Kunnissa muhii miljardiluokan korjausvelka – kaduissa ja viemäreissä kiinni iso kasa rahaa

Suomen Yrittäjien teettämän selvityksen mukaan kunnallisteknisten rakenteiden korjaamisvelka on Suomessa noin 2,5 miljardia euroa.

infrarakentaminen
Työmaamonttu jossa näkyy erilaisia putkia.
Henrietta Hassinen / Yle

Kuntien infrastruktuurissa eli rakennuksissa, vesi- ja viemäriverkostoissa, kaduissa, sähköverkossa ynnä muissa rakenteissa on kiinni valtava määrä rahaa.

Suomen Yrittäjien Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan näiden rakenteiden ylläpitoon on vuosien varrella kertynyt noin 2,5 miljardin euron korjausvelka.

Viime syksynä koottu selvitys (siirryt toiseen palveluun) ja sen yhteenveto (siirryt toiseen palveluun) julkistettiin tiistaina Helsingissä. Tilaisuudessa korjausvelan kokoa tosin vähän ihmeteltiin, sillä sen laskentaperusteisiin ei löytynyt tyhjentävää vastausta selvityksestä.

– 2,5 miljardin euron summa kuulostaa aika isolta, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen totesi puheenvuorossaan.

Selvityksessä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että kunnat käyttävät verovaroja kunnallistekniikan ylläpitoon hyvin kirjavasti. Jotkut kunnat sitovat pääomaa koneisiin, toiset käyttävät ostopalveluja.

– Pääoman tuottavuus on aivan ratkaiseva asia. Onko kunnissa mietitty koneiden ja muun kaluston käyttöastetta, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kyseli esitellessään selvityksen tuloksia.

Yrittäjät toivovat kuntien lisäävän ostopalveluja kuntateknisissä palveluissaan tehokkuuden lisäämiseksi. Rakentajayrittäjien mielestä kunnilla on kuitenkin vielä paljon tekemistä kilpailutusten järjestämisessä.

– Yksityinen palvelu olisi mahdollisuus säästöihin, maa- ja vesirakentajayrityksiä edustavan INFRA ry:n puheenjohtaja Nina Lindström sanoi ja peräsi samalla lisää läpinäkyvyyttä kilpailutusten sisältöihin.

Selvityksessä vertailtiin 21 kaupungin tapaa järjestää kunnallistekniset palvelunsa. Vesi- ja jätehuolto on valtaosin kunnallisten liikelaitosten tai osakeyhtiöiden hoidettavana. Sen sijaan kiinteistöjen ja katujen hoito on usein virastovetoista toimintaa.