Milloin Britannia eroaa Euroopan unionista? Tätä oikeuden päätös tarkoittaa

Korkeimman oikeuden päätöksen myötä Britannian parlamentti pääsee asettamaan ehtoja maan EU-erolle. Päätöksestä huolimatta eron uskotaan etenevän hallituksen tavoittelemassa aikataulussa.

Brexit
Kuva parlamentin avajaisista vuonna 2015.
AOP

Britannian hallitus on hävinnyt brexitiä eli EU-eroa koskevan oikeusjutun maan korkeimmassa oikeudessa. Tuomarit julkistivat tiistaiaamuna päätöksensä, jonka mukaan Britannian hallitus ei voi aloittaa EU-eroneuvotteluja ilman parlamentin hyväksyntää.

Tästä voit lukea, mitä päätöksestä käytännössä seuraa.

1. Miten korkeimman oikeuden päätös vaikuttaa Britannian EU-eroon?

Korkeimman oikeuden päätöksen myötä Britannian parlamentilla on ratkaiseva asema EU-eron etenemisessä. Hallituksen täytyy nyt viedä ero parlamentin käsittelyyn ennen kuin se voi aloittaa eroneuvottelut EU:n perussopimuksen 50. artiklan mukaisesti.

Korkein oikeus linjasi, että parlamentin on päästävä äänestämään brexitistä. Parlamenttikäsittelyn aikana kansanedustajilla on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen Britannian EU-erosta tulee.

2. Mitä hallitus nyt tekee?

Britannian hallitus on ollut valmistautunut siihen, että korkeimmasta oikeudesta saattaa tulla sen kannalta epämiellyttävä päätös. Kaikessa hiljaisuudessa se onkin valmistellut eroa koskevan lakiehdotuksen, joka odottaa jo valmiina.

Hallitus jättänee lakiehdotuksensa parlamentille hyvin pian. EU-eroa koskevan säädösehdotuksen odotetaan olevan hyvin lyhyt ja hallituksen tavoitteena on, että parlamentti äänestää siitä mahdollisimman pian.

Parlamentin odotetaan hyväksyvän EU-eron, mutta lain käsittelyn aikana kansanedustajilla on kuitenkin mahdollisuus asettaa erolle ehtoja. Kansanedustajat voivat esimerkiksi vaatia, että hallitus kertoo parlamentille säännöllisin väliajoin siitä, miten eroneuvottelut edistyvät.

Kansanedustajilla on myös mahdollisuus ottaa kantaa neuvotteluiden eri kysymyksiin. He voivat asettaa neuvotteluille ehtoja esimerkiksi vaatimalla, että Britannian pitää pysyä sisämarkkinoiden jäsenenä tai että työntekijöiden oikeuksia pitää kunnioittaa eroprosessissa.

Muutoksia haluavien kansanedustajien haasteena on saada ehdotuksilleen tukea parlamentissa. Britannian konservatiivihallituksen haasteena on pitää omat rivinsä kasassa, jotta parlamenttikäsittelyssä lakiesitykseen ei lisättäisi tämänkaltaisia ehtoja.

3. Voiko parlamentti vielä estää Britannian EU-eron?

Britannian kesäkuun kansanäänestys oli neuvoa-antava eli se ei ollut oikeudellisesti sitova. Se on kuitenkin poliittisesti sitova, joten parlamentti ei äänestäisi brexitiä vastaan.

Britannian kaltaisessa demokratiassa on käytännössä mahdotonta, että parlamentti ei hyväksyisi kansanäänestyksen tulosta. Molemmat Britannian pääpuolueet ovat sitoutuneet kunnioittamaan kansanäänestyksen tulosta. On epätodennäköistä, että edes ylähuoneen jäsenet pyrkisivät estämään brexitin.

Kesäkuun kansanäänestyksessä äänestäjät valitsivat brexitin, mutta siinä ei otettu kantaa siihen, minkälainen erosta tulee. Nyt parlamentti voi määritellä erolle suuntaviivoja.

4. Voiko Skotlanti vielä heittää kapuloita rattaisiin?

Britannian korkein oikeus linjasi, ettei hallituksella ole oikeudellista velvollisuutta neuvotella brexit-neuvotteluiden aloittamisesta Skotlannin, Pohjois-Irlannin ja Walesin aluehallintojen kanssa.

Hallitus on kuitenkin luvannut informoida aluehallintoja brexitistä ja kuulla niitä. Hallituksen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä ottaa niiden kantoja huomioon.

5. Millä aikataululla brexit etenee?

Pääministeri Theresa May haluaa aloittaa viralliset eroneuvottelut ennen maaliskuun loppua. Brexitiä koskeva lakiehdotus jätettäneen nopeasti parlamentin käsiteltäväksi.

Hallituksen tavoitteena on, että alahuone saisi säädösesityksen käsiteltyä helmikuun puoleenväliin mennessä, jonka jälkeen se siirtyisi ylähuoneeseen. Tavoitteena on, että laki hyväksyttäisiin ennen pääministeri Theresa Mayn asettamaa maaliskuun lopun takarajaa.

EU:n perussopimuksen 50. artiklan mukaan eroneuvottelut kestävät kaksi vuotta. Brittien tavoitteena on, että maa eroaisi Euroopan unionista alkuvuonna 2019.

Juttua varten on haastateltu Turun yliopiston Eurooppa-oikeuden professoria Jukka Snelliä.