Mistä oikein on kyse? Kuusi faktaa paljon puhutusta väylien korjausvelasta

Anne Bernerin kiistelty väylähanke kaatui, mutta ministeriön mukaan korjausvelka on hoidettava. Mistä syystä korjausvelkaa on syntynyt?

tieverkot
Vaurioita Nelostien pinnassa Pihtiputaalla 31. tammikuuta 2016.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) valmisteleman liikenneverkkoyhtiön perustaminen haudattiin maanantaina kovan kohun saattelemana. Bernerin mukaan jokin ratkaisu on silti pian tehtävä, sillä valtion varat eivät riitä ylläpitämään maamme liikenneverkkoa.

Suomen liikenneverkossa on ministeriön mukaan 2,5 miljardin euron korjausvelka, joka jatkaa kasvuaan 100 miljoonan euron vuosivauhdilla. Mistä syystä ja minne korjausvelkaa on syntynyt? Mitä sillä oikein tarkoitetaan?

1. Mitä väylien korjausvelka tarkoittaa?

Liikenneväylien korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin maanteiden, raiteiden ja vesiväylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon. Korjausvelkaa on nyt muun muassa väylärakenteissa, silloilla ja ratapihoilla sekä varusteissa ja laitteissa.

Valtiolla on autoteitä vajaat 80 000 kilometriä, joka vastaa vajaata viidesosaa kaikista Suomen teistä. Aiempien uutisten mukaan pitkin Suomea valtateillä on nyt paikkoja, joissa on runko pettämässä ja päällysteet murenemassa. Monet pienemmät tiet ovat tätäkin huonommassa kunnossa, sillä rahan puutteen vuoksi alempi tieverkko on joutunut joustamaan.

Käytännössä kaikki korjaushankkeet kilpailevat budjettirahoista. Rahaa ei koskaan ole riittävästi.

Korjausvelan käsitteeseen ei sisälly uusien väylien rakentaminen, liittymien parantaminen, lisäkaistat tai lisäraiteet.

2. Mitkä ovat korjausvelan ja korjaushankkeiden suuruusluokat?

Liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan väyläverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Uutta korjausvelkaa syntyy vuosittain 100 miljoonan edestä.

Liikennevirasto ja ely-keskukset teettävät väylien ylläpitohankkeita vuosittain noin 360 miljoonalla eurolla.

Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Tämä on yksi osa Sipilän hallituksen kärkihankekokonaisuutta.

3. Mistä korjausvelkaa syntyy?

Suomen tiet rapistuvat, koska kunnossapidon määrärahoja ei ole lisätty kustannusten nousun myötä. Mitä kauemmin teiden annetaan rapistua, sitä enemmän niiden kunnostaminen maksaa vuosien päästä. Lisäksi julkista rahaa tarvitaan myös moneen muuhun hankkeeseen.

Luonnollisesti liikenne kuluttaa tienpintoja, mutta uutena ilmiönä ovat ilmastonmuutoksesta johtuvat rapautumiset. Ylipäätään sääolot, kuten vaikkapa runsas sade kurittavat tiestöä.

4. Eikö korjausvelkaa voisi vielä lykätä?

Velan luonteeseen kuuluu, että korko kasvaa. Lyhyen tähtäimen säästö muuttuu tuhlaukseksi pitkällä tähtäimellä.

Esimerkiksi täyttä uusimista tarvitsevaa tien päällystettä paikataan usein ensiapuna, koska raha ei riitä perusteelliseen kunnostukseen. Vuosien kuluessa vesi kulkeutuu tien rakenteisiin ja tiehen tulee rakenteellisia vaurioita, joiden korjaaminen on kallista.

Säästöä tulee siitäkin kun perusteellisen korjauksen saanutta tietä ei tarvitse korjata muutaman vuoden välein hätäpaikkauksella uudelleen. Väylää käyttävän matkanteko myös hankaloituu korjaustyömaiden takia harvemmin.

Rapautuvat väylät heikentävät kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi on monin paikoin jouduttu lisäämään nopeusrajoituksia. Korjaamalla varmistetaan, että väylät ylipäätään ovat käytettävissä.

5. Onko muita perusteita tarttua korjausvelkaan juuri nyt?

Korjausvelkojen hoito ei ole pelkkä menoerä. Esimerkiksi teiden lisäkorjausohjelman arvioitiin taannoin tuottavan rakennusalalle lähes 10 000 työpaikkaa.

Korjausten ajankohta vaikuttaa siihen, miten paljon veronmaksaja saa rahoillaan. Esimerkiksi öljyn hinnan ollessa alhainen teiden päällystämisessä käytettävää bitumia saa halvemmalla.

6. Miten hallitus aikoo purkaa korjausvelkaa?

Väylien korjausvelan pienentäminen nousi osaksi hallituksen kärkihankkeita. Luotiin liikenneväylien korjausvelkaohjelma 2016–2018 ja 600 miljoonan euron lisärahoitus. Kaikkia tärkeiksi luokiteltuja huonokuntoisia kohteita ei tällä rahalla vielä pystytä kunnostamaan.

Sipilän hallitus priorisoi tässä vaiheessa elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen väylätarpeita.Huonokuntoisia teitä, siltoja, varusteita ja laitteita uusitaan myös turvallisuuden parantamiseksi.

Kohteet ovat Liikenneviraston ja ely-keskusten valitsemia. Mukana suunnittelussa on ollut kuljetusalan ja elinkeinoelämän edustajia. Liikenneviraston sivuilta löytyy kartta (siirryt toiseen palveluun), jonne on sijoitettu lisärahoituksella toteutettavat kohteet.

Pienimmät kohteet eivät näy edellä mainituilla kartalla. Niihin käytetään summasta noin 39 miljoonaa euroa. Nämä kohteet ovat mm. lyhyitä päällystekohteita, sorateiden kelirikkokorjauksia, teiden kuivatuksen parantamista sekä varusteiden ja laitteiden korjaamisia.