Irakilaismuusikko: Pitääkö ensin kuolla kotimaassa ja sitten hakea Suomesta turvapaikkaa?

Maahanmuuttovirastolla ja irakilaistaiteilijoilla on eri käsitys kuolemanvaarasta.

turvapaikanhakijat
Muusikko Ali Alawad.
Muusikko Ali Alawad.Pekka Tynell / Yle

Ali Alawad, 27, virittelee luuttua Kansallisteatterin lämpiössä. Hänellä on kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä Suomesta. Ensimmäinen Migriltä ja toinen hallinto-oikeudelta. Sinne voi valittaa maahanmuuttoviraston (Migri) päätöksistä.

Ali arvostelee Migrin kykyä arvioida taiteilijoiden joutumista vainotuksi Irakissa.

– Maahanmuuttoviraston haastattelija katsoo sinua ja sanoo, että sinähän olet yhtenä kappaleena. Ei haavoja, ruhjeita tai luodinreikiä. Ethän sinä ansaitse turvapaikkaa.

– Kysyin haastattelijalta, pitäisikö minun käydä Irakissa kuolemassa ja palata tänne, Ali sanoo.

Viime aikoina julkisuuteen on noussut useampia tapauksia, joissa taiteilija tai toimittaja (siirryt toiseen palveluun) on saanut Migriltä kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Esko Repo johtaa maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikköä. Hän työskentelee päätoimisesti Lappeenrannassa. Migrin virkamieskunnasta puolella on korkeakoulututkinto. Moni työntekijä on lakimies, valtio- tai yhteiskuntatieteilijä.

Revon mukaan mikään taho ei konsultoi maahanmuuttovirastoa taiteilijoita ja taidetta koskevissa asioissa.

– Meidän ei tarvitse olla Migrissä erikseen muusikkoja, kirjailijoita tai taidemaalareita kyetäksemme selvittämään taiteilijataustaisten hakijoiden asiaa, Repo toteaa.

Hän viittaa kansainvälisen suojelun kriteereihin ja pakolaisoikeuteen.

– Hakemukset käsitellään yksilöllisesti, Repo sanoo.

Hänen mukaansa päätöksiin vaikuttavat monet seikat, kuten vainon syy, mahdolliset vainoajat, hakijan etnisyys, poliittinen status tai henkilökohtainen toiminta esimerkiksi valtionjohtoa vastaan. Migri arvioi hakijan kokonaiskuvaa siihen tietoon, mitä virastolla on turvapaikanhakijan lähtömaasta.

Tekstikappale Maahanmuuttoviraston kirjeestä irakilaiselle turvapaikanhakijalle.
Ote Alin hallinto-oikeudelta saamasta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.Yle Uutisgrafiikka

Taiteilijoiden turvapaikkahakemukset käsitellään Revon mukaan samalla tavalla kuin muidenkin. Alin mielestä se on ongelmallista.

– Migri sanoo kyllä ymmärtävänsä esimerkiksi taiteilijoiden aseman, taiteilijoiden vainon ja heihin kohdistuvan paineen. Oikeasti Migri ei ymmärrä asiaa ollenkaan, Ali sanoo.

Revon mukaan esimerkiksi muusikon ammatti sinänsä ei oikeuta turvapaikkaan.

– Pelkästään esimerkiksi muusikkona toimiminen ei voi olla turvapaikan peruste. Pitää arvioida, mitä tämän henkilön toiminta ja profiili ovat, ja mitä tapahtuu, kun hän palaa kotimaahansa, Repo toteaa.

”Emme kehota vaihtamaan ammattia”

Muusikkona Ali on turvapaikanhakijana astetta huonommassa asemassa kuin esimerkiksi toimittajat, kirjailijat, elokuvaohjaajat tai teatterin tekijät. Soittaminen tuottaa aineetonta sisältöä ja sen poliittisuutta tai yhteiskuntakritiikkiä voi olla mahdotonta osoittaa. Ali joutui omien sanojensa mukaan Irakissa vainon kohteeksi siksi, että hän on muusikko.

– Jos soittaa pelkästään jotain instrumenttia, voiko se aiheuttaa vainon jossain valtiossa? Aika epätodennäköistä, Esko Repo sanoo.

Ali on kotoisin Basrasta, joka on konservatiivinen, shiiamuslimien johtama satamakaupunki Kaakkois-Irakissa. Hän valmistui muusikoksi Basran yliopistosta vuonna 2014 pääsoittimenaan luuttu. Ali soitti yliopiston sinfoniaorkesterissa ja teki säännöllisesti keikkoja muun muassa kansainväliseen ketjuun kuuluvassa hotellissa sekä yksityistilaisuuksissa. Ali joutui teeskentelemään yliopiston ulkopuolella, että hän oli lopettanut musisoinnin. Hotellissa Ali työskenteli muusikkona hotellinjohtajan suojeluksessa.

Jos soittaminen tulee Irakissa puolueen, asejoukkojen tai jonkin uskonnollisen tahon tietoon, Alin mukaan kuolee. Vaara tuli todeksi, kun kansainvälisen hotellin johtajaa uhattiin.

Maahanmuuttovirasto on pitänyt hotellinjohtajan saamia uhkauksia mahdollisina ja hyväksynyt sen, että Ali työskenteli hotellissa.

– Hotellinjohtajalle sanottiin, että jollet erota soittajapoikaa, tapamme sinut, Ali sanoo.

– Hotelliin tullut uhkaus koski suoraan minua, hän jatkaa.

Alin mukaan tilanne Irakissa muuttui vaaralliseksi muusikoille sen jälkeen, kun Saddam Hussein syrjäytettiin vallasta vuonna 2003. Uhka kumpuaa uskonnon ääritulkinnoista ja uskonnollisen ilmapiirin tiukkenemisesta.

– Musiikin soittamisen ja kuuntelun katsotaan niissä tulkinnoissa olevan Sharian ja paikallisen kunniallisen käytöksen vastaista, Ali sanoo.

Migrissä on kehotettu taiteilijoita myös vaihtamaan ammattia , jotta vainotuksi tulemisen uhka poistuu. Repo kuitenkin kiistää, että se olisi Migrin linjaus. Suomalaisia musiikkialan vaikuttajia laajasti edustava Musiikkineuvosto (siirryt toiseen palveluun) otti asiaan hiljan kantaa.

– Emme kyllä kehota siihen. Emme lähde siitä, että henkilön pitäisi vaihtaa ammattia, Repo sanoo.

Toisaalta Migristä vahvistetaan kirjallisesti, että ”jonkin tietyn ammatin harjoittaminen ei yleensä ole sellainen laissa tarkoitettu identiteetin tai omantunnon kannalta keskeinen ominaisuus, josta henkilö ei voisi luopua”.

Näyttelijä Bakr Hasan.
Näyttelijä Bakr Hasan.Pekka Tynell / Yle

Hengenvaarallista teatteria

Bakr on Alin kohtalotoveri. Hän saapui Suomeen Ruotsin kautta syksyllä 2015. Matka Irakista Turkkiin ja siitä Euroopan läpi Pohjolaan kesti noin kuukauden. Bakr sai maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Hän on valittanut siitä hallinto-oikeuteen.

Bakr, 32, on opiskellut näyttelijäksi ja teatteriohjaajaksi Bagdadin teatterikoulussa.

– En voi tehdä muuta työtä kuin näyttelemistä. Lähtökohtani on, että etsin taiteen tekijänä vääryyksiä, jotta ne voitaisiin korjata, Bakr sanoo.

Suomesta turvapaikkaa hakeva irakilaismies oli Bagdadissa mukana näytelmässä, jonka ohjaaja Hadi al-Mahdi (siirryt toiseen palveluun) murhattiin syksyllä 2011. Al-Mahdi oli tunnettu hahmo, näytelmäkirjailija, toimittaja ja radiojuontaja, joka arvosteli avoimesti Irakin valtionjohtoa.

– Meitä alettiin uhata. Uhkailujen takana oli ryhmä ihmisiä, joilla on kädet veressä. He ovat monien irakilaisten kuolemien takana.

– Löysin todisteita heidän teoistaan ja pidin niistä ääntä. Se oli liian vaarallista, Bakr sanoo.

Tekstikappale Maahanmuuttoviraston kirjeestä irakilaiselle turvapaikanhakijalle.
Ote Bakrin Migriltä saamasta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.Yle Uutisgrafiikka

Maahanmuuttovirasto uskoo, että Bakr on ollut Al-Mahdin kanssa samassa teoksessa, mutta ei sitä, että Bakr olisi joutunut sen takia hengenvaaraan.

Al-Mahdin murhan jälkeen Bakr jatkoi teatteriopintojaan salassa yliopiston ulkopuolella. Se oli teatteriopintoja yliopistolla tarjoavan osaston johtajan kehotus. Osastolla oli Bakrin mukaan käyty kyselemässä muiden al-Mahdin näytelmässä esiintyneiden taiteilijoiden perään. Bakrin mukaan osastonjohtaja sanoi hänelle, että Bakrin henki on vaarassa. Kaikki al-Mahdin näytelmässä esiintyneet taiteilijat pakenivat Bakrin mukaan lopulta maasta.

Forssan vastaanottokeskukseen sijoitettu Bakr oli vielä vuonna 2015 Bagdadissa mukana kahden miehen esityksessä, jossa arvosteltiin muun muassa uskontoja. Ilta päättyi yleisön mellakointiin. Bakr ja hänen näyttelijätoverinsa pakenivat tilannetta teatterin rakenteisiin. Myöhemmin Bakrin näyttelijätoveri katosi.

– Menetin kaksi ystävää Irakissa. Toinen tapettiin ja toinen katosi. Minua käytiin etsimässä olinpaikastani useita kertoja.

Bakr kokee, että ystävien kohtalo on hänen syytään, koska hän oli mukana vaikeuksiin johtaneissa teoksissa.

– Jos ystäväni olisivat yhä elossa, he olisivat ylpeitä siitä, että vien tätä viestiä eteenpäin, Bakr sanoo.

Sekä Bakr että Ali ovat mukana Suomen Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön tulevassa teoksessa Toinen koti. _Siinä pakolaisina Suomeen tulleet taiteilijat tekevät taidetta kantasuomalaisten kanssa. Kansallisteatteri on Bakrille entuudestaan tuttu paikka. Hän esiintyi siellä viime syksynä yhden miehen esityksellään _Made in Baghdad. Se sai alun perin ensi-iltansa Forssan Teatterissa joulukuussa 2015.

Jutun teossa on käytetty maahanmuuttoviraston sekä hallinto-oikeuden asiakirjoja, jotka Ali ja Bakr ovat antaneet Ylen käyttöön. Molempia taiteilijoita on haastateltu arabiaksi. Tulkkina toimi Ylen suomentajatoimittaja Sampsa Peltonen.