Tunnin ruokatuntiin ei päästä isoissa kouluissa – aikaa syömiselle halutaan silti antaa riittävästi

Meri-Lapin suurissa kouluissa ruokailuaika on porrastettu kahteen vuoroon. Näin turvataan se, että kaikilla olisi riittävästi aikaa katkaista koulupäivä rauhalliseen ruokailutuokioon.

kouluruoka
kouluruokailu kalaa lautasella perunoita Lahti
Elise Tykkyläinen / Yle

Uudet kouluruokasuositukset edellyttävät, että koululaisilla olisi vähintään puoli tuntia aikaa nauttia koululounas. Ruokatunti pitäisi ajoittaa lounastunnille eli kello 11 ja 12 väliin.

Riittävän ruokailuajan turvaaminen onnistuu jo nykyisellään ainakin Meri-Lapin isoissa peruskouluissa Kemissä ja Torniossa. Kemin Syväkankaan koululla ruoka-aikaa on välitunteineen kolme varttia, kertoo rehtori Susanne Nyman.

Ihan yhden lounastunnin sisään ei ruokailuja onnistuta puristamaan.

– Meillä on 515 oppilasta ja 75 eskaria. Jotta näin suuri määrä oppilaita ja eskarilaisia tuon aikahaarukan sisällä syö, niin se on aikamoinen mahdottomuus, sanoo Nyman.

– Käytännössä meillä ensimmäinen vuoro alkaa kello 10.30 ja päättyy 11.15, ja toinen, koululaisten vuoro alkaa kello 11.45 ja päättyy 12.30 ja siinä välissä on eskarilaisten vuoro.

Putaalla tarjolla kalaa ja kasvisruokaa

Kahden vuoron ruokailu on ollut vakiintuneena käytäntönä myös Tornion Putaan koululla. Viiden ja puolensadan oppilaan yläkoulussa ruokailuvuorot porrastetaan niin, että kaikilla on välitunteineen 40 minuuttia aikaa käydä syömässä.

Vuorot ovat samalla aikavälillä kuin Kemissäkin.

– Pyrimme tässä katsomaan, että ne oppilaat joilla koulu alkaa yhdeksältä olisivat siinä myöhäisemmässä vuorossa, kertoo rehtori Jaakko Junes.

Putaalla valmistuu päivässä kaikkiaan 2500 annosta ruokaa Tornion muihinkin kouluihin ja päiväkoteihin. Juneksen mukaan ruuan laatu on hyvä, eikä esimerkiksi uusien suositusten mukainen kasvisvaihtoehdon tarjoaminen tuota vaikeuksia.

– Tässä Tornio on ollut edistyksellinen ja kasvisvaihtoehto on jo hyvin matkassa. Kalaakin on viikoittain ja lisäksi meillä on satsattu monipuoliseen salaattipöytään, kehaisee Junes.

Ruokahetkellä myös kasvatuksellinen rooli

Pienenä ongelmana ainakin Kemin Syväkankaan koululla on ollut isompien oppilaiden taipumus jättää ruokailu väliin ja karata läheisiin kauppoihin.

– Varsinkin isommat oppilaat saattavat sitten toisinaan lähteä koulun alueen ulkopuolelle jos se koulun ruoka ei jostain syystä satu miellyttämään, harmittelee rehtori Susanne Nyman.

Nymanin mukaan on jo kasvatuksellisesti tärkeää, että kouluruokailusta voidaan tehdä riittävän kiireetön yhteinen hetki. Nyman ei sulje pois uusissa kouluruokailusuosituksissa esitettyä luokkaruokailuun palaamista, jos sillä saadaan aikaiseksi rauhallisempi ruokailutilanne.

– Allekirjoitan tuon, että olisi hyvä että itse ruokailutilanne ja yhdessä syöminen saataisiin rauhoitettua. Tämä on sellainen asia, mitä meidän kannattaa kouluissa miettiä miten tämä voitaisiin mahdollistaa, Nyman sanoo.