Itsenäistyneen Suomen taru alkoi venäläisten varuskuntien aseistariisunnalla tammikuun yönä 1918

Kirjailija Antti Tuuri on jälleen tärkeiden historiallisten tapahtumien ytimessä. Tammikuun 1918 tapahtumista tehdään tänä vuonna dokumenttielokuva, jonka Tuuri on käsikirjoittanut. Tapahtumilla on suuri merkitys sille, että Suomi juhlii tänä vuonna satavuotiasta itsenäisyyttä.

Suomen historia
Kirjailija Antti Tuuri
Kirjailija Antti Tuuri käsikirjotti dokumenttielokuvan ja kirjoittaa myös kirjaa tammikuun 1918 tapahtumista.Tuomo Rintamaa / Yle

Sadat suojeluskuntalaiset lähtivät liikkeelle aamuyön tunteina sunnuntain ja maanantain vastaisena yönä, tammikuun lopulla 1918. Vaasaan päämajansa muuttanut ja juuri ylipäälliköksi nimetty Mannerheim antoi käskyn riisua aseista venäläisvaruskunnat Vaasassa, Ylistarossa, Ilmajoella, Lapualla ja Seinäjoella. Se oli "vapaussodan" ensimmäinen taistelukäsky ja siitä kaikki alkoi.

Etelä-Pohjanmaalla suojeluskuntatoiminta oli erityisen aktiivista. Alueelta oli lähtenyt edellisvuonna runsaasti nuoria miehiä äärimmäisen salaisesti jääkärioppiin Saksaan. Osa oli palannut jo marras- ja joulukuussa tuomaan aseita ja kouluttamaan suojeluskuntia. Oppia jaettiin eteenpäin nyt Vimpelin ja Vöyrin sotakouluissa.

Tammikuun lopulla koulutettuja ei vielä järin paljon ollut, eikä etenkään aseita. Tästäkin huolimatta venäläisten varuskuntien valtaaminen sujui lähes ilman vastarintaa.

– Vartiointia ei ollut ja sotilaallinen toiminta oli vetämätöntä. Jotain kertoo se, että Ylistarossa voitiin tunkeutua asevarastoon sahaamalla seinään reikä. Venäläiset heittivät aseensa helposti pois, eikä laukausten vaihtoa juuri ollut, kertoo kirjailija Antti Tuuri.

Dokumentista myös kirjaksi

Kauhavalta kotoisin oleva Antti Tuuri on kirjoitanut aiemminkin vuoden 1918 tapahtumista. Historia sinänsä ei ollut uutta, joten häntä ei suuresti tarvinnut houkutella Tammisunnuntaista kertovan dokumenttielokuvan käsikirjoittajaksi.

– Sehän on merkittävä ja jännittävä tapahtumasarja näin draamankin kannalta, sanoo Tuuri.

Tuurille Ylistaron tapahtumat osuivat sattumoisin lähelle. Yksi keskeisistä henkilöistä, Ahto Sippola, on Antti Tuurin äidin sukua, joten aihe alkoi innostaa kirjailijaa entistäkin enemmän.

Ylistaron valtausjoukkojen päällikkö Ahto Sippola
Ylistaron valtausjoukkojen päällikkö Ahto Sippola on Antti Tuurin äidin sukua. Ylistaron Tammisunnuntai 100 vuotta työryhmä

– Olen kirjoittanut Äitini suku -sarjaa ja tämähän istuu siihen nyt hyvin, sanoo Tuuri.

Hän kirjoittaa tammikuun tapahtumista siis nyt myös romaania, joka julkaistaan syksyllä.

Ylistaron junan kaato

Vaikka venäläisvaruskuntien valtaaminen sujui usealla paikkakunnalla suhteellisen helposti ilman vastarintaa, Ylistarossa riitti myös dramatiikkaa. Siksi Ylistaro valikoitui myös dokumenttielokuvan tapahtumapaikaksi. Siellä muun muassa kaadettiin juna.

Se ei mennyt ihan nappiin, vaikka tehtiinkin niin kuin oli käsketty.

– Mannerheimin käsky kävi, että Vaasa-Seinäjoki -rata katkaistaan kello 2 yöllä. Ihmisten mielissä elää ajatus, että kaadettiin väärä juna. On totta, että postijunahan siinä kaadettiin, vaikka piti kaataa sotilasjuna. Kyydissä oli kolme senaattoria. Mutta oli myös 40 venäläistä matruusia, jotka vangittiin. Eli mielestäni se ei mennyt ollenkaan pieleen, selventää ylistarolainen Pekka Kärnä, joka on dokumenttielokuvan työryhmien vetäjä.

Oli junan kaadosta sitten mitä mieltä tahansa, se on kieltämättä mielenkiintoinen osa Ylistaron tapahtumia tammisunnuntaina.

1918 tapahtumat

Tammisunnuntain tapahtumista alkoi vyöryä pysäyttämätön tapahtumasarja. Samana viikonloppuna oli julistettu myös punakaartin liikekannallepano ja kansanvaltuuskunta sosialistisen Suomen hallitukseksi. Venäläisten varuskuntien tyhjäämisen jälkeen koko pohjoinen Suomi oli kuitenkin Suomen virallisen hallituksen eli valkoisen armeijan käsissä.

Näin ollen valkoinen armeija pystyi lähtemään liikkeelle venäläisiltä takavarikoiduin asein. Lopulta tapahtumat johtivat siihen, että Suomessakin taisteltiin veli veljeä vastaan. Se on ollut vuosikymmenet arka aihe.

Todennäköisesti Suomi olisi ollut nopeasti osa Neuvostoliittoa

Antti Tuuri, kirjailija

– Tapahtumat olivat surullisia – veljessotaa ei pitäisi koskaan päästää alkamaan, sanoo Antti Tuuri.

– Täytyy silti rehellisesti sanoa, että jos kansanvaltuuskunta olisi voittanut, niin historiamme olisi ollut kovin toinen ja todennäköisesti Suomi olisi ollut nopeasti osa Neuvostoliittoa, Tuuri hätkähdyttää.

Ehkä pitäisi unohtaa jo väittely siitä, oliko kyseessä sisällissota, vapaussota, veljessota vai 1918 tapahtumat.

– Ei sen pitäisi olla enää arka aihe, kun on menty jo niin monta sukupolvea eteenpäin, toteaa Tuuri.

Ylistaron rukoushuoneella oli venäläisten varuskunta 1918.
Ylistaron rukoushuoneella oli venäläisten varuskunta 1918, josta hyökkäys aloitettiin tammisunnuntain yönä. Ylistaron Tammisunnuntai 100 vuotta -työryhmä

Syksyllä elokuvateatteriin

Kyseisten tammikuisten päivien historiaa ryhdytään kuvaamaan Ylistarossa lähiviikkoina. Elokuvan lopullinen tuotantopäätös tehtiin pari päivää sitten.

– Kuvaukset alkavat pian, koska suurin osa kuvauksista pitää tehdä yöllä. Ja mitä piemmälle kevääseen mennään, ei tule enää yötä. Toivotaan, että kuukauden sisällä tulee lunta, muuten täytyy hakea Simpsiöltä (rinnehiihtokeskuksesta) tykit, naurahtaa Pekka Kärnä.

Kärnä on ollut vetäjänä neljän eri työryhmän yhteistyössä. Siinä on ylitetty niin maakunta- kuin kielirajatkin. Taustatyötä ovat tehneet siis lukuisat pohjalaiset: Ylistaron Tammisunnuntai 100 vuotta -työryhmä, Filmiä ja Valoa -yhdistys, Vörå krigskolas arbetsgrupp eli Vöyrin sotakoulun työryhmä sekä Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys.

Varsinainen elokuva on kuitenkin täysin elokuva-ammattilaisten käsissä. Antti Tuurin käsikirjoituksen lisäksi elokuvan tuottaa Matila & Röhr Productions ja ohjaajaksi tulee Ilkka Vanne. Miehet ovat Tuurille tuttuja mm. Pohjanmaa ja Talvisota -elokuvista, sekä Lakeuden kutsusta. Musiikin säveltää Markku Johansson. Ensi-ilta on Filmiä ja Valoa -festivaalilla marraskuussa Ylistarossa.