueet yrittävät aina puskea elämänarvojaan koko kansalle.
Apulaisprofessori Murat Önokin mukaan Turkin ongelma on, että vallassa olevat puolueet yrittävät aina puskea elämänarvojaan koko kansalle.Joris van Gennip

Tällä nykyinen valtapuolue AKP on onnistunut ratsastamaan. Kun puolue nousi valtaan, se lupasi tehdä demokraattisia uudistuksia ja parantaa uskonnollisen väestön asemaa.

Samalla puolue nojasi populistiseen retoriikkaan. Kuten monet eurooppalaiset populistipuolueet, AKP vetoaa usein "aitoihin, eliitin sorsimiin turkkilaisiin" – eli AKP:ta kannattavaan, usein konservatiivisempaan väestöön.

– Presidentti Recep Tayyip Erdoğan tekee jatkuvasti puheissaan eroa niiden välillä, jotka harjoittavat uskontoaan ja niiden, jotka eivät. Se syventää kahtiajakoa, Önok sanoo.

Hänen mukaansa jako maallistuneiden, uskonnollisten, kurdien ja alevien välillä on nyt vahvempi kuin koskaan. Se on uhka demokratialle ja Turkin yhtenäisyydelle.

– Pian eri ryhmiin kuuluvia ihmisiä ei ole enää mahdollista saada saman pöydän ääreen.

"Jopa taksikuski voi raportoida sinusta"

Istanbulin yökerhoiskun jälkeen presidentti Erdoğan esiintyi julkisuudessa sovinnollisempaan sävyyn.

Hän kiisti, että olisi pyrkinyt puskemaan konservatiivisempaa elämäntyyliä kenellekään. Presidentti myös totesi, että kaikkien tulisi saada elää haluamallaan tavalla.

Apulaisprofessori Murat Önok huomauttaa kuitenkin, että monet ovat tulkinneet presidentin kommentit toisin.

Presidentti on muun muassa kutsunut vanhaa valtaeliittiä "viskiä Bosporilla siemailevaksi joukoksi, joka halveksii tavallisia ihmisiä".

Myös Erdoğanin aiemmat puheet naisille sopivasta lapsiluvusta tai siitä, että miesten ja naisten tulisi asua eri opiskelija-asuntoloissa, ovat saaneet monet pelkäämään, että hallitus puuttuu liikaa heidän elämäntyyliinsä.

Demokratiakehitys on ottanut muutenkin takapakkia. Hallintoa kritisoineet toimittajat, akateemikot ja muut poliittiset vastustajat ovat saaneet rikossyytteitä niskaansa.

Istanbulilaisen Ozanin mukaan tilanne on kiristynyt niin, että hän ei uskalla enää ilmaista mielipiteitään julkisesti.

– Jopa taksikuski voi ilmoittaa poliisille näkemyksistäsi, ja voit joutua ongelmiin.

Yhteisymmärrys on kiven takana

Maallistuneiksi itseään kuvaavien Ozanin ja Tanzerin puheista huomaa, että heidän on vaikea samaistua Turkin uskonnollisen väestön kokemuksiin.

– He vain ajattelevat, että he olivat ennen syrjittyjä. Mutta eivät he olleet. Heitä kiellettiin käyttämästä päähuivia julkisissa viroissa, sanoo Tanzer.

Kysyessäni, eikö huivikielto loukkaa valinnanvapautta, Tanzer vastaa lakien olleen tarpeellisia.

– Euroopassa kehitys ja maallistuminen tapahtuivat luonnostaan, vuosisatojen aikana. Turkissa lait vauhdittivat kehitystä samalle tasolle, Tanzer sanoo.

Ozanin mielestä Turkista voisi rakentaa maan, jossa eri ihmisryhmät voisivat elää toistensa erilaisuuden hyväksyen. Se kuitenkin edellyttäisi, että he hyväksyisivät myös toistensa vapauden.

– Esimerkiksi uskonnon on pysyttävä yksityisasiana. Sellainen se on itsellenikin, Ozan sanoo.

Istanbulilainen Ozan sanoo, että ei juuri uskalla enää ilmaista mielipiteitään julkisesti.
Istanbulilainen Ozan sanoo, että ei juuri uskalla enää ilmaista mielipiteitään julkisesti.Joris van Gennip

Apulaisprofessori Murat Önok on sitä mieltä, että yhteiselo vaatisi yhden puolueen tai johtajan vaihtamista syvempiä muutoksia.

– Tarvitaan vastuullisia johtajia, vastuullinen lehdistö ja ihmisiä, jotka on koulutettu empatiaan, suvaitsevuuteen ja demokraattiseen ajatteluun. Näitä meillä Turkissa ei ole.