Opiskelupaikka Helsingissä voi maksaa ulkomaalaiselle 13 000 euroa – muualla opiskellaan samalla summalla kolme vuotta

Ammattikorkeakoulujen ulkomaalaisilta opiskelijoilta perimissä lukuvuosimaksuissa on isoja eroja.

opiskelijat
Kasarminmäki.
Petri Lassheikki / Yle

Ulkomaalaisilta opiskelijoilta perittävissä lukuvuosimaksuissa on tuntuvia eroja ammattikorkeakoulujen välillä. Maksut vaihtelevat neljästä tuhannesta eurosta noin kolmeentoistatuhanteen euroon lukuvuodelta.

Lukuvuosimaksut koskevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Maksujen käyttöönotto tuli mahdolliseksi tämän vuoden alussa.

Opiskelu on ulkomaalaisille edullisinta Vaasan ammattikorkeakoulussa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa, kalleinta Helsingin Metropoliassa.

Jyväskylän, Lahden, Hämeen, Satakunnan ja Lapin ammattikorkeakouluissa sekä helsinkiläisessä Laureassa ulkomaalaisten lukuvuosimaksuissa päästään lähelle valtakunnallista keskihintaa eli noin kahdeksaatuhatta euroa.

Pääsääntöisesti maksut tulevat voimaan ja koskevat ensi syksynä aloittavia opiskelijoita.

Lukuvuosimaksujen piiriin tulevat opiskelijat ovat tähän asti tyypillisesti tulleet Venäjältä, Kiinasta, Yhdysvalloista, Afrikan maista sekä muun muassa Vietnamista.

Rahat takaisin – osittain

Ulkomaalaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada osa lukuvuosimaksuistaan takaisin.

Useimmilla ammattikorkeakouluilla on apurahajärjestelmä, jonka avulla keskimäärin noin puolet lukukausimaksusta voi saada takaisin. Lapissa ulkomaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada apurahana jopa 80 prosenttia lukuvuosimaksusta, kun taas Haaga–Heliassa opiskelevat saavat tyytyä apurahaan, jonka suuruus on noin 20 prosenttia lukuvuoden hinnasta.

Stipendi on sidoksissa opintojen edistymiseen. Sen suuruus voi myös vaihdella riippuen siitä, onko opiskelija ensimmäisen vai toisen lukuvuoden opiskelija.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa apurahan suuruuteen vaikuttaa myös opintomenestys; mitä paremmat arvosanat, sitä enemmän palautusta lukuvuosimaksuista apurahoina.

Kokkolassa toimiva Centria sekä Turussa, Raaseporissa ja Vaasassa toimiva Yrkeshögskolan Novia vielä kehittelevät apurahajärjestelmäänsä.

Apurahoista huolimatta oppilaitoksen puolelta riittää ymmärrystä ajatukselle, että lukuvuosimaksu voi olla opiskelijalle iso kynnys.

Esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa toimiva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ottaa käyttöön järjestelmän, jossa 55 opintopistettä lukuvuodessa hankkineelle palautetaan puolet lukuvuosimaksusta. Xamkissa amk–tutkinnon lukuvuosimaksu on 6 000 euroa ja ylemmässä amk-tutkinnossa 7 000 euroa.

– Opiskelijan on joka tapauksessa ensin maksettava se alkuperäinen lukuvuosimaksu, toteaa talouden ja kulttuurin koulutusalajohtaja Petteri Ikonen.

Hakijamäärät vähentyneet - kansainvälisyyden tulevaisuus mietityttää

Lukuvuosimaksujen käyttöönotto näkyy jo nyt hakijoiden vähenemisenä. Tarkat luvut selviävät myöhemmin, mutta monesta ammattikorkeakoulusta todetaan vähenemisen olleen odotettua. Arviot hakijoiden määrästä vaihtelevat muutamasta prosentista 30–40 prosenttiin viime vuoden vastaavan ajankohdan hakuun verrattuna.

Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa toimivan Savonian hakijamäärät ovat ennallaan, Kajaanissa puolestaan hakijamäärä on hieman noussut.

Jatkossa ammattikorkeakoulut joutuvat entistä enemmän miettimään markkinointiaan ja erikoistumistaan.

– Pitää profiloitua. Pitää miettiä mikä on se vetovoimatekijä, joka on syy tulla Suomeen opiskelemaan, sanoo Petteri Ikonen.

Kymenlaakson ja Etelä-Savon Xamkissa uskotaan, että odotettu hakijamäärän väheneminen on tilapäinen kuoppa. Ikosen mukaan kansainvälisyys koetaan niin tärkeäksi, että siitä ei aiota tinkiä, vaikka opetuksen kannattavuutta pitääkin tarkkailla.

– Ei ole tavoitetta vähentää englanninkielistä koulutusta. Kansainvälisyys taataan kansainvälisiä opintoja tarjoamalla.

Vuoden ensimmäinen haku ammattikorkeakoulujen vieraskieliseen koulutuksen päättyy useimmilla paikkakunnilla tänään. Hakijoita on toistaiseksi ollut runsaat kuusi tuhatta.