"Tämä on kutsumusammatti" – Parturi-kampaajan töissä ei rikastu, mutta saa paljon ystäviä

Parturi-kampaamon pyörittäminen on kovaa työtä ja käteen jäävä korvaus on usein pieni. Ihmisten tapaaminen ja pitkät asiakassuhteet auttavat jaksamaan.

parturit ja kampaamot
Parturi-kampaaja Leila Salonen työpaikallaan.
Leilan sininen salonki on valmis ottamaan seuraavan asiakkaan vastaan.Mikko Tuomikoski / Yle

Kun astuu Leila Salosen parturi-kampaamoon, ei voi olla pistämättä merkille, että Leilan lempiväri on sininen.

– Näin se on aina ollut, naurahtaa Salonen ja pyytää vierasta istumaan.

Leila Salosen parturi-kampaajan ura alkoi yli 30 vuotta sitten ja paikkaa on vaihdettu muutaman kerran. Salosen sininen salonki on ollut nykyisellä paikallaan Lahden Pirttiharjussa omakotitalon alakerrassa yli 20 vuotta.

Vakioasiakas on elinehto

Salonen arvostaa kanta-asiakkaitaan, sillä he tuovat turvaa yrittäjän arkeen.

– Muistan vielä, kuinka kamalaa se oli, kun varauksia ei ollut ja sitä vain istui ja odotti, että joku tulisi.

Minulla on edelleen paljon asiakkaita, jotka ovat käyneet koko urani ajan.

Leila Salonen

Oma asiakaskunta on muotoutunut vuosien varrella ja alalle tyypilliseen tapaan he eivät hevin vaihda parturi-kampaajaa.

– Minulla on edelleen paljon asiakkaita, jotka ovat käyneet koko urani ajan. Osa tulee yhä käymään, vaikka ovat muuttaneet ulkomaille. Ensi viikolla taitaa tulla yksi asiakas Ruotsista, kertoo Salonen.

Kaikki alkaa luottamuksesta

Jokainen parturissa tai kampaajalla käynyt tietää, että etenkin tutun ihmisen kanssa voidaan puida kaikki ilot ja surut. Leila Salonen tiedostaa tämän ja pitää sitä osana ammattia.

– Minulla on monia asiakkaita, jotka tunnen paremmin kuin omat taskuni. Heidän kanssaan on tullut juteltua vuosikymmeniä kaikista maailman asioista.

Luottamus onkin hyvin tärkeä asia parturi-kampaajan ja asiakkaan välillä.

– Asiakkaat tietävät, että minuun voi luottaa. Täällä käytävät keskustelut eivät leviä näiden seinien ulkopuolellle.

Parturi-kampaaja
Leila Salonen on tehnyt pitkän työuran parturi-kampaajana. Mikko Tuomikoski / Yle

Töitä riittää, jos hinnat ovat kohdallaan

Moni ihmettelee sitä, miten parturit ja kampaajat oikein voivat tulla toimeen, kun liikkeitä tuntuu olevan niin paljon. Kilpailu on Salosen mukaan kovaa.

– Hintoja ei sovi nostaa korkealle. Olen pärjännyt sillä, että pidän hinnat alhaalla ja asiakkaat voivat tulla ilman ajanvarausta, kertoo Salonen.

Salosen mukaan hänen asiakaskunnassaan on paljon tavallisia duunareita, jotka ovat tottuneet siihen, että siniseen salonkiin voi tulla heti töiden jälkeen vaikka työvaatteissa ja palvelu hoituu nopeasti.

– Nykyään ei voi tehdä sillä lailla, että ei suostu joustamaan työajoista. Ennen vanhaan tuli esimerkiksi paljon naisasiakkaita maanantaisin ja heille tehtiin viikkokampaus. Nykyään tällaista kulttuuria ei enää ole.

Yrittäjyys tuo leveämmän leivän

Leila Salonen on vankasti sitä mieltä, että alalle haluavan nuoren kannattaa lähteä yrittäjäksi.

Saa olla oma herransa.

Leila Salonen

– Vuokratuolista joutuu maksamaan niin paljon, että samalla rahalla kustantaa oman työtilan ja saa olla oma herransa.

Salonen on kuitenkin sitä mieltä, että alalle ei lähdetä rahan takia.

– Tämä on kutsumusammatti. Minä tiesin jo pienenä, että minusta tulee isona parturi-kampaaja. En vaihtaisi ammattia mistään hinnasta.

Työ vaatii veronsa

Kampaamoalalla ollaan nykyään hyvin tietoisia siitä, että työntekijöiden terveys ei ole mikään itsestäänselvyys.

– Lisääntynyt kemikaalien käyttö aiheuttaa monenlaisia vaivoja. Minäkin joudun käyttämään suojakäsineitä, kun teen värjäyksiä, kertoo Salonen.

Moni parturi-kampaaja on joutunut vaihtamaan alaa, koska ei ole kestänyt päivittäistä altistumista alalla käytettäville kemikaaleille.

Toinen alalla yleinen ongelma liittyy hankaliin työasentoihin. Niska- ja hartiaongelmat vaivaavat monia.

– Minä olen onneksi säästynyt niiltä, mutta minulla on sen sijaan iskiasongelmia, myöntää Salonen.

Parturi-kampaajan sakset ja kampa
Mikko Tuomikoski / Yle

Ura ei urkene itsestään

Parturi-kampaajien valtakunnallisessa yhdistyksessä, Suomen Hiusyrittäjissä, ollaan hyvin tietoisia alalle tulevien nuorten ongelmista. Moni nuori yrittäjä joutuu tulemaan vähällä toimeen ennen kuin esimerkiksi kertyy riittävä määrä vakioasiakkaita.

Vastavalmistuneiden ammattitaito ei ole samalla tasolla kuin aiemmin.

Arja Laurila

– Moni aloitteleva yrittäjä saa esimerkiksi starttirahaa ja sitten, kun se loppuu, loppuu yrityksen toimintakin, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Laurila.

Laurila vierittää osan syytä alan huonontuneen koulutuksen niskoille.

– Vastavalmistuneiden ammattitaito ei ole samalla tasolla kuin aiemmin. Koulutusleikkaukset ovat johtaneet muun muassa siihen, että lähiopetusta ei anneta yhtä paljon kuin ennen, mikä vaikuttaa esimerkiksi kädentaitoihin.

Laurila korostaa sitä, että hiusalalla on paljon sellaista, joka pitää opettaa kädestä pitäen.

– Näistä ei selviä etä- tai itseopiskelulla tai käyttöohjeita lukemalla.

Nuoret haluavat pitää illat ja viikonloput vapaata

Suurten ikäpolvien eläköityminen ja alan ongelmat ovat johtaneet myös siihen, että harva nuori kuuluu enää alan yrittäjäyhdistykseen.

– Suomessa on vajaat 10 000 alan yritystä, joista alle 1000 on yhdistyksen jäseniä, mikä on todella vähän, pohtii Arja Laurila.

Ammattiongelmien, kuten esimerkiksi kemikaalialtistumisen lisäksi Laurilaa huolestuttaa nuorten yrittäjien asenne.

– Tämän päivän nuoret haluavat pitää viikonloput ja illat vapaata, mikä ei oikein sovi tälle alalle. Töitä on tehtävä asiakkaan ehdoilla ja silloin joutuu venymään.

Laurila on myös sitä mieltä, että alan huonot tulot karkoittavat nuoria muille aloille. Moni parturi-kampaaja kituuttaa muihin yrittäjiin verrattuna hyvin pienillä tuloilla.

– Töitä pitää tehdä paljon ja yrittäjän täytyy tietysti pitää huolta velvoitteistaan, joihin kuuluu 24 prosentin arvonlisävero. Kun kaikki nämä tekijät summaa yhteen, ei ihmetytä, että moni nuori yrittäjä alkaa miettiä muita töitä.